Kaatajapappi Seppo Juntusen autonrenkaat on puhkottu 15 kertaa.
Seppo Juntunen tapaa hengellisen väkivallan uhreja seurakuntien talon kappelissa.
Helsingin seurakuntien talon kappelin pianon päällä on teräväpiikkinen orjantappurakruunu. Eräänlaiseen kristillisen ”kärsimysviihteen” genreen kuuluvan esineen tehtävänä lienee muistuttaa katsojaa Kristuksen kärsimyksestä samoin kuin krusifiksin, jossa Messias riippuu nöyränä.
kappeliin tunnelmoimaan kärsimyksellä. Kolmannella linjalla
Pastori Seppo Juntunen ei ole tullut hämärästi valaistuun sijaitseva kappeli on tukikohta, jossa Juntunen tapaa hengellisen väkivallan uhreja.
– Psykoterapia auttaa hengellisen väkivallan uhria, mutta se ei muuta rakenteita eikä niitä pahantekijöitä, jotka näitä uhreja synnyttävät.
Näin siis puhuu kaatajapappi Juntunen.
Miten kaatajapapista tuli omaa karismaattista liikettään arvosteleva pienen ihmisen puolustaja?
– Eikä minulla ole omaa hurskautta. Minulla on vain Jumalan lapsen identiteetti, ”tämmönen mä oon”.
Kun Juntusesta tuli Alppilan seurakunnan pappi 1983, hän alkoi pitää Sanan ja rukouksen iltoja. Hän tunsi oman armolahjansa, muttei arvannut, mihin sen kanssa joutuisi.
– Seurakunnan puhelinlinja oli koko ajan tukossa, ja postinlajittelu meni sekaisin, kun ihmiset lähettivät rukouspyyntöjä.
Alppilan kirkkoherra Pentti Toivanen suhtautui Juntuseen myönteisesti, mutta ehdotti, että toiminta siirrettäisiin kirkkoherranvirastosta muualle.
Seppo Juntunen perusti Rukouspalvelu ry:n ja sai toimitilat rikkaan liikemiehen kiinteistöstä.
– Huomasin, etteivät ne rikkaat olleet sen onnellisempia. Kerran yksi kysyi, onko se tämä Jeesus-juttu, joka tekee minusta onnellisen. Sanoin, että kyllä se niin on.
2000-luvulla Seppo Juntunen alkoi saada yhteydenottoja ihmisiltä, jotka olivat kokeneet hengellistä väkivaltaa lähetyssäätiö Patmoksen piirissä. Kun Patmoksen silloisen toiminnanjohtajan Leo Mellerin opetukset Radio Deissä herättivät huomiota julkisuudessa, Juntunen osallistui keskusteluun Kirkko ja kaupungin mielipideosastolla. Huhtikuussa 2006 hän kirjoitti:
”Mellerin talousasioita tutkinut poliisi näkee häikäilemättömän ihmisen, joka osaa röyhkeästi manipuloida uskonnollisia käsitteitä hyväksikäyttäen vilpittömiä uskovaisia ja on vienyt myös heidän rahojaan. Meller on tuomittukin Patmos ry:n rahojen kavalluksesta, petoksista ja asiakirjaväärennöksistä. Syyttäjä vaati aikanaan Patmosta lakkautettavaksi.”
– Kannattajilleen Meller sai käännettyä rikossyytteet vainoksi Raamattujen salakuljettamisesta. Mutta eihän Suomen laki ole milloinkaan pitänyt Raamattujen kuljettamista rikoksena, Juntunen sanoo.
Syksyllä 2006 Meller nosti syytteet Juntusta ja Kirkko ja kaupungin päätoimittajaa Seppo Simolaa vastaan. Hän ei kuitenkaan itse saapunut poliisikuulusteluun.
– Ja minullahan on uhrien kertomukset. Olen kuunnellut ihmisiä, joita on uhkailtu ja huijattu seksuaaliseen kanssakäymiseen ja seurusteluun.
Eräänä päivänä Juntunen huomasi, että hänen autonsa renkaat oli puhkottu. Ensimmäinen ja vielä toinenkin kerta menisi yleisen ilkivallan piikkiin, mutta viisitoista kertaa on Juntusenkin mielestä liikaa.
– Tekijöitä ei ole saatu kiinni. En osaa yhdistää tätä muuhun kuin taisteluuni hengellistä väkivaltaa vastaan.
– Herätyskristillinen media saa paljon rahoitusta Leo Melleriltä, joka pitää TV7:aa ja Radio Deitä hyppysissään. Siksi ne eivät voi kritisoida Mellerin opetuksia.
Kirkko ja kaupunki 12.5.2014
.
Seppo Juntunen tapaa hengellisen väkivallan uhreja seurakuntien talon kappelissa.
Helsingin seurakuntien talon kappelin pianon päällä on teräväpiikkinen orjantappurakruunu. Eräänlaiseen kristillisen ”kärsimysviihteen” genreen kuuluvan esineen tehtävänä lienee muistuttaa katsojaa Kristuksen kärsimyksestä samoin kuin krusifiksin, jossa Messias riippuu nöyränä.
kappeliin tunnelmoimaan kärsimyksellä. Kolmannella linjalla
Pastori Seppo Juntunen ei ole tullut hämärästi valaistuun sijaitseva kappeli on tukikohta, jossa Juntunen tapaa hengellisen väkivallan uhreja.
– Psykoterapia auttaa hengellisen väkivallan uhria, mutta se ei muuta rakenteita eikä niitä pahantekijöitä, jotka näitä uhreja synnyttävät.
Näin siis puhuu kaatajapappi Juntunen.
Miten kaatajapapista tuli omaa karismaattista liikettään arvosteleva pienen ihmisen puolustaja?
– Eikä minulla ole omaa hurskautta. Minulla on vain Jumalan lapsen identiteetti, ”tämmönen mä oon”.
Kun Juntusesta tuli Alppilan seurakunnan pappi 1983, hän alkoi pitää Sanan ja rukouksen iltoja. Hän tunsi oman armolahjansa, muttei arvannut, mihin sen kanssa joutuisi.
– Seurakunnan puhelinlinja oli koko ajan tukossa, ja postinlajittelu meni sekaisin, kun ihmiset lähettivät rukouspyyntöjä.
Alppilan kirkkoherra Pentti Toivanen suhtautui Juntuseen myönteisesti, mutta ehdotti, että toiminta siirrettäisiin kirkkoherranvirastosta muualle.
Seppo Juntunen perusti Rukouspalvelu ry:n ja sai toimitilat rikkaan liikemiehen kiinteistöstä.
– Huomasin, etteivät ne rikkaat olleet sen onnellisempia. Kerran yksi kysyi, onko se tämä Jeesus-juttu, joka tekee minusta onnellisen. Sanoin, että kyllä se niin on.
2000-luvulla Seppo Juntunen alkoi saada yhteydenottoja ihmisiltä, jotka olivat kokeneet hengellistä väkivaltaa lähetyssäätiö Patmoksen piirissä. Kun Patmoksen silloisen toiminnanjohtajan Leo Mellerin opetukset Radio Deissä herättivät huomiota julkisuudessa, Juntunen osallistui keskusteluun Kirkko ja kaupungin mielipideosastolla. Huhtikuussa 2006 hän kirjoitti:
”Mellerin talousasioita tutkinut poliisi näkee häikäilemättömän ihmisen, joka osaa röyhkeästi manipuloida uskonnollisia käsitteitä hyväksikäyttäen vilpittömiä uskovaisia ja on vienyt myös heidän rahojaan. Meller on tuomittukin Patmos ry:n rahojen kavalluksesta, petoksista ja asiakirjaväärennöksistä. Syyttäjä vaati aikanaan Patmosta lakkautettavaksi.”
– Kannattajilleen Meller sai käännettyä rikossyytteet vainoksi Raamattujen salakuljettamisesta. Mutta eihän Suomen laki ole milloinkaan pitänyt Raamattujen kuljettamista rikoksena, Juntunen sanoo.
Syksyllä 2006 Meller nosti syytteet Juntusta ja Kirkko ja kaupungin päätoimittajaa Seppo Simolaa vastaan. Hän ei kuitenkaan itse saapunut poliisikuulusteluun.
– Ja minullahan on uhrien kertomukset. Olen kuunnellut ihmisiä, joita on uhkailtu ja huijattu seksuaaliseen kanssakäymiseen ja seurusteluun.
Eräänä päivänä Juntunen huomasi, että hänen autonsa renkaat oli puhkottu. Ensimmäinen ja vielä toinenkin kerta menisi yleisen ilkivallan piikkiin, mutta viisitoista kertaa on Juntusenkin mielestä liikaa.
– Tekijöitä ei ole saatu kiinni. En osaa yhdistää tätä muuhun kuin taisteluuni hengellistä väkivaltaa vastaan.
– Herätyskristillinen media saa paljon rahoitusta Leo Melleriltä, joka pitää TV7:aa ja Radio Deitä hyppysissään. Siksi ne eivät voi kritisoida Mellerin opetuksia.
Kirkko ja kaupunki 12.5.2014
.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.