Pienille paikkakunnille paikallisin voimin rakennettujen valokuituverkkojen asiakkaat ovat alkaneet kiinnostaa isoja teleoperaattoreita Dna:ta, Elisaa ja Soneraa.
Suomen seutuverkot ry:n puheenjohtajan Kaj Södermanin mukaan isojen toimijoiden kasvanut kiinnostus valokuituosuuskuntia kohtaan on pantu merkille.
– Ensin isot operaattorit vähättelivät valokuituosuuskuntia, kunnes ne huomasivat, että niillä alkaa olla asiakkaita, Söderman toteaa.
Elisan Henri Korpi kertoo, että Elisa on käynyt osuuskuntien kanssa tunnustelevia keskusteluja. Hän ei kuitenkaan kommentoi operaattorin mahdollisista valokuituosuuskuntiin liittyvistä kaupoista.
– Yleisellä tasolla on sanottava, että ollaan oltu kiinnostuneita asiakkaista ja valokuituverkostosta, etenkin näistä yhdessä.
Dna:n Antti Jokisen mukaan operaattori ei ole käynyt neuvotteluja paikallisverkkojen ostamisesta. Myöskään Sonera ei aktiivisesti etsi ostettavia paikallisverkkoja.
Kun isoja operaattoreita eivät maaseutupaikkakuntien valokuituhankkeet kiinnostaneet, ihmiset alkoivat muodostaa paikallisia osuuskuntia ja panostivat niihin omia rahojaan. Siten he saivat vedettyä koteihinsa nopean datayhteyden takaavan ja suuret datasiirtomäärät mahdollistavan valokuitukaapelin.
Suomeen on syntynyt kuluneen vuosikymmenen aikana hieman yli 30 valokuituosuuskuntaa. Jos mukaan lasketaan myös kunnalliset toimijat ja pienet verkkoyhtiöt, Suomessa on paikallisesti rakennettuja valokuituverkkoja noin 50.
Elisan Henri Korven mukaan toiminnan ulkoistaminen pois osuuskunnalta voi tulla ajankohtaiseksi silloin, kun valokuituverkko on jo saatu rakennettua. Verkon operointi voi tuolloin käydä raskaaksi.
– Jos toiminta ulkoistetaan toiselle operaattorille, siinä vaiheessa monesti mietitään, kuka verkon omistaa. Myös yksikkökustannus per asiakas on korkeampi pienessä verkossa kuin suuressa.
Yhtä paikallista valokuituverkkoa rakentaa parhaillaan Laitilan puhelinosuuskunta.
Toimitusjohtaja Jouni Parkkonen toteaa Laitilan puhelinosuuskunnan olevan valokuituosuuskuntiin verrattuna hieman erilainen toimija. Se on harjoittanut perinteistä teletoimintaa ja -viestintää jo pitkään.
Puhelinosuuskunta päätti rakentaa rinnalle myös valokuituverkon, koska se näki alan teknologisen murroksen. Parkkosen mukaan DSL-verkot kestävät aikansa, mutta pian datasiirtomäärät tulevat kasvamaan niin valtavasti, että valokuitu on välttämättömyys.
– Verkkomme kattavuus Laitilassa on tämän kesän jälkeen 80 prosenttia. Tarkoituksemme on nostaa tuo kattavuus sataan prosenttiin seuraavan kahden vuoden aikana, Parkkonen visioi.
Laitilan puhelinosuuskunnalla on valokuituasiakkaita tällä hetkellä noin 500.
TS
Suomen seutuverkot ry:n puheenjohtajan Kaj Södermanin mukaan isojen toimijoiden kasvanut kiinnostus valokuituosuuskuntia kohtaan on pantu merkille.
– Ensin isot operaattorit vähättelivät valokuituosuuskuntia, kunnes ne huomasivat, että niillä alkaa olla asiakkaita, Söderman toteaa.
Elisan Henri Korpi kertoo, että Elisa on käynyt osuuskuntien kanssa tunnustelevia keskusteluja. Hän ei kuitenkaan kommentoi operaattorin mahdollisista valokuituosuuskuntiin liittyvistä kaupoista.
– Yleisellä tasolla on sanottava, että ollaan oltu kiinnostuneita asiakkaista ja valokuituverkostosta, etenkin näistä yhdessä.
Dna:n Antti Jokisen mukaan operaattori ei ole käynyt neuvotteluja paikallisverkkojen ostamisesta. Myöskään Sonera ei aktiivisesti etsi ostettavia paikallisverkkoja.
Kun isoja operaattoreita eivät maaseutupaikkakuntien valokuituhankkeet kiinnostaneet, ihmiset alkoivat muodostaa paikallisia osuuskuntia ja panostivat niihin omia rahojaan. Siten he saivat vedettyä koteihinsa nopean datayhteyden takaavan ja suuret datasiirtomäärät mahdollistavan valokuitukaapelin.
Suomeen on syntynyt kuluneen vuosikymmenen aikana hieman yli 30 valokuituosuuskuntaa. Jos mukaan lasketaan myös kunnalliset toimijat ja pienet verkkoyhtiöt, Suomessa on paikallisesti rakennettuja valokuituverkkoja noin 50.
Elisan Henri Korven mukaan toiminnan ulkoistaminen pois osuuskunnalta voi tulla ajankohtaiseksi silloin, kun valokuituverkko on jo saatu rakennettua. Verkon operointi voi tuolloin käydä raskaaksi.
– Jos toiminta ulkoistetaan toiselle operaattorille, siinä vaiheessa monesti mietitään, kuka verkon omistaa. Myös yksikkökustannus per asiakas on korkeampi pienessä verkossa kuin suuressa.
Yhtä paikallista valokuituverkkoa rakentaa parhaillaan Laitilan puhelinosuuskunta.
Toimitusjohtaja Jouni Parkkonen toteaa Laitilan puhelinosuuskunnan olevan valokuituosuuskuntiin verrattuna hieman erilainen toimija. Se on harjoittanut perinteistä teletoimintaa ja -viestintää jo pitkään.
Puhelinosuuskunta päätti rakentaa rinnalle myös valokuituverkon, koska se näki alan teknologisen murroksen. Parkkosen mukaan DSL-verkot kestävät aikansa, mutta pian datasiirtomäärät tulevat kasvamaan niin valtavasti, että valokuitu on välttämättömyys.
– Verkkomme kattavuus Laitilassa on tämän kesän jälkeen 80 prosenttia. Tarkoituksemme on nostaa tuo kattavuus sataan prosenttiin seuraavan kahden vuoden aikana, Parkkonen visioi.
Laitilan puhelinosuuskunnalla on valokuituasiakkaita tällä hetkellä noin 500.
TS
Vastaukset 8
Vanhimmat
Nurmekseesa ei kuituja tarvita, inkkarikanootti takaa nopeat yhteydet.
Kuitutouhulla lyö kaivurimiehet ja kuitukauppiaat vain rahoiksi.
Lähden ostamaan 15 % kuitu kaurahiutaleita.
No et varmaan rikastu valokuitu hommalla siis sillä osuuskunta hömpötyksellä sillä suurimmalla osalla netti pelittää ihan hyvin nytkii...
Eekä oo kuin 3g ja lissää tulloo tukiasemia Dna/Soneran yhteisvoimin.
Ja kilpailu ei vähene, yhteistyö kattaa vain tukiasemien rakentamisen.
Ja toisekseen en ees ota sitä 4 geetä kun asun ihan lähellä tukiasemoo joten 3 gee välttää mulle.
Asunnosta tarjottiin jo enemmän kun siinä on valokuitu. Lisäksi pidän varmana, että osuusmaksun saa tuplana takaisin kun Elisat ja DNA:t alkavat ostaa pieniä valokuitu-osuuskuntia, ettekö muista miten hinnat kohosivat takavuosina puhelinyhtiöiden osuuksilla?
Mersu ja lomaosake tulee niillä rahoilla
Ei ole elisat eikä sonerat kiinnostuneita ostamaan osuuskuntia. Jos ostavat, maksatte nykyistäkin enemmän netistä. Ei ne kuule hyväntekeväisyyttä harrasta.
Oikeassa olet, soneran ja dnan ja elisan asiakkaat maksavat jatkossa enemmön mokkulanetistään.
Tiedä vaikka osuusmaksuilla tulee uusia miljönäärejä, taidanpa ostaa useamman osuuden.