TURPEESTA 3 BILJOONAA KANSANTALOUTEEN

sovi meille, sehän toisi maaseudulle työpaikkoja ja vaurauttakin..

Öljyn kautta voisi yrittää hinta arvioita tehdä.
1100 milj. öljy tonnia x päivän öljynhinta.
1 tonni öljyä on vähän yli 7 tynnyriä (7,1-7,4 tynnyriä eli barrelia)
1 barreli on 159 litraa eli 42 Yhdysvaltojen gallonaa
1 barreli sisältää noin 1,7 mWh energiaa (1700 kWh eli 6,1 gigajoulea)

Vuositasolla käytämme öljyä hieman yli 10 miljoonaa tonnia:
Liikenteessä palaa öljystä vähän alle puolet (49 %)
Teollisuuden energiaan kuluu 13 %
Rakennusten lämmitykseen kuluu 10 %
Raaka-aineiksi ja voiteluaineiksi käytämme 19 %
Maa- ja metsätalouteen sekä rakennustoimeen 9 %

Noin 90 % öljystämme tulee Venäjältä

"Suomessa soita ja turvevaroja tutkii keskitetysti Geologian tutkimuskeskus. Suomen 5,1 milj. ha:n geologisesta suoalasta on tutkittu tähän mennessä noin kolmannes. Suomessa on kaikkiaan 33 000 suota, joista 12 000 on kartoitettu. Tutkituille soille on tehty yli 1 miljoona tutkimuspistettä. Geologisella suolla tarkoitetaan tässä yli 20 ha:n suuruisia suokuvioita, joissa on yli 0,3 m paksu turvekerros.

Suomen arvioitu teknisesti käyttökelpoinen suoala on 1,2 milj. ha ja turvemäärä noin 30 mrd. m 3 in situ. Turvevaroista lähinnä kasvualustana ja ympäristöturpeina käytettäviä vaaleita rahkaturpeita on noin 6 mrd. m 3 in situ ja energiaturpeina käytettyjä turvelajeja noin 24 mrd. m3

Energiamäärä kaksinkertainen Pohjanmeren öljyvaroihin verrattuna

Valtakunnan turvevarojen energiasisältö on noin 13 000 TWh. Turvevarojen energia vastaa 1100 milj. öljy tonnia. Suomen turvevarat ovat kaksinkertaiset Pohjanmeren tunnettuihin öljyvaroihin ja 2/3 Norjan tunnettuihin öljyvaroihin verrattuna. Suomen turvevarat ovat lähes kymmenkertaiset maamme puuvarojen energiaan ja 35 -kertaiset puuston tilavuuteen verrattuna. "

Vesivoimaa lisäämällä säästyisi suurimäärä öljyä.
Kun 1 litra öljyä sisältää noin 10 kWh energiaa .
Helppo laskea päässäkin, mitä tekisi 500 MW vesivoiman lisä.
1 MW = tuhat kW
Vuotos, kollaja, -sierilä..jne..joita ei vielä rakennettu "hukka"vesistä.
Mutta, emme vielä halua siitä säästöjä. Poliittisesti.

30 miljard.kertaa 100 litraa.=3 biljoonaa litraa öljyä ja litrasta öljyä saa miltei dollarin, tulos= 3 biljoonaa dollaria, missä meni väärin ?

No kepulit laittakaa nyt ekaksi vaikka viljankuivuriin!

1100 milj. öljy tonnia x päivän öljynhinta.
100 $ x 1100 milj tonnia x 7 = 7700 biljoonaa

Voitais sanoa, että turpeen hinta = 7700 biljoonaa.
100 $ tynnyrihinta, joka nyt yli ollut.
Olkoot senverran yli, että muutetaan dollari euroiksi. 7700 biljoonaa euroa.

Jos et bonjaa, voin näyttää muutenkin. Mutta sitten nollia maan pirusti.

Vesivoimaloitten tuoton hinta on kans korkea.
Kun jauhaneet hyvinvointia jo pitkään.
Suomen ensimmäinen vesisähkövoimala otettiin käyttöön 22. syyskuuta 1891 Tampereella. Imatrankosken vesivoimala, otettiin käyttöön 1928. Se oli 178 MW tehollaan vuoteen 2011 asti Suomen suurin, mutta Kemijoessa sijaitseva Petäjäskoski ohitti sen 182 MW:n teholla, vuoden 2011 tehonnoston jälkeen.

Suomi on rikas luonnonantimista.
Turve
Vesi
Puu
Kaikilla tehdään sähköä.
Tuulta ei kannata edes mainita, kun ollaan niin tuuleton maa.
Senkin hyödyn vain rakentajat saa valtion tukiaisina.
"tuulella ei ole ystävää" kuten laullussakin sanotaan.
Tuulimyllyt pitäisi olla Norjan vuorten takana Atlantin rannoilla.
Turha edes muuallle laittaa kuin harrastusmielessä vain.
Seuraavat huolto remontit syö sen pienenkin siivun siitä.

30 miljardia kuutiota turvetta....hmmm

Energian tuottaminen tästä kannattavasti tarvitsee noin 2€/ kuutio (vero)tukea jotta se on kilpailukyistä.

Eli turpeen arvo on 60 Miljardia euroa, tosin tämä hinta on negatiivinen eli sen verran valtion pitää ottaa lisää lainaa tukiaisiin.

Nyt taisit laskea turveveron saataviin.
Kuin hallitus näyttää valtionvelan n. 100 miljardia laskevan saataviin))saa sen kuvan aika ajoin.

Turve vastaa 1100 milj. öljy tonnia. Siitä vähänkin osaava saa kuvan kokonaisuudesta.
Nollia olisi muuten niin pirusti.
..aina "tuhat, tuhat, tuhat" niin saat nollatkin jos haluat.
Tuhansia niin paljon, että se vastaa haluamaasi muotoa.

Se tonneja x 1,1 miljardia. Joka vastaa öljynä.
Siis, 1100 miljoonaa x> tonnin painoista öljynä.
Ja tonni öljyä maksaa n. 700 €

700 x 1100 miljoonaa.
n. 700 kappaletta >1,1 miljardia euroa.
Ja lopputulos ei suinkaan ole 60 miljardia euroa.
= n. 7 biljoonaa euroa
Ja kun tarkennetaan = 7,7 biljoonaa.

ja 7,7 biljoonaa = 7,7 x tuhatmiljoonaa.

MISTÄ SAIT 60 miljardia ?

Vastaavia laskelmia

Suomessa on soraa 2000 miljardia kuutiota, kuuutio soraa maksaa 10€ joten soravarannot ovat 20 biljoonaa. Äkkiä tukia soran kaivamiselle, Suomi pelastuu.

Suomessa pohjavesiä muodostuu noin 5,4 miljoonaa kuutiota vuorokaudessa (5,4 miljardia litraa). Yksi litran vesipullo maksa noin euron joten Suomi tienaa vuorokaudessa 5,4 Miljardia euroa vuodessa noin 1,8 BILJOONAA. Äkkiä tukkeeeeee näiden hyödyntämiseen, Suomi on rikkaampi kuin NORJA ja Saudi-arabiemiratias yhteensä.

Suomen alaisessa maaperässä on mineraaleja ja mm. uraania vähintään 10.000 biljoonan arvosta (10 triljoonaa), SUOMI ON RIKAS. Tosin noiden pitoisuudet ovat niin pieniä että niiden jalostaminen maksaa 100 triljoonaa, mutta kepulaskennalla voitto tulee 10 triljoonaa vaikka kulut ovat 90 triljoonaa suuremmat kuin tulot.

inssi-pankkoelätti pitää keskustelua yllä itsekseen ja itselleen.

Suomen turve voittaa Pohjanmeren öljyn
- turvevaroissa on energiaa 13 000 terawattituntia
Turvetta voidaan haluttaessa kasvattaa aivan samalle paikalle mistä sitä on otettukin. Tätä ei pystytä tekemään varsinaisilla fossiilisilla polttoaineilla - kivihiilellä, öljyllä tai kaasulla.

Suomen turvesoissa piilee valtava energiamäärä – niin suuri, että ne päihittävät mennen tullen Pohjanmeressä olevan öljyn.

Teknisesti hyödynnettävissä olevat turvevarat Suomessa sisältävät energiaa 13 000 terawattituntia. Tämä vastaa 1 100 miljoonaa ekvivalenttista öljytonnia. Pohjanmeren öljyvarat on arvioitu suuruudeltaan noin 600 miljoonaksi ekvivalenttiseksi öljytonniksi. Ekvivalenttisella öljytonnilla kuvataan raakaöljyn sisältämää energiamäärää.

"Suomen maaperän turpeessa on yllättävän paljon energiaa", vahvistaa Geologian tutkimuskeskuksen erikoistutkija Kimmo Virtanen. Energian lähteenä turve on kuitenkin kiistelty ja maineeltaan suorastaan kehno – Virtasen mielestä jokseenkin syyttä.

"Turve ei ole sen saastuttavampi kuin öljy, kivihiili tai puu. Kaikesta palamisesta tulee ilmaan hiilidioksidia", hän toteaa.

Toki turvetuotanto aiheuttaa ympäristövaikutuksia. Ne on kuitenkin mahdollista hallita nykyisellä osaamisella ja teknologialla.

Kimmo Virtanen korostaa myös soiden suojelun tärkeyttä. Hän huomauttaa, että Suomessa riittää mainiosti soita sekä tuotantoon että suojeltavaksi. Tuotantokäytössä on vain noin 0,5 prosenttia soista. Näidenkin palauttaminen ennalleen tuotannon jälkeen on täysin mahdollista. Mikäli ne jätetään soistumaan ja niiden hydrologiasta huolehditaan asiallisesti, alkavat ne jälleen kerrostaa hiiltä rahkasammaleen muodossa.

"Kymmenen vuoden kuluttua kukaan ei edes huomaa, että suot ovat olleet tuotannossa", hän sanoo.

Fossiilista vai ei?
Pitkään on kinasteltu siitä, että onko turve fossiilinen vai uusiutuva energianlähde. Kimmo Virtasen mielestä molempien näkökantojen puolesta on hyviä perusteluja.

Fossiilista polttoainetta turve muistuttaa siinä mielessä, että energiantuotantoon soveltuvat turvevarat loppuvat Suomesta noin 300 vuodessa. Nyt hyödynnettävä turve on myös vanhaa, keskimäärin noin 2 500 vuoden ikäistä.

Uusiutuvaa energiaa turve taas on sikäli, että nykyisen käsityksen mukaan turvetta kasvaa saman verran kuin sitä käytetäänkin. Valtava määrä turvetta Suomessa – noin kaksi miljardia kuutiota eli saman verran kuin metsissä on puuta – on alle sata vuotta vanhaa. Lisäksi turvetta voidaan haluttaessa kasvattaa aivan samalle paikalle mistä sitä on otettukin. Tätä ei pystytä tekemään varsinaisilla fossiilisilla polttoaineilla – kivihiilellä, maakaasulla tai öljyllä.

Turvetuotannosta on poistunut Suomessa noin 20 000 hehtaaria soita. Valtaosaa näistä ei ole soistettu uudelleen, vaan alueet on joko metsitetty tai niitä on ryhdytty käyttämään esimerkiksi ruokohelpin viljelyyn.

Kysymyksiä ja vastauksia

(SLL, turve, fossiilinen energiaratkaisu)

1. Onko turve hitaasti uusiutuva energialähde?

Ei.

Turve on fossiilisiin energialähteisiin, esimerkiksi kivihiileen
ja öljyyn, rinnastettava polttoaine. Kun turvetta
poltetaan, poltetaan kierrosta poistunutta, varastoitunutta
hiiltä, joka on kertynyt soihin 5000–10 000 vuoden
aikana.



2. Tulisiko turpeen energiakäyttöä vähentää?

Kyllä.

Energiaturpeen käytön vähentäminen on yksi kustannustehokkaimmista
tavoista vähentää kasvihuonekaasupäästöjä.
Siksi turpeen ja hiilen energiakäytölle ei
tule myöntää enää ympäristö- ja rakennuslupia. Turpeen
syöttötariffi eli valmistajalle maksettava takuuhinta ja
varastointituki tulee purkaa. Valmistevero on palautettava
käyttöön mahdollisimman pikaisesti. Nykymuotoiset
turvetuet maksavat suomalaisille veronmaksajille ja sähkön
ostajille jopa 20 miljoonaa euroa vuodessa.



3. Mahdollistaako turpeen energiakäyttö myös
biopolttoaineiden käytön?

Ei.

Turve kilpailee suoraan puusta ja peltokasveista tehtävien
biopolttoaineiden kanssa, sillä turpeen käyttöpaikat
ovat myös niiden luontevia käyttöpaikkoja. Turpeen tuki
estää siirtymisen ilmastoystävällisempiin polttoaineisiin
isoissa sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitoksissa. Samalla
se estää uusien työpaikkojen syntymistä.


4. Onko turveteollisuus tärkeä maaseudun
työllistäjänä?

Ei.

Turveala työllistää suoraan muutamia tuhansia henkilöitä.
Se on kuitenkin sesonkiluonteista konetyötä. Turpeen
vuotuisen ’’sadonkorjuun’’ suorittavat urakoitsijat,
jotka hankkivat kalliit koneet lainarahoilla. Työ on urakoitsijalle
taloudellisesti epävarmaa. Sadekesinä työaika
ja tulot voivat olla vähissä, ja sääriskin kantaa yksin urakoitsija.
Siirtymällä uusiutuviin polttoaineisiin alan työllisyys
paranee oleellisesti turpeenkäyttöön verrattuna.

5. Ovatko Suomen turvevarat yhtä suuret
kuin Pohjanmeren öljyvarat?

Eivät.

Väite perustuu väärään tietoon, jonka mukaan
Pohjanmeren öljyvarojen koko olisi ollut vain 600 miljoonaa
tonnia. Todellisuudessa Pohjanmereltä on pumpattu
vuosittain 200–300 miljoonaa tonnia, eli öljy olisi loppunut
aikoja sitten, jos väite pitäisi paikkansa.
Suomen turvevaroja puolestaan on liioiteltu ottamalla
laskelmiin mukaan suojellut suot ja taloudellisista
syistä hyödyntämättä jäävät suot. Todellisuudessa hyödyntämiskelpoiset
turvevarat ovat vain murto-osa Pohjanmeren
öljyvaroista. Kun lisäksi huomioidaan, että turpeen
hinta energiayksikköä kohden on viidennes öljyn
hinnasta, ei vertailussa ole mieltä.

6. Onko turpeen päästökerroin laskettu oikein?

On.

Hallitustenvälinen ilmastonmuutospaneeli IPCC on
määritellyt turpeen fossiiliseen hiileen rinnastettavaksi
energialähteeksi, jonka polton päästöt raportoidaan
muiden fossiilisten päästöjen tapaan.
IPCC:n ohjeistus perustuu vahvaan tieteelliseen näyttöön
eri toimien globaaleista ilmastovaikutuksista. Niitä
ei voi muuttaa kansalliseen laskelmointiin perustuvilla
esityksillä. Myös päästöjen raportointiohje on yksiselitteinen;
vain toteutuneet kasvihuonekaasujen päästöt
raportoidaan, joten turvesoiden jälkikäytöllä ei voida
korvata turpeenpolton päästöjä.
Uusimpien elinkaaritutkimusten mukaan luonnonsuojelun
lisäksi myös ilmastolle kaikkein vahingollisin
on luonnonsoiden turve, mutta myös metsäojitettujen
soiden turve on ilmaston kannalta kivihiiltä haitallisempi
polttoaine.

Näinhän se menee:
Biljoonat odottavat turpeen hyödyntäjiä. Katkerat maaseutuvihaajat vain hangoittelevat vastaan:

.....ja rahkasammal puskee uusia turvemiljardeja päivästä toiseen vain hullut jättävät hyödyntämättä kansallisrikkauttamme.

On se vain kummaa, kun energiaa kaikkilalla.
Jossain päin polttavat ja keittävät ruokansa lehmänlannalla. Kuivatulla.
Me täällä kuivataan suonpintaa. Ja se mitä mainioin polttoaine isoissa laitoksissa, puun kera.
Kun haketta seassa, ei kuulemma tartu turve seinämiin.

Bensaa turpeesta?
Parinkymmenen vuoden päästä suuri osa maantieliikenteestä EU:n alueella kulkee todennäköisesti muun kuin öljystä valmistettujen polttoaineiden voimalla. Jo tuttuja vaihtoehtoja ovat etanoli, biodiesel ja biokaasu, mutta Suomessa bensiiniä ja dieseliä voitaisiin valmistaa myös turpeesta.

Suomen turvevaroja polttonesteiden valmistaminen turpeesta ei uhkaa. Tällä hetkellä turvetta käytetään lämmön ja sähkön tuottamiseen noin 20 TWh vuodessa, ja tuotannossa on noin 50 000 hehtaaria suota eli noin 0,5 prosenttia Suomen suovaroista. Vastaavasti maantieliikenteessä käytetään polttonesteitä noin 44 TWh vuodessa.

”Tämä tarkoittaa sitä, että vaikka kaikki Suomessa käytettävät liikenteen polttonesteet valmistettaisiin turpeesta, käyttöön pitäisi ottaa seuraavan 30 vuoden aikana vain muutama prosentti turvevaroista.

Paljonko tukea tartteeette. Ois ainakin viisisataa riljoona tarjol.

Turpeen veroa nostettiin ja puusähkön tukea leikattiin runsas vuosi sitten, mikä on ajanut puun paikoin tukalaan asemaan: metsähakkeen käyttö on vähentynyt selvästi Suomen suurimmissa lauhdesähköä tuottavissa voimalaitoksissa, ja tilalle on tullut halventunut kivihiili.

ketju..

Kuka tuon kaiken turpeen omistaa?