Åsa Palviainen-niminen henkilö on tehnyt pitkän kirjoituksen siitä, mitä kaikkea kauheaa tapahtuisi, jos pakkoruotsi poistettaisiin.
Hänen mukaansa ilmeisesti romahtaisi koko yhteiskunta.
Hei, Åsa, pakkoruotsi tuli vasta n. 40 vuotta sitten, peruskouluun. Sitä ennen ei ollut pakkoruotsia kaikille koulussa.
Kas kummaa, oliko se silloin laiton tilanne Suomessa?
No, ei ollut.
Pakkoruotsihan tuli Rkp:n kiristyksillä ja lahjonnalla peruskouluun 1970-luvun alussa.
Hänen mukaansa ilmeisesti romahtaisi koko yhteiskunta.
Hei, Åsa, pakkoruotsi tuli vasta n. 40 vuotta sitten, peruskouluun. Sitä ennen ei ollut pakkoruotsia kaikille koulussa.
Kas kummaa, oliko se silloin laiton tilanne Suomessa?
No, ei ollut.
Pakkoruotsihan tuli Rkp:n kiristyksillä ja lahjonnalla peruskouluun 1970-luvun alussa.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Svekosurujen mielestä on kansanmurha, jos heille ei myydä jäätelöä ruotsiksi uimarannalla!
Eihän heitä KUKAAN ota tosissaan, mutta svekomedia ja svekopäättäjät on vain ottavinaan.
Hufvudstadsbladet presenterar 6.1 resultaten av en undersökning av inställningen till obligatorisk svenska i skolorna. Rubriken är klart missvisande: ”Få vill byta ut svenska mot ryska”. I texten framgår det att 40 % av de svarande (53 % av männen) skulle föredra obligatorisk ryska. Detta är inte vad man menar med ”få”. (På nätsidan har man en sakligare rubrik, ”Finländarna väljer svenska framom ryska”.)
Professor Åsa Palviainens kommentar förefaller också något överdriven: ”Resultatet som helhet visar att svenskan står sig stark. Det tvåspråkiga Finland är djupt rotat.” Nu gällde det ett val mellan obligatorisk ryska och obligatorisk svenska. Det kan finnas andra förklaringar till svenskans (knappa) övervikt än kärleken till vårt språk: svenska är förmodligen lättare att lära sig än ryska, det finns fördomar mot ryskt språk och rysk kultur. Engelskans obligatorium är inte ifrågasatt, men det hade varit intressant att veta hur svenskan hade rett sig mot till exempel franska eller spanska.
Det ironiska i sammanhanget är att Hbl på samma uppslag har en artikel om de ryska turisterna i Helsingfors och om det stora behovet av ryskkunnig butikspersonal. (Ironiskt, och tragiskt, i detta sammanhang är för övrigt att Åbo Akademi nyligen beslutat lägga ner professuren i ryska.)
Käännös on aina paikallaan, koska olen erittäin aktiivisesti pyrkinyt unohtaman turhan pakkoruotsin. Opettelen tärkeitä kieliä ja siksi turha sanasto kannattaa poistaa mieltä rasittamasta.
Tyypillinen valehtelija tuo Käännös?. Jos on pakkoruotsinsa opiskellut äskeisen ei ruotsinkielisen tekstin ymmärtäminen ole kyllä mikään ongelma. Jos se on ongelma, ei kyllä kannata Käännöksen panostaa mihinkään vieraaseen kieleen, koska kielipää näyttää olevan nollan tasoinen.
Åsa Palviaisen koko kirjoitelman ritirampsu on sekavaa rkp-läistä kielipolitiikkaa, jota ei kannata kääntää ollenkaan.
Hänen kirjoitelmansa on Rkp:n tekemä tilaustyö kansalaisaloitetta vastaan.
Sen olennainen osa, jonka hän esittää jo heti aluksi on(Rkp:n muotoilema) kielilaki, josta hän, Rkp:n tulkinnan mukaan vetää sen johtopäätöksen, että jokaisen suomenkielisen on luettava pakkoruotsia, että ruotsinkieliset saisivat palvelunsa.
Kertaakaan hän ei kirjoitelmassaan mainitse sitä tosiseikkaa, että pakkoruotsi tuli peruskouluun vasta 40 vuotta sitten, eikä sitä ennen ollut pakkoruotsia.
Palviaisen paperi on siten tieteellisesti mitätön, koska hän ohittaa olennaisen tiedon.
Palviainen sai rahat Rkp:ltä ja kirjoitti kuten Rkp halusi.
Tiesittekös, että ensimmäiset ruotsinkieliset olivat maahan saapuneita ruotsalaisia turkismetsästäjiä, kalastajia ja metsästäjiä, jotka asuttivat nykyisen eteläisen Suomen saariston vuosien 1000 ja 1250 välillä.
Sitten tämä illuusio suomenruotsalaisten valtavista omaisuuksista ja sen aiheuttama kateus. Tutkimusten mukaan suomenruotsalaisten ja muiden suomalaisten elinkeinorakenteessa ei itse asiassa keskimäärin ole suuria eroja. Suomenruotsalaisista suurempi osuus saa toimeentulonsa maataloudesta ja (meri)liikenteestä. Tilastollisesti kaikkein ruotsinkielisin ammatti on kalastaja.
Sibelius pelkäsi aikoinaan sen puolesta miten hänen teoksilleen käy. Käykö juuri kirjoittamallanne tavalla, että pieni osa säälittäviä suomalaisia eivät osaa arvostaa muuta kuin mitä peilistä näkevät. Tämä pieni ryhmä ihmisiä eivät osaa arvostaa ja ylläpitää tämän maan historiaa ja tulevaisuutta, tämän maan kaksikielisyyttä.
Poltetaan kaikki kirjat roviolla, tanssitaan alasti ja dubataan kaikki ohjelmat ylellä suomeksi!
"Jag kommer väl att ha min egen plats. Komponister har sina uppgångs- och nedgångsperioder. Det blir säkert också sådana tider då mina verk kommer att stå i bakgrunden, men jag tror mig våga hoppas, att de inte kommer att glömmas helt. Ett konstverk har i sig själv en livslåga som aldrig helt kan släckas." Jean Sibelius
"Din blomning, sluten än i knopp,
Skall mogna ur sitt tvång;
Se, ur vår kärlek skall gå opp
Ditt ljus, din glans, din fröjd, ditt hopp,
Och högre klinga skall en gång
Vår fosterländska sång." J.L. Runeberg
En tiedä teistä, mutta nämä ovat minun veljiäni, osa minun kansallisylpeyttäni.
Entäpä nämä heput, yhtä yhdentekeviä varmasti hekin, eivät valitettavasti näy salatuissa elämissä niin usein, ettei heistä tietenkään tarvitse välittää..
Gustaf Mannerheim – Marsalkka ja Suomen presidentti
Johan Ludvig Runeberg – kirjailija ja Suomen kansallisrunoilija
Akseli Gallen-Kallela – taidemaalari
Helene Schjerfbeck – taidemaalari
Georg Henrik von Wright – filosofi
Tove Jansson – Muumi-hahmojen luoja
Sen lisäksi, että suomenruotsalaiset ja suomalaiset ovat yhdessä rakentaneet ja puolustaneet tätä maata, sen lisäksi on suomenkielisen kirjallisuuden esiinmarssiin vaikuttivat merkittävästi Johan Snellmanin ja Minna Canthin kaltaiset ruotsinkieliset kulttuurihenkilöt.
Jos ruotsinkieli ja ruotsalaiset saapuivat suomeen 1000 - 1200 luvulla, milloin Suomenkieli tänne saapui?
Samaan aikaan! Suomen kieli on levinnyt koko maahan kielitieteilijöiden arvion mukaan 1200-luvulta lähtien. Suomen alkuperä kielenä on sijoitettu Volgan mutkaan. Vaikka itse emme ole siis tulleet Volgan mutkasta, Suomen kielen alkuperä viittaa sinne.
Suomi lainattiin bättre folkilta (ja nyt kära människor, en tarkoita ruotsalaisia). Vaan Itämeren eteläpuolella eläneitä itämerensuomalaisia, jotka kävivät kauppaa germaanien kanssa. He olisivat voineet olla jonkinlaista ”bättre folkia” Suomessa asuneiden ”metsäläisten” näkökulmasta. Saarikiven mukaan kielen vaihtuminen ilman merkittävää kansainvaellusta on historian saatossa ollut mitä tavallisin tapahtuma.
Ihmiset kuitenkin osasivat yleensä kolmea–neljää naapurikieltä vähintään sen verran, että pystyivät käymään kauppaa. Olisiko tästä jotain myös nykypäivän ihmisille opittavaa?? Kenties... Kieli ei siis ollut esisuomalaisille samalla tavalla osa identiteettiä kuin se on kansallisvaltion ihmisille. Se oli käyttötavaraa!
Entäpä mitä pidätte, ravuista? Alkujaan ja edelleen vahvasti suomenruotsalaisen kesän päättymisen juhla snapsilauluineen. Mielestäni tässä samassa olisi syytä kieltää, edes kaikki ruotsinkieliset snapsilaulut juhlista!
Entäpä kävikö teistä kukaan silakkamarkkinoilla? Viikon pituiset silakkamarkkinat järjestettiin ensimmäisen kerran vuonna 1743, kun suomenruotsalaiset kalastajat saapuivat Helsingin kauppatorille. Niin siis kuka nyt silakoista tänä päivänä pitäisi, kun on tarjolla mikropizzaa!
Sekä se Lucia juhla, kuinka monta valokuvaa teillä on lastenne päiväkodin / koulun lucia juhlista. Se nyt ainakin pitäisi kieltää, jo näin pienet lapset nöyryytetään tällaisille perinteille huhu! Mielestäni vain kaupalliset perinteet voivat enää nykypäivänä olla sallittuja, Muumien sijaan Disneyt kehiin, kiitos!
Jos poistamme kaiken kaksikielisyyden, voimme sammalla poistaa suuren osan suomalaisuudesta.
litania pakkoruotsinpuolesta.
Mesoliittinen kivikausi
Antrean verkko
Jääkausi päättyi Suomessa noin 11 000 vuotta sitten, minkä jälkeen ensimmäiset asukkaat saapuivat Etelä-Suomeen koillisesta tai etelästä, luultavimmin Kundan kulttuuriin piiristä nykyisen Viron alueelta. Varhaisimpaan asutukseen liittyviä löytöpaikkoja on mm. Lahden Ristolassa, Orimattilassa ja Suomussalmen Kalmosärkällä. Tämän vaiheen ehkä kuuluisin Suomen alueeseen liittyvä muinaisjäännös löydettiin 1914 Karjalankannakselta Antreasta. Kyseessä on pajun niinestä 8400–8100 eaa. valmistettu tunnettu kalastusväline "Antrean verkko", joka oli pitkään maailman vanhin verkkolöytö.
Pohjois-Suomen varhaisin asuinpaikka Utsjoen Vetsijärvellä on ajoitettu hieman yli 10 000 vuotta vanhaksi. Kohteen löytöaineisto viittaa sekin kaakon suunnalle, mahdollisesti Moskovan ympäristössä vaikuttaneeseen Butovon kulttuuriin, joka kuuluu Kundan kulttuurin kanssa samaan ns. jälkisvidryläiseen kompleksiin. Joitakin Pohjois-Lapin löytöjä on myös yhdistetty Norjan Ruijan rannikon vanhimpaan ns. Komsan kulttuuriin.
Suomen mesoliittinen asutus, jota toisinaan kutsutaan Suomusjärven kulttuuriksi (noin 8300–5300 eaa.), tunsi koiran kotieläimenä. Elinkeinot olivat kasvien keräily, metsästys, hylkeenpyynti ja kalastus. Liuskekärkinen keihäs oli yleinen metsästysase. Suomusjärven kulttuuri on levinnyt koko maahan, tosin tiheintä se on ollut silloisilla rannikoilla, jotka maannousun johdosta ovat nykyisin syvällä sisämaassa. Kulttuurilla on yhteyksiä Viron Kundan kulttuuriin ja Itä-Karjalaan. Tänä aikana ei osattu vielä valmistaa saviastioita, joten aikaa kutsutaan esikeraamiseksi. Kuuluisa kiviveistos, Huittisten hirvenpää, ajoittuu mesoliittiseen aikaan.
Maanviljelyn saapuminen Suomeen
Maatalous levisi Suomeen ensin idästä tattarinviljelyksen muodossa. Kouvolan Jaalasta on löytynyt merkkejä tattarinviljelyskulttuurista ajalta 5300 eaa Maanviljelys levisi siis Suomeen yllättävän aikaisin, jo samoihin aikoihin kuin Keski-Eurooppaan. Myöhemmin maanviljelys on todennäköisesti levinnyt osiin Suomea myös etelästä. Karjanhoito saapui suomeen viimeistään noin 3200 eaa. nuorakeraamisen kulttuurin mukana. Ahvenanmaalla on merkkejä maanviljelyksestä vuodelta 4200 eaa ja Keski-Suomessa ainakin 2000 eaa. Maanviljelyyn liittyy Kiukaisten kulttuuri noin vuosien 2400–1200 eaa välillä. Turusta Niuskalasta on löydetty vuodelta noin 1500 eaa. peräisin olevia ohranjyviä.
Maanviljelyn ja karjanhoidon myötä tuli myös kiinteää asutusta, hirsitaloja ym,rakennuksia.