http://www.hare.vn.fi/upload/Asiakirjat/19021/214985_Svenska_Finlands_folkting.doc
Helsingfors den 5 februari 2014
Till Undervisnings- och kulturministeriet
Utlåtandets centrala innehåll
Gymnasieundervisningens allmänna riksomfattande mål
Folktinget understöder arbetsgruppens uttalade mål att utbildningen ska stärka och fördjupa de studerandes allmänbildning och utveckla deras färdigheter för fortsatta studier i universitet och yrkeshögskolor.
Folktinget förutsätter att följande skrivning intas i förordningens 3 §: ”Studeranden skall kunna uttrycka sig muntligt och skriftligt på de båda nationalspråken, finska och svenska, samt på minst ett främmande språk.”
Folktinget understryker vikten av att undervisningen i svenska i de finska gymnasierna, särskilt den muntliga delen, kräver positiva och kreativa satsningar för att göra innehållet i undervisningen levande. På så sätt skapas ett bättre språkklimat.
Folktinget anser att de små gymnasiernas ställning bör tryggas även i fortsättningen. Samarbetet mellan de svenskspråkiga gymnasierna bör öka och utvecklade undervisningsmetoder, digital undervisning på distans i vissa ämnen och modern teknik överlag bör tas i bruk.
Timfördelningen
Folktinget anser att inget av de förslagna alternativen till timfördelning i gymnasieundervisningen är tillfredsställande.
Folktinget kan inte godkänna att undervisningen i historia och samhällslära görs frivillig. Tvärtom borde den obligatoriska undervisningen i historia också omfatta Finlands historia före år 1809.
Folktinget kan inte godkänna att undervisningen i naturvetenskaperna minskar. De gemensamma allmänna studiehelheter som arbetsgruppen föreslår kan inte ersätta behovet av undervisning i de egentliga naturvetenskaperna.
Folktinget föreslår att den obligatoriska undervisningen i svenska i de finska gymnasierna utökas med en obligatorisk kurs.
Svenska Finlands folkting
Helsingfors den 5 februari 2014
Till Undervisnings- och kulturministeriet
Utlåtandets centrala innehåll
Gymnasieundervisningens allmänna riksomfattande mål
Folktinget understöder arbetsgruppens uttalade mål att utbildningen ska stärka och fördjupa de studerandes allmänbildning och utveckla deras färdigheter för fortsatta studier i universitet och yrkeshögskolor.
Folktinget förutsätter att följande skrivning intas i förordningens 3 §: ”Studeranden skall kunna uttrycka sig muntligt och skriftligt på de båda nationalspråken, finska och svenska, samt på minst ett främmande språk.”
Folktinget understryker vikten av att undervisningen i svenska i de finska gymnasierna, särskilt den muntliga delen, kräver positiva och kreativa satsningar för att göra innehållet i undervisningen levande. På så sätt skapas ett bättre språkklimat.
Folktinget anser att de små gymnasiernas ställning bör tryggas även i fortsättningen. Samarbetet mellan de svenskspråkiga gymnasierna bör öka och utvecklade undervisningsmetoder, digital undervisning på distans i vissa ämnen och modern teknik överlag bör tas i bruk.
Timfördelningen
Folktinget anser att inget av de förslagna alternativen till timfördelning i gymnasieundervisningen är tillfredsställande.
Folktinget kan inte godkänna att undervisningen i historia och samhällslära görs frivillig. Tvärtom borde den obligatoriska undervisningen i historia också omfatta Finlands historia före år 1809.
Folktinget kan inte godkänna att undervisningen i naturvetenskaperna minskar. De gemensamma allmänna studiehelheter som arbetsgruppen föreslår kan inte ersätta behovet av undervisning i de egentliga naturvetenskaperna.
Folktinget föreslår att den obligatoriska undervisningen i svenska i de finska gymnasierna utökas med en obligatorisk kurs.
Svenska Finlands folkting
Vastaukset 5
Vanhimmat
"Folktinget föreslår att den obligatoriska undervisningen i svenska i de finska gymnasierna utökas med en obligatorisk kurs."
Mitäpä muuta voi odottaa et Folktinget RKPn tukemana senkun yrittää paaluttaa tiukemmin pakkoruotsia koulutukseen nyky EU Suomessa.
Ei voi enää muuta sanoa, kun pää tulee vetävän käteen. Kuplaa kasvatetaan nyt siihen mittaan, että lopputulos on selvä. POKS!
"Folktinget kan inte godkänna att undervisningen i historia och samhällslära görs frivillig. Tvärtom borde den obligatoriska undervisningen i historia också omfatta Finlands historia före år 1809".
124 vuotta sotia – vajaat 9 vuotta rauhaa
Näin aluksi suomenruotsalaisten näkemys Ruotsin
suurvalta-ajasta sellaisena kuin he sen haluavat meille kertoa:
"1600-luku (Ruotsin suurvalta-aika) oli suurimmalle
osalle Suomen kansaa rauhan aika, vaikka sotilaaksiotto ja
muualla käydyt pitkäaikaiset sodat tätä kuvaa häiritsevätkin.
Noin sadan vuoden rauhanaika oli eräänlainen ennätys
silloisessa Euroopassa."
Svenska Finlands Folkting:
http://www.folktinget.fi/pdf/publikationer/svefifi.pdf# page=11
Seuraavaksi sitä historian todellista tapahtumaketjua, josta he tyystin vaikenevat:
_______________________________
1555-1679 - 124 vuotta sotia, pisin
yhtäjaksoinen rauha vajaat 9 vuotta
_______________________________
1600-1611 sota Puolaa vastaa
1609-1617 sota Venäjän vastaan
1610 sota Luoteis-Venäjällä
1611-1613 Tanskan sota
1615-1617 Venäjän sota
1621- valloitussodat Liivinmaalla ...
1629 ... ja Preussissa
1629-1648 30-vuotinen jatkuva ja näännyttävä sota
1644 sodankäyntiä Saksassa
1645 Tanskan sota, Brömsebro
1648 Saksan sota, Westfalen
1654-1661 Kaarle X Kustaan sodat
1655-1657 taisteluja Puolaa ja Venäjää vastaan
1657-1658 Tanskan sota, Roskilde
1660 Puola, Venäjä, Brandenburg
1665-1666 Bremenin sota
1674-1679 Brandenburgin sota
1675-1679 Tanskan sota
1680 Brandenburg
1700-1721 Suuri Pohjan sota
_____________________________________
Sodista raahautui rääsyisiä raajarikkoja, silmäpuolia, mielensä sotatantereille kadottaneita loppuun sodittuja kruununraakkeja, nälkä ja rutto kintereillään. Matalan torpan laverille vääntäytyi lyhyeksi loppuelämäkseen sodasta tutiseva, ennenaikainen vanhus. - Rykmentin kirjurin antama kuparinen prenikka, sodan palkka, ripustettiin värikkäästä nauhastaan tuvan nokiseen peräseinään.
Ruotsin kuninkaiden veriset valloitussodat eivät suomalaisia rikastuttaneet. Vieraiden kaupunkien kultaa ja kirkkohopeaa kuljettavat loputtomat karavaanit keikkuivat kilisten ja kirskuen kaikki Tukholmaan.
1600-luvun sodissa taisteli Ruotsin armeijassa yhteensä 130 000 suureksi osaksi pakko-otettua suomalaista, joista yli puolet, 65 000-80 000, kuoli kulku- ja puutostauteihin sekä sotavammoihin. Tarkkoja tappiolukuja ei ole. Suomalaisia oli tämän historiamme verisimmän vuosisadan alussa 350 000 ja lopussa, 1695 ennen suuria kuolonvuosia, 400 000.
Rauhan oloissa väestö olisi tuossa ajassa vähintään kolminkertaistunut.
_____________________________________
1601-1602 ankarat kato- ja tautivuodet, leipään lisättiin olkia, autiotiloja
1630 rutto
1631-1635 katovuosia
1649-1650 katovuosia
1657 rutto
1664 katovuosi
1668-1670 Laurin hallavuodet
1680 kato
1690 kato
1693 kato
1696-1697 suuret kuolovuodet, lähes 1/3 Suomen väestöstä kuoli.
Vuosisata, jonka loppuessa suomalaisia oli vähemmän kuin sen alkaessa.
Suomen väkiluku 1600 - 1850
1600......350 000
1695......400 000
1700......270 000
1750......421 000
1800......832 700
1850...1 636 900 - väkiluku nelinkertaistui vuodesta 1750
http://en.wikipedia.org/wiki/Finland
_____________________________________
Ei kansaa raatelevat kulkutaudit mikään irrallinen ilmiö ollut. Sodista palanneet miehet ja aina sotien kintereillä jolkuttava kaiken lamaannuttava puute tauteineen niitä kotimaahan toi. Katovuosien lohduttomuutta ei helpottanut, että sekin vähä vilja, joka oli korjattavissa, jäi usein kivisiin peltoihin. Töllien elonkorjaajat olivat näet joko sodissa tai kuolleet niihin.
Sitten se kysymys Kustaa II Adolfin kunniaksi liputtamisesta. Kaikki tuonkin vuosisadan sodat olivat Ruotsin sotia, joihin me annoimme vain ruuat tykeille ja loppuun ajetut lihat sapeleille, saamatta mitään tilalle. Tuo vuosisata hirvittävien sotiensa tappioineen ja niistä johtuvine seurauksineen suisti suomalaisen kansan totaalisen sukupuuton partaalle.
Jos kansaa kohdanneelle katastrofille on liputettava, niin
olisiko liput tässä tapauksessa vedettävä puolitankoon?
Kysymys, jonka vastaus on meiltä myöskin salattu:
Olisiko suurvalta Ruotsia milloinkaan kyetty luomaan ja
ylläpitämään ilman Ruotsin sotakoneen voitelemiseksi
loputtomasti tarvittavaa alamaiskansan verotusta ja verta?
______________________
http://www.uta.fi/laitokset/historia/sivut/kurssit/1600 -lsodat.pdf
http://personal.inet.fi/palvelu/karjala-tk/historia/vuo siluvut.htm
Eikö ruotsinkieliset lukiot kaipaa omaa kehittämistä? Miksi folktingetin täytyy taas kantaa ensimmäiseksi huolta suomenkielisten lukioiden tilanteesta?
Onhan se outoa ja härskiä, että pienen vähemmistön verovaroilla ylläpidetty varjoparlamentti puutuu pääväestön lasten kieliopintoihin!
Näin voi tapahtua ainoastaan tässä svekokratiassamme. Muissa maissa tuo olisi mahdotonta.