uskokaa tai älkää..

Jos molemminpuolista niin päättäväisyys on hyvästä, muussa tapauksessa ei.

Mutta eikö se ole myös "vastaanottajan" ongelma, jos ei kyetä hoitamaan asiaa niin ettei synny vaikutelmaa tyrkyttämisestä? Eikö kyseessä ole silloin asioihin suhtautuminen/asenne?
Juuri tuo tyrkyttämisen pelko, kun saattaa ajaa siihen, että tilanteet etenevät hitaasti, jäävät paikalleen tai ajautuvat umpikujaan. Ja sitten taas pähkitään, kun tilanteet ei etene miehen suunnalta, niin kuin on toivottu tai ei keksitä ratkaisua edetä tilanteessa.
Eikö sinusta ole kummallista, että naiset tulkitsevat henkilöstä riippuen asiat joko tyrkyttämiseksi tai sinnikkyydeksi? Tyrkyttämisen raja näyttää olevan häilyvä ja riippuvan henkilöstä. Eivätkö naiset odotakaan tekoja ja todistamaan kiinnostuksensa? Jos rumaa on tyrkyttäminen, niin ei se tyrkyksi haukkuminenkaan sen kauniimpaa ole. Jos sinusta tyrkyttävä mies on pahin kaikista, niin mikä sitten on mies, joka ottaa väkisin?

Mutta samaa mieltä olen siitä, että toisen ajatuksista ja tahdosta piittaamaton suhtautuminen voi olla joissakin tilanteissa rasittavaa. En sinänsä vastusta tyrkyttämisen kieltoa vaan sitä, miten jotkut naiset muodostavat näkemyksensä tyrkyttämisestä.

LeoLentäjä kirjoitti:

Mutta eikö se ole myös "vastaanottajan" ongelma, jos ei kyetä hoitamaan asiaa niin ettei synny vaikutelmaa tyrkyttämisestä? Eikö kyseessä ole silloin asioihin suhtautuminen/asenne?
Juuri tuo tyrkyttämisen pelko, kun saattaa ajaa siihen, että tilanteet etenevät hitaasti, jäävät paikalleen tai ajautuvat umpikujaan. Ja sitten taas pähkitään, kun tilanteet ei etene miehen suunnalta, niin kuin on toivottu tai ei keksitä ratkaisua edetä tilanteessa.
Eikö sinusta ole kummallista, että naiset tulkitsevat henkilöstä riippuen asiat joko tyrkyttämiseksi tai sinnikkyydeksi? Tyrkyttämisen raja näyttää olevan häilyvä ja riippuvan henkilöstä. Eivätkö naiset odotakaan tekoja ja todistamaan kiinnostuksensa? Jos rumaa on tyrkyttäminen, niin ei se tyrkyksi haukkuminenkaan sen kauniimpaa ole. Jos sinusta tyrkyttävä mies on pahin kaikista, niin mikä sitten on mies, joka ottaa väkisin?

Jos nainen tykkää miehestä niin söpöähän se vaan on jos mies tyrkyttää itseään :)

LeoLentäjä kirjoitti:

Mutta eikö se ole myös "vastaanottajan" ongelma, jos ei kyetä hoitamaan asiaa niin ettei synny vaikutelmaa tyrkyttämisestä? Eikö kyseessä ole silloin asioihin suhtautuminen/asenne?
Juuri tuo tyrkyttämisen pelko, kun saattaa ajaa siihen, että tilanteet etenevät hitaasti, jäävät paikalleen tai ajautuvat umpikujaan. Ja sitten taas pähkitään, kun tilanteet ei etene miehen suunnalta, niin kuin on toivottu tai ei keksitä ratkaisua edetä tilanteessa.
Eikö sinusta ole kummallista, että naiset tulkitsevat henkilöstä riippuen asiat joko tyrkyttämiseksi tai sinnikkyydeksi? Tyrkyttämisen raja näyttää olevan häilyvä ja riippuvan henkilöstä. Eivätkö naiset odotakaan tekoja ja todistamaan kiinnostuksensa? Jos rumaa on tyrkyttäminen, niin ei se tyrkyksi haukkuminenkaan sen kauniimpaa ole. Jos sinusta tyrkyttävä mies on pahin kaikista, niin mikä sitten on mies, joka ottaa väkisin?

Silloin kun ihminen ei piittaa toisten ajatuksista ja tahdosta, vaan on vain minä, minä, minä, minun haluni, minun tahtoni... ollaan lähellä sekä tyrkyttämistä että väkisin ottamista. Ne ovat oikeastaan hyvin lähellä toisiaan, ihminen on henkisesti vastenmielisen itsekäs.

LeoLentäjä kirjoitti:

Mutta samaa mieltä olen siitä, että toisen ajatuksista ja tahdosta piittaamaton suhtautuminen voi olla joissakin tilanteissa rasittavaa. En sinänsä vastusta tyrkyttämisen kieltoa vaan sitä, miten jotkut naiset muodostavat näkemyksensä tyrkyttämisestä.

Että naiset eivät saisi pitää tyrkyttämisenä sitä, mikä on tyrkyttämistä.

Leo Lapio kirjoitti:

Silloin kun ihminen ei piittaa toisten ajatuksista ja tahdosta, vaan on vain minä, minä, minä, minun haluni, minun tahtoni... ollaan lähellä sekä tyrkyttämistä että väkisin ottamista. Ne ovat oikeastaan hyvin lähellä toisiaan, ihminen on henkisesti vastenmielisen itsekäs.

Naisena pelkään myös tyrkyn leimaa. Olen yrittänyt ajatella näin (pätee miehiin sekä naisiin) Tyrkyttää itseään yhdelle = toivottoman ihastunut/rakastunut, tyrkyttää itseään kaikille = aidosti tyrkky/epätoivoinen muutenvaan. Tunnen paljon toisen kohdan ihmisiä, enkä voisi ikinä haluta itselleni sellaista. Myös ensimmäisen kohdan ihmisiä on, mutta he ovat näkymättömämpiä, miellän itseni tähän ryhmään. Molemmilla Leoilla on hyvät pointit. Ja totta on myös se, että vaikeasti tavoiteltava on aina houkuttelevampi. Antakaa anteeksi tää mun kömpelyys - vielä vähän aamujää...

Leo Lapio kirjoitti:

Että naiset eivät saisi pitää tyrkyttämisenä sitä, mikä on tyrkyttämistä.

Kuten jo yritin selittää, tyrkyttämisen raja on ilmeisesti häilyvä. Tuolla ylempänä jo joku totesikin, että jos nainen tykkää miehestä niin tyrkyttäminen on söpöä. Eikö se tyrkyttämisen kohdekin voi retkahtaa siihen "minä, minä" -ajatteluun jos ei piittaa ottaa selvää tyrkyttäjän todellisista tarkoituksista?
Ja kuten myös mielestäni totesin, tottakai pitää ottaa huomioon myös kohteena olevan henkilön tunteet ja ajatukset. Mutta monta kertaa olen havainnut, että torjutaan jotain "virheellisen" ajattelun tuotosta sen sijaan, että otettaisiin kantaa sen "tyrkyttäjän" todellisiin pyrkimyksiin.
Tästä on ihan omakohtaisia kokemuksiakin, mutta kyse silloin on ollut kyse suhteen sisäisistä ristiriidoista. Ehdotukseni on lytätty täysin vieraana ja hölmönä, ja kun sitten lopulta on päästy sovintoon, olen havainnut ettei sillä "lyttääjällä" ollut oikeasti mitään käsitystä siitä mitä olin ehdottanut/tarkoittanut.

Eivätkö kaikkein lipevimmät kuitenkin osaa puhua naisen (tai miehen) ympäri täysin tyrkyttämättä? Ja onko silloinkaan lopputulos sen parempi?

En usko minkään pirun olemassaoloon. Parisieluhommelit nyt on vähän niin ja näin... Mutta siihen uskon, että rakastaa voi useaakin (henkisellä tasolla) ja että maailmassa ei koskaan ole liikaa rakkautta. Ja että tekemällä hyvää aidosta sydämestä saa itsekin monin verroin takaisin.

mun mielipide kirjoitti:

En usko minkään pirun olemassaoloon. Parisieluhommelit nyt on vähän niin ja näin... Mutta siihen uskon, että rakastaa voi useaakin (henkisellä tasolla) ja että maailmassa ei koskaan ole liikaa rakkautta. Ja että tekemällä hyvää aidosta sydämestä saa itsekin monin verroin takaisin.

Vain yhdelle naiselle itseään tyrkyttävä mies on kiihottavaa katseltavaa..

Haavekuvia vain..