Koko kesän olen erästä miestä ikävöinyt johon olen ihastunut. Hänellä ei ole tunteita minua kohtaan mutta silti mä häntä vaan kaipaan. Nyt sit sattui niin et olin käymässä toisessa kaupungissa, terassilla iltaa viettämässä. Samaisella terassilla oli mies porukka omassa pöydässä, siinä tuli sitten silmäpeliä pelattua erään miehen kanssa. Oikeastaan tuntui ihan kivalta kun joku kiinnostui minusta... Mies porukka siitä sitten hiljalleen läksi pois ja ajattelin itsekkin lähteä koska ei enää ollut mielenkiintoa jäädä.Tää mies jonka kanssa silmäpeliä pidettiin oli jättänyt yhteystietonsa tarjoilijalle joka sitten antoi ne minulle. Hiukan olin yllättynyt :) Kyllä mä hälle samantien viestiä laitoinkin ja seuraavana päivänä nähtiin ja juttu luisti hyvin :)
Ja mä kun luulin et tää mies johon mä niin olin ihastunut ja jota ikävöin oli "ainut" mies maailmassa vaikken mä edes hälle kelvannut. No nyt vaan katsellaan tän toisen miehen kans et miten jatkossa edetään, varsinkin kun välimatkaa on lähes 300 kilometriä.
Ja mä kun luulin et tää mies johon mä niin olin ihastunut ja jota ikävöin oli "ainut" mies maailmassa vaikken mä edes hälle kelvannut. No nyt vaan katsellaan tän toisen miehen kans et miten jatkossa edetään, varsinkin kun välimatkaa on lähes 300 kilometriä.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Mitähän tämä tarina kertoo sinusta taas jälleen kerran? Sen, minkä me jo kaikki miehet tiedetään.
Niin mitä te musta muka tiedätte? Hmm, ette mitään. Jos mä en yhdelle kelpaa niin miksi en saisi ihastua toiseen. Kun ei Oulun miehestä ollut ottajaksi niin vieköön joku toinen :)
Niin. Ottaa, ken haluaa. Sekö se on sinun mottosi? Olet otettavissa. Jos se on sinusta sitä hyvää ja oikeaa elämää, anna mennä. Minusta se ei ole sitä. Mutta minähän en olekaan sinä.
Vieköön joku toinen? Kait sinullakin on siihen jotakin sanomista.
Juu..ihan täyttä soopaa, jonkun päiväuni-unikuvahaave, että noin kävisi.Koko juttu on ihan omasta päästä revitty.