Haluan perheen, lapsia. Vaikka olen aina jyrkästi sen kieltänyt. Mikälie ikäkriisi tässä taustalla? Ennen pidin lapsia luotaantyöntävinä, nykyään jopa söpöinä. Olen myös huomannut, että kaupungilla vieraat lapset nykyään tuijottavat minua nauravaisina. Ennen en ole rekisteröinyt tällaista. Joskus olen saanut vauvan itkemään mennessäni sen lähelle. Edelleenkään en halua sellaista nyyttiä syliini, mutta ainakin olen vähän lähempänä ikäiselleni normaalia ajatusmallia.
Saako muuttaa mieltä?
555
28397
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 28
Vanhimmat
jos olisit se eräs mies,niin tietysti saat muuttaa mieltä..oltas sit molemmat samaa mieltä :) sehän ois tärkeintä....
Olen nainen.
Niin, tai ehkä olet tavannut jonkun joka on aktivoinut sinussa muutoksen?
Muutos aktivoitu...
Olen ikävöinyt samaa vuosia. Tämä muutos on tapahtunut muutaman viime kk aikana. Joku hormoonihomma varmaan, tai sitten tosiaan se vanhenemisen pelko. Olen ennen ollut t-o-d-e-l-l-a jyrkkä tässä asiassa. Jopa niin jyrkkä, että en ole kaikille kehdannut sitä suoraan sanoa.
Aina toimitaan mielen mukaan. "mieltä muutellen", strategisissakin tilanteissa, näin niihin sopeutuen.
Montako laitetaan?
Lapset on vain niin ovelia, hurmaavat hymyillään ja saavat hoivavietit toimimaan. Kyllä ne oikeasti ovat juuri rääkyviä ja työläitä, eikä niistä pääse eroon loppuelämänään. Lapsi on niin tyhmäkin ensimmäiset 7-vuotta, että ei osaa edes kirjoittaa. Puhumisen tai järkevien juttujen kuulemiseen lasten suusta, saa odottaa kauan, jos koskaan niitä järkeviä.
Järkevän keskustelukumppanin saamiseksihan niitä naperoita väännetäänkin ;D
Kustavin saari, ammutaan se ensin peruuttamattomasti alas.
Katsele tuttaviesi perhehelvettiä; vaipanvaihtoa, tarhaanvientiä, läksyjentekoa, vanhempainkokouksia, yöheräämisiä, uhmaikää, murrosikää jne. Kyllä se siitä ohi menee. Ei kannata heti alkaa väkää niitä pentuja, jäitä hattuun niin hulluus menee ohi.
Kyllä niistä lapsista enemmän iloa on kuin harmia, ainkin minun tuttavieni perheillä. :)
Ei saa olla noin negatiivinen asenne hei.
Joo... Ei tää nyt niin akuutti tää perheenperustamisvietti ollut kuitenkaan. En ala pistelemään kondoomiin reikiä ja hyppäämään otollisina päivinä siittiöiden perässä... :D Kunhan nyt sanoin, että olen alkanut ymmärtää paremmin niitä lapsista haaveilevia hörhötätejä. Aikaisemmin en tosiaan voinut sietää - tai vähintäänkin pidin tyhmänä heitä. Ja täähän ei tosin liity miehiin mitenkään. Ajattelen, että voin olla ihan yhtä tasapainoinen ja hyvä äiti ilman miestä kuin sen kanssa, ehkä parempikin. Sitä adoptiota kannatan myös edelleen. Ootteko muuten huomanneet, että nykynainen ei tee miehellä mitään? Mies käsitteenä tulee kokemaan inflaation vielä minun elinaikanani. Miehen euro tulee olemaan 80 senttiä ja koko homma kaatuu päälaelleen. Pohjoismaat ja Japani edellä mennään tähän. Lähtipä lapasesta tää jaarittelu... :D Onneksi olen nainen ;)
Ja vielä: Hölmöhän on se joka kelaa, että lapsista ei olisi mitään työtä tai vaivaa!?! Onhan koirastakin työtä ja vaivaa (älkää ottako tätä suorana vertauksena...) Tätä juuri vihaan niissä 'esimerkillisissä kotiäideissä'. Ollaan niin suunapäänä huutamassa rintaruokinnasta ja koliikkivauvojen oikeasta hoidosta, sitten valitetaan jostain yöheräämisestä ja muusta "tosi rankasta". Sehän se onkin elämän rankin juttu --- yksi yöherääminen?!? Pöh, siis vauvat on ihan jees, mutta hörhöäidit edelleen yöks ;)
Ei kannata puhua kun et tiedä mistä puhut. Rintaruokinta ei ole maailman yksinkertaisin juttu ja sen edestä puhuvat äidit, jotka ymmärtävät sen tärkeyden ja ovat ehkä joutuneet tekemään työtä sen eteen.
Älä puhu ilman omaa kokemusta. Siksi toisekseen vauva voi vaikka valvottaa läpi yön.
Ja näin meillä heräsi yksi "superäiti" vouhotuksineen. Tätähän mä odotinkin :D En tosiaan tiedä rintaruokinnasta mitään, mutta en tosin väitäkään tietäväni. Toisin on näiden teinimutsien laita... Ollaan niin tietämyksen huipulla ja tietäväisinä, kun ollaan osattu kerran panna jurripäissään ilman ehkäisyä ja sen jälkeen vielä osattu repiä valtiolta tuet oman virheen rahoittamiseksi. Sehän se on sen elämänkokemuksen ja sivistyksen mitta. Kertoo jotain siitä, että ei olla elämässä kohdattu yhtään oikeaa ongelmaa, jos yövalvominen on se pahin juttu!! Toinen on tää uran ja lasten välillä valitseminen. On vaan oman saamattonuuden ja tyhmyyden peittelemistä, että väitetään työuran karisseen lasten takia. Itsensä huijaamista sanon minä. Eihän se varmaan hyvältä tunnu, jos ei kelpaa muuksi hyödyksi maailmalle kuin lapsenpyöräytyskoneeksi. Niitä lapsia (ja ihmisiä yleensä) on maailmassa muutenkin liikaa. Kannatan pakkoaborttia kaikille alle 25v mutseille, joilla ei ole vakituista parisuhdetta. Myös yhden lapsen politiikkaa kannatan maailmanlaajuisesti noudatettavaksi.
Mitä ihmettä vauhkoat? Miksi? Olet helposti provosoitavissa. Siihen ei tarttenu muuta kuin nimimerkiksi moinen. Tämä palsta on usein melko viihdettä.
olen kyllä joo kahden ihanan tytön äiti.
Bähää :)) Niin oonkin helposti provosoituva! Sitäkö halusit tulla testaamaan? Anna kun arvaan: ihanien tyttöjesi isä ei ole enää näköpiirissä/maisemissa? Eikä sinullakaan nyt niin kiire niiden muksujen kanssa näytä olevan kun täällä ehdit vastailla muutaman min viiveellä?? :D
Tuollahan tuo isukki keittiös hästää. Lapsille ruokaa laittaa..
Ihan mielenkiinnosta kysyn: Ketä ikävöit? Naapurin komistusta vai lähikaupan kassaa?? Vai miksi siinä pyörit??? Sori kun nyt otin sut silmätikuksi, mutta jotenkin ikävä-palstalla pyöriminen ei osu samaan stereotypiaan onnellisen, perheellisen kotiäidin kanssa...
olen huutava vauva kotonasi.
Mies useinmiten käy lapsesta! Syö rahaa, hermoja ja vie yöunet (oma kokemus puhuu...)
Tää on taas niin tätä. Kannattaisko noista äitykkäjutuista keskustella jollain muulla foorumilla. Kohta tapellaan kotona vai ei kotona. Tissiä vai pulloo (ehdottomasti tissiä) jne.
Tää ikävä on paras väline kommunikointiin kaikilla osa-alueilla! Täällä saa mielipiteelleen välittömän palautteen ;)
ja sairaaseen maailmaan ei kannata tehdä lapsia. Pedofiilejä joka nurkan takana ja ihmisten mieli kieroutunut ja ei eroteta oikeaa väärästä. Moraali uupuu täysin. Eletään omien himojen vallassa.
Ihmisten onnellisinta aikaa on tutkimusten mukaan nuoruus ennen lasten hankintaa ja keski-ikä kun lapset ovat lähteneet kotoa. Eiköhän sekin todista että enemmän lapsista on riesaa kuin iloa.
silti. Jaahas olen eri mieltä. Vaikka elämän muut osa-alueet olisivat päin peetä niin yhtä (on niitä oikeesti useampi) asiaa en vaihtaisi nimittäin lapsia. Päivääkään en vaihtaisi niistä ihanista, kamalista, väsyttävistä, ilahduttavasti ja surua aiheuttavista päivistä pois. Ja kyllä tykkään niin lapsukaisista.