Kieltenopettajaksi aikova

Ethän sinä kasvatustiedettä opiskelemalla voi ruotsin opinto-oikuetta saada.

Oma reittini: pääaineena englannin kieltä yliopistossa ja yo:n jälkeen pedagogiset opinnot ammatillisessa opekorkeassa työn ohessa. Opetan englantia amk:ssa.

Kasvatustieestä ei kannata suorittaa välttämättä perusopintoja enempää (paitsi tietty jos jaksaa ja on kiinnostusta), sillä pedagogiset opinnot ovat eri juttu kuin kasvatustieteen opinnot. Kasvatustieteen opinnoilla voi saada korvattua jotain satunnaista pegagogisista, mutta siis eri kuvio kuitenkin kyseessä. Itse sain kasvatustieteen perusopinnoilla (25 op) korvattua 15 op opekorkean pedagogisista - eli pedagogisiin liittyvän kasvatustieteen teoriapaketin. Enempää ei siis olisi saanut korvattua, vaikka olisi ollut kasvatustieteen aineopinnot. Suoritettavaksi jäi siis vielä 45 op.

Eli joudut hakeutumaan ruotsin tai saksan pääaineopiskelijaksi. Luultavasti saksaa pääsee opiskelemaan astetta helpommin, joten kannattaa tutkailla asiaa. Kumpikaan ei kuitenkaan ole mikään huippusuosittu (toisin kuin esim. englanti). Opettajaksi pätevöityminen tapahtuu sitten opiskeluaikana (yleisempi tapa) tai vasta opintojen jälkeen työelämässä ollessa (kuten omassa tapauksessani).

Avoimessa ei kannata vättämättä suorittaa ruotsin/saksan kursseja (ellet sitten koe tarvetta jonkinlaiselle preppaukselle). Nämä ovat yleensä näet ns. vieraan kielen opintoja, jotka on tarkoitettu osaksi eri tutkintojen yleisiä / yhteisiä opintoja. Kielten pääaine- ja sivuaineopinnot ovat tyystin eri juttu, ja niitä harvemmin on avoimessa tarjolla (toisinaan kyllä, joten kannattaa tutkailla).

Tässä kohtaa ei kasvatustieteestä ole hyötyä, sillä on päästävä opiskelemaan ruotsia. Ruotsin opettajaksi valmistutaan sitä kautta. Opettajan opinnot saa suorittaa kielten opiskelun rinnalla ja kyseessä on eri asia kuin kasvatustiede.

Ruotsia ei voi alkaa opiskella noin vain, vaikka olisi kasvatustieteen tohtori. Pääsykoe vaaditaan aina. Avoimen väylää ruotsia opiskelemaan ei ole.

"Pääsykoe vaaditaan aina. Avoimen väylää ruotsia opiskelemaan ei ole. "

Tuo lienee totta.

Mutta mikäli pohjoismaisia kieliä (ruotsi) tai germaanista filologiaa (saksa) sattuu avoimen tarjonnasta löytymään, opintojen suorittaminen kannattaa Tämä. A) helpottaa pääsykokeessa pärjäämistä kummasti, ja B) mikäli suorittaa kokonaisuuden kokonaan (eli perusopinnot, ehkä aineopinnot), saa ne hyväksiluettua, kun saa opiskelupaikan.

Hyväksiluvun kannalta ajateltuna yksittäisiä kurssisuorituksia ei kannata tehdä (paitsi yleiset kielikurssit eli vieraiden kielten kurssit), vaan aina valmiiksi jokin kokonainen kokonaisuus: yksittäisten kurssien hyväksiluku voi nimittäin olla hankalampaa yksittäisten kurssien kohdalla, mikäli pääsee eri yliopistoon kuin minkä opintoja on avoimessa suorittanut.

kasvatustieteen perusopinnot ksnnsttaa kyllä suorittaa. Lisäksi kannattaisi panostaa esiintymistaitoon ja puheeseen. Niitä ei nimittäin opeteta käytännöllisesti katsoen ollenkaan. ei myöskään uusia oppimismenetelmiä, tiimityötä ym

Suosittelen kyllä työskentelyä koulunkäyntiavustajana ennen alalle hakeutumista.

"Suosittelen kyllä työskentelyä koulunkäyntiavustajana ennen alalle hakeutumista"

Ei tästä ole luultavasti hyötyä. Koulunkäyntiavustajiahan on alakoulussa. Aineenopettajathan taas toimivat yleensä yläkoulussa, lukiossa ammattillisessa opetuksessa, aikuisopetuksessa tai korkeakouluissa (siis amk).