Moi toivoisin saavani täältä neuvoa ja apua ongelmaani. Elikkä poltin kannabista kaverinikanssa, ensikertalaiseksi norm suuremman määrän.(v2007)Heti kun olimme polttanut soitin kaverilleni ja kysyin onko hän juomassa(alkoholia) hän vastasi hihittämällä ja sanoi samalla ei, no tästä jotenkin innostuin kun kerran nauroi.kysyin uudestaan innoissani oletko juomassa, taas kaveri hihitti ja samaan aikaa sanoi eiiih,jotenkin innostuin lisää kun hän nauroi, se sai minut uskomaan että hän valehtelee.kysyin vielä että joo sää oot juomassa ja taas sama hihitys, jonka jälkee yht äkkiä kysyin vielä kerran tahtomattani että oletko juomassa.pelästyin tätä koska tein sen tahtomattani, aivan kuin mieleni olisi tehnyt sen automaattisesti,samalla näin itseni sivusta ruumiini ulkopuolelta puhumassa puhelimeen, pelästyin kauheasti että menetän kontrollin.no tämän jälkeen takaraivoon tuli outo tunne ja yht äkkiä irtauduin omasta mielestä.astuin kuin tyhjiöön.pelkäsin aivan sairaana ja sain panikki kohtauksen.menetin tunteeni ja olin tyhjiössä,tuntui vieraalta ja aivan eksyksissä.juoksin läheiseen metsään ja koitin 2 tuntia selvitellä päätäni,turhaan.lähdin kotio nukkumaan jos helpottaisi aamulla.aamulla herättyäni oli sama olo pelotti aivan törkeästi ja samalla äiti huusi minua syömään.äänet pelotti aivan törkeästi, sain kuitenki mentyä syömää ja samalla koitin olla normaalisti että äiti ei huomaa. Tämän jälkeen päätin mennä kaverini luokse asumaan vähäksi aikaa.viikon päästä olo oli vielä sama mutta rupesin kuulemaan ääniä, ei negatiivisia vaan esim, moi ja mitä kuuluu.lisäksi näin näkyjä. Pystyin kuitenkin käymään koulua oireista huolimatta mutta olin aivan sekaisin.en uskaltanut käydä lääkärissä, koska pelkäsin että äitini ja isäni saisi tietää, olin tyhmä17 vuotias.jatkuu...
mielen häiriö
no mind
9163
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Kuukauden kuluttua kaikki harhat ja luulot katosivat, mutta tyhjiö jäi.en tuntenut mitään oli vieras olo.kun olimme ei tapahtunut mitään hyväksyin sen ja koitin elää normaalisti vaikka mikään ei tuntunut samalta. Kävin koulun loppuun, kävin armeijan ja sen jälkeen 2vuotta töissä(ihmettelen että siihen kykeni ).kun sätkän poltosta oli kulunut4vuotta romahdus ,en enään jaksanut mitää, en oikein enää ymmärtänyt puhetta, tai ymmärsin mutta se ei vaikuttanut minuun mitenkään, oli niin paha olla että tuntui kun koko kroppa olisi kitunut:ikään kuin puristuksessa,takaraivoo oli polttanut lähes joka päivä 4 vuoden aja.sain potkut työpaikasta,jonka jälkeen hakeuduin hoitoon. Pääsin pitkänniemen sairaalaan.lääkkeeksi sain risperdaali plus masennus lääke.söin niitä vuoden ja pääni ainakin aukesi jostain lukosta. Tuli hiukan parempi olo.tuntui kuin joku suojahanuri olisi auennut ja oli hieman selkeämpi olo, mutta silti elämäni oli yhtä helvettiä.en pystynyt kokemaan lainkaan mielihyvää enkä mitään.olin kuin kivi.vuoden syötyä noita lääkkeitä olo ei hirveästi parantunut,no sitten jouduin uudestaan sairaalaan, määrättiin uusi lääkitys, olantsapiini ja masennus lääke poistettiin.söin lääkettä vuoden, auttoi hieman sillain että pystyin hieman jo juttelemaan ja pientä mieli hyvää pystyin kokemaan. Kuitenki ihmisten puhe ei liikuttunut minua samalla lailla.kun olin syönyt lääkettä vuoden, en ollut tyytyväinen ja yhtenä aamuna herättyäni pääni sisällä kuului murenevaa ääntä ja tapahtui jotain mielen sirpalointia.taas sitä mentiin sairaalaan lääke vaihtoon,uusi lääke leponex.ehdin olla sairaalassa viikon ilman mitää lääkettä ja tuntui ehkä hieman vapautuneesti.olisin halunnut jatkaa ilman lääkettä ja kattoa mitä tapahtuu, mutta ei leponex aloitettu nyt 3 viikkoa sit.mieli hiukan parempi mutta en silti pääSe omaan mieleeni, on ulkopuolinen olo ja mietin mikä minua vaivaa.oliko se pilvestä tullut häiriö psykoosi skitsofrenia vai joku mielen suojelumekanismi.lääkäriltäkää ei saa vastausta. Olen aina ollut tosi herkkä ja ollut sitä mieltä että syntynyt naisena miehen ruumiiseen.aina joutunut peittelemään itseään ja vaikeeta Ola muitten seurassa,toivoisin saavani neuvoa mitä tämä on. Onko tämä joku dissosisaatio liittyvä,ikuinen psykoosi vai joku suojelu mekanismi
Kuukauden kuluttua kaikki harhat ja luulot katosivat, mutta tyhjiö jäi.en tuntenut mitään oli vieras olo.kun olimme ei tapahtunut mitään hyväksyin sen ja koitin elää normaalisti vaikka mikään ei tuntunut samalta. Kävin koulun loppuun, kävin armeijan ja sen jälkeen 2vuotta töissä(ihmettelen että siihen kykeni ).kun sätkän poltosta oli kulunut4vuotta romahdus ,en enään jaksanut mitää, en oikein enää ymmärtänyt puhetta, tai ymmärsin mutta se ei vaikuttanut minuun mitenkään, oli niin paha olla että tuntui kun koko kroppa olisi kitunut:ikään kuin puristuksessa,takaraivoo oli polttanut lähes joka päivä 4 vuoden aja.sain potkut työpaikasta,jonka jälkeen hakeuduin hoitoon. Pääsin pitkänniemen sairaalaan.lääkkeeksi sain risperdaali plus masennus lääke.söin niitä vuoden ja pääni ainakin aukesi jostain lukosta. Tuli hiukan parempi olo.tuntui kuin joku suojahanuri olisi auennut ja oli hieman selkeämpi olo, mutta silti elämäni oli yhtä helvettiä.en pystynyt kokemaan lainkaan mielihyvää enkä mitään.olin kuin kivi.vuoden syötyä noita lääkkeitä olo ei hirveästi parantunut,no sitten jouduin uudestaan sairaalaan, määrättiin uusi lääkitys, olantsapiini ja masennus lääke poistettiin.söin lääkettä vuoden, auttoi hieman sillain että pystyin hieman jo juttelemaan ja pientä mieli hyvää pystyin kokemaan. Kuitenki ihmisten puhe ei liikuttunut minua samalla lailla.kun olin syönyt lääkettä vuoden, en ollut tyytyväinen ja yhtenä aamuna herättyäni pääni sisällä kuului murenevaa ääntä ja tapahtui jotain mielen sirpalointia.taas sitä mentiin sairaalaan lääke vaihtoon,uusi lääke leponex.ehdin olla sairaalassa viikon ilman mitää lääkettä ja tuntui ehkä hieman vapautuneesti.olisin halunnut jatkaa ilman lääkettä ja kattoa mitä tapahtuu, mutta ei leponex aloitettu nyt 3 viikkoa sit.mieli hiukan parempi mutta en silti pääSe omaan mieleeni, on ulkopuolinen olo ja mietin mikä minua vaivaa.oliko se pilvestä tullut häiriö psykoosi skitsofrenia vai joku mielen suojelumekanismi.lääkäriltäkää ei saa vastausta. Olen aina ollut tosi herkkä ja ollut sitä mieltä että syntynyt naisena miehen ruumiiseen.aina joutunut peittelemään itseään ja vaikeeta Ola muitten seurassa,toivoisin saavani neuvoa mitä tämä on. Onko tämä joku dissosisaatio liittyvä,ikuinen psykoosi vai joku suojelu mekanismi
Riippunee millaista kannabista olet mennyt ottamaan vuosia sitten. Kannabiksestahan on liikkeellä THC-pumpattua versiota, joka on käsittääkseni erittäin vaarallista aivojen terveydelle. Tuunaamaton aito kannabis on melko vaaraton päihde oman tietämykseni perusteella. En ole kuitenkaan varsinaisesti mikään kannabis-asiantuntija, joten en osaa sen vaikutuksista kertoa paljoakaan.
Kadulta ostettaessa ei koskaan tiedä onko myytävän kannabis aitoa vain käsiteltyä, joten ostoon liittyy merkittäviä riskejä. Tämä on yksi syy miksi kannabiksen pitäisi olla laillista ja myytävänä Alkon tapaisissa liikkeissä. Siten laatu olisi kontrolloitua valtion toimesta samoin kuin alkoholin. Menisivät verorahatkin terveyshaittojen korjaamiseen, kuten tupakassa ja alkoholissa eikä rikollisille. Valtio ja kansa on tyhmä.
Mitä tulee kokemaasi epätodellisuuden tunteeseen olen ymmärtänyt, että erityisesti vahva THC-kannabis voi aiheuttaa aivovaurioita siinä missä psyykenlääkkeetkin, joten on ainakin mahdollista, että kannabis on aiheuttanut sinulle jotakin seuraamuksia. Toisaalta mukana voi olla pala myös pelosta johtuvaa psyykkistä oiretta, mutta 4 vuotta on tietenkin aika pitkä aika, jos tila ei yhtään helpottanut missään vaiheessa.
Tilanne on nyt sikäli ikävä, että olet mennyt vetämään psyykenkamoja eli neurolepteja ja SRI-aineita, jotka molemmat tunnetusti aiheuttavat dissosisaatioksi kutsuttua oiretta (muita termejä depersonalisaatio ja derealisaatio). Tässä kohtaan sanoisin, että ongelmiasi monimutkaistaan jatkuva aivojesi kuormittaminen erilaisilla psykoaktiivisilla aineilla, joko laittomilla tai laillisilla. Oletko harkinnut ainekäytön vähentämistä? Suosittelisin lukaisemaan esimerkiksi kirjan nimeltä "Your Drug May Be Your Problem: How and Why to Stop Taking Psychiatric Medications" ja miettimään käytön osuutta oireiluusi. Lisäaineiden käytön en ainakaan usko parantavan tilannettasi.
Your Drug May Be Your Problem (2007):
http://www.amazon.com/Your-Drug-May-Problem-Revised/dp/0738210986/ref=sr_1_1?ie=UTF8&qid=1408975290&sr=8-1&keywords=The Drug may be your problem
Psyykenlääkkeet nimen omaan tekevät ihmisistä välinpitämättömiä ja poissaolevia ja vaikutus voi jäädä kaikenlisäksi pysyväksi lopettamisen jälkeenkin. Sitä ei kuitenkaan tiedä ennen kuin lopetus on tehty ja riittävästi aikaa on kulunut lopetuksesta (kuukaisia/jopa vuosia).
Olisiko joku jolla olisi enemmän tietoa nimen omaan kannibiksen vaikutuksista ja eri versioiden (vahvuuksien) vaikutuksesta ja riskeistä aivojen terveydelle? Oma osaamiseni kattaa lähinnä psyykenkamat.
Kiitos paljon neuvoista.poltin kukkaa kaverini kanssa, mutta sille ei tapahtunut siitä mitään. Mutta siitä ei ole tietoa onko kukkaa käsitelty jollain muulla aineella,jotenki epäilen. Olen kanssasi samaa mieltä siitä kannattaisi kokeilla ilman lääkettä.oloni oli 2 viikon ajan levollisempi kun en syönyt mitään lääkettä.veloittaa jos aivoni on jotenkin vaurioitunut ja jotenki epäilen että. Ei ole koska se tunne kun irtauduin itsestäni tuntui kuin mieli olis heittänyt voltin ja astuin tyhjiöön.aika toivoton olen ja vielä pahempaa jos aivoni on jotenki vaurioitunut ja sellasta pelkään että jos en syö lääkettä olo menee niin pahaksi etten pysty olemaan ja pelkään myös noita neurolepteja mitä syön:alkaa olee aika toivoton olo en oikein tiedä jaksaako tällaista elämää elää
Tai tuli mieleen että kyllä voi olla mahdollinen myös jonkin näköinen aivo vaurio ehkä tuo takaraivoa polttelu selittää sen.voi olla että psyykeeni vain ei kestänyt. Olin muutenkin nii herkkä ja mielestäni omituinen ja paha elämän tilanne kun se tapahtui. Mitä mieltä kannattaako noita neurolepteja syödä.tuntuu että ne on jo tämän 3 viikon aikana tehnyt minusta erilaisen, jotenki kireä olo vaikea selittää
Ja vielä kerran voiko tämä mitenkään olla psykoosi. Minulla ei kuitenkaan ole ollut mitään harhoja muutakuin kuukausi polttelun jälkeen eli noin 7 vuotta sitte.
Psykoosi on ihan normaali ihmisreaktio ei mikään pelättävä asia tai sairaus niin kuin valitettavasti usein kuulee sanottavan. Mutta sekaisin saa ihmisen kuin ihmisen kun riittävästi huumaavia aineita ottaa ja sekavuuden tila voi olla pitkäaikainen tai riippuen seuraamuksista aivojen toiminnalle ja terveydelle myös jossain määrin pysyväkin. Käytännössä käyttämäsi aineet kannabiksesta psyykenkamoihin aiheuttavat erilaisia sekavuuden tiloja häiritsemällä normaaleja aivotoimintoja. Kun normaaleja aivojen välittäjäainejärjestelmiä sorkkii riittävästi voi seurauksena olla pysyviä muutoksia niiden normaaliin toimintaan. Silloin puhemme aivovaurioista.
Tässä vaiheessa on kuitenkin turha lähteä hötkyilemään tai manaamaan. Kaikki eivät saa pysyviä vaurioita tai ainakaan siinä määrin, että se heitä pysäyttäisi elämässä. Nyt olisi tärkeää, että omatoimisesti perehdyt tällä hetkellä käytössä olevaan psyykenlääkitykseesi ja sen _todellisiin_ vaikutuksiin. Niistä et saa tietää lääkäriasemalta tai psykiatrian polilta, joten sieltä on turha tietoa yrittää kysellä. Voit lukea em. kirjan tai jonkin muun vastaavan teoksen aiheesta. Esimerkiksi Joanna Moncrieffiltä löytyy hyvä neurolepteja käsittelevä kirja The Bitterest Pills ja Peter Bregginiltä Psychiatric Drug Withdrawal. jossa on vieroitusohjeiden ja -ohjelmien lisäksi myös hyvä määrä tietoa siitä miksi psyykenainekäyttöä kannattaa miettiä uudelleen. Sitä suosittelisin tai sitten aikaisemmin mainitsemaani Your Drug May Be Your Problem (Breggin & Cohen). Kaikki luettelemani kirjat ovat saatavissa paikallisista kirjakaupoista.
The Bitterest Pills: The Troubling Story of Antipsychotic Drugs
(Joanna Moncrieff, 2013, University of London, www.cepuk.org)
http://www.amazon.com/The-Bitterest-Pills-Troubling-Antipsychotic/dp/1137277432/ref=sr_1_1?ie=UTF8&qid=1408990261&sr=8-1&keywords=The Bitterest Pills
Psychiatric Drug Withdrawal: A Guide for Prescribers, Therapists, Patients and their Families (Peter Breggin, M.D., www.breggin.com)
http://www.amazon.com/Psychiatric-Drug-Withdrawal-Prescribers-Therapists/dp/0826108431/ref=sr_1_1?s=books&ie=UTF8&qid=1408990302&sr=1-1&keywords=psychiatric drug withdrawal
Kiitos. Taidanpa tuollaisen kirjan hankkia..mutta tahtoisin tietää onko tämä irrallinen,tuntemattomuus, tuntuu kuin maailmani olisi kovettunut, pysähtynyt,elämä ei enää tunnu sellaiselta ns liikkuvalta,kirkkaalta ja tuntuu että elämä ei enää kulje sulavasti.tuntuu että elämä on pysähtynyt ja että mieleni on vangittu.haluaisin tietää onko tämä psykoosi, onhan niitä kai momonenlaisia,lääkäritkään ei oikein osaa sanoa mitään, vaikutat asian tuntevalta.haluisin vain tietää onko tämä psykoosi.ja ehkä voisin vielä parantua jos lopettaisin lääkkeet ja kohtaisin itseni ja jollain tavoin käsittelisin asiat niin ehkä se mieli voisi minut vielä sallia. Ja pelottaa että jos tämä kaikki on psykoosia ja ollut hoitamatta 7 vuotta,eikös se tuhoa aivoja.jostain lukenut, että hoitamaton psykoosi tuhoaa aivoja.ja noista lääkkeistä oon sitä mieltä että ne tuhoaa aivoja.tarvisi jotenki tietää onko tämä psykoosi.silloin ehkä ottaisin riskin ja jatkaisin lääkkeiden syöntiä
Se vähän riippuu mitä tarkoitat psykoottisuudella tai psykoosilla. Ihmiset tarkoittavat sillä eri asioita. Yleensä psykoottisuus liitetään siihen, että "on menettänyt todellisuuden tajun" tai on vain yleisesti niin sekava, että muut eivät osaa tulkita henkilöä. Psykoaktiivisista aineista johtuvat sekavuus/psykoottisuus on aivan eri asia kuin psyykkisestä voinnista seurannut todellisuuden tajun hämärtyminen esimerkiksi jonkin traumaattisen kokemuksen (läheisen kuolema, äkillinen elämäntilanteen muutos, pitkään jatkunut henkinen kuormitus jne.) seurauksena. Psykiatriassa ne virheellisesti sekoitetaan toisiinsa ja ajatellaan samoina ilmiöinä, mutta se on virheajattelua. Siksi hoito on myös usein väärä.
Vaikutat näin näkemättä ihan selviä kirjoittavalta ja ajattelevalta henkilöltä, joten enpä usko, että mitenkään sekainen olisit. Olet tosin sellaisessa ainesöössissä, että ei se ihme ole, jos maailma ja ympäristö tuntuu irralliselta ja epätodelta ja pää tyhjältä, ajatus tukkoselta ja pysähtyneeltä. Kuvaat juuri niitä oireita, joita mm. nyt käyttämäsi psyykenaineet teettävät. Lähes napakymppi oireiden sopivuuden suhteen. Tietenkin aikaisemman kannabiksen käytön osuus asiaan jää mysteeriksi, mutta eipä se paljoa paina kupissa, kun tuollaiset aineet on päällä. Ja ei, psykoosi tai psykoottisuus ei tuhoa aivoja. :) Se on psykiatrian propagandaa, joka kannattaa painaa villasella. Psykiatria syyltää niin paljon *askaa ihmisten korville, että herkkäuskoisimmat ovat helisemässä. Ne käyttämäsi aineet kylläkin tekevät pahoja kenen tahansa aivoille. Se on tutkimusfakta.
Minun on mahdotonta arvioida täältä käsin mikä sinun tai kenenkään muunkaan tilanteessasi olisi fiksuinta tehdä, mutta periaatteessa mikä ikinä tilanne olisi, itse lopettaisin kroppani ja aivojeni myrkyttämisen heti. Tietenkin huomioiden järkevän ja hallitun vieroitusaikataulun (siihen saat apuja esim. em. kirjoista). Tutkimusnäyttö on aika kiistaton, että valtaosa mielenterveysongelmien kanssa painivista saa vaan enemmän harmia kuin apua psyykenlääkkeistä, varsinkin pitkässä juoksussa. Joskus lyhytkin käyttö on terveyden menoa loppuiäksi. Tutustu siis kirjoihin, koska siellä asiat selitetään selkeästi ammattilaisten toimesta ja voit itsearvioida tilannettasi parhaiten, kun tiedät enemmän faktoista. Voit verrata kokemaasi kirjan antamaan tietoon ja esiteltäviin potilas-case-esimerkkeihin.