Erosin todella pahasta narsistista vajaa vuosi sitten.
Puoli vuotta meni hyvin, olin huumassa. Vihdoinkin se hel****ti on ohi.
Yksi ihastuminen oli tässä, mutta kaiken kokeneen jälkeen pelkään. Mikään ei tunnu miltään. Ei ole tunnetta ilosta ei surusta.
Tuntuu että en pääse eteenpäin. En usko itseeni, ahdistaa moni asia.
moni asia tuntuu, että minusta ei ole mihinkään..
ex porskutraa, suhteita hänellä eron jälkeen ollut monia. Uusia kihlauksia, yhteenmuutot ym.
Yhtä nopeaan tahtiin kuin minun kanssani.
kuinka olette selvinneet jaloillenne?
Puoli vuotta meni hyvin, olin huumassa. Vihdoinkin se hel****ti on ohi.
Yksi ihastuminen oli tässä, mutta kaiken kokeneen jälkeen pelkään. Mikään ei tunnu miltään. Ei ole tunnetta ilosta ei surusta.
Tuntuu että en pääse eteenpäin. En usko itseeni, ahdistaa moni asia.
moni asia tuntuu, että minusta ei ole mihinkään..
ex porskutraa, suhteita hänellä eron jälkeen ollut monia. Uusia kihlauksia, yhteenmuutot ym.
Yhtä nopeaan tahtiin kuin minun kanssani.
kuinka olette selvinneet jaloillenne?
Vastaukset 7
Vanhimmat
Millainen miehesi oli? Mitä piirteitä huomasit hänessä ennenkuin muutitte yhteen ja miten hän sen jälkeen muuttui? Voimia kovasti! En osaa muuta neuvoa kuin että parasta kai olisi yrittää olla niin ettei kuule miehestä mitään ja hemmotella itseä ja tehdä niitä juttuja mistä pidät.
Narsisti ei rakasta ketään. Kadehditko todella hänen uusia suhteitaan. Niitähän pitäisi sääliä. Ihmisparat.
En ole yhteydessä en kadehdi. En tosiaan.
Hän vain niin nujersi minut henkisesti, alisti, haukkui, tiesi kaikesta kaiken, perfektionisti, pilkun viiraaja, psykopaatti, lastenkiusaaja.
Kaikki se taaksejäänyt, huh, mutta kun en saa itse kaikn
en jälkeen otetta elämääni.
kaikenlisäksi käytti mun rahat, eli taloudellinen hyväksikäyttäjä, auervaara!
suoraan kirjasta sata tapaa tappaa sielu, ilman fyysistä väkivaltaa.
Oletko miettinyt liittymistä paikkakuntasi vertaistukisryhmään? Luopumista seuraa tavallisesti masennus, hyvin inhimillistä. Sisälläsi on kaiketi paljon patoutunutta vihaa, se olisi hyvä työstää pois.
http://www.narsistienuhrientuki.fi/
Hei Iloton. Tosi kurjaa. Hyvä, että pääsit eroon. Kyllä se on aikaa vievä prosessi saada itsensä taas kokoon ja iloa elämään, mutta muistathan, että se on ehdoton tavoite. Pala kerrallaan se tapahtuu.
Mieti, kuka olit ennen häntä. Kuka itse olet nyt. Millainen tahdot olla. Tee asioita, joista nautit ja jotka ovat sinulle tärkeitä. Ole ylpeä omista saavutuksistasi ja elämästäsi. Nauti elämän pienistä asioista. Ole itsellesi lempeä ja ymmärtäväinen. Käy rauhassa läpi kaikki kokemukseesi liittyvät tunteet, vaikka se veisi vuosia. Anna itsellesi aikaa ja ole rehellinen itseäsi kohtaan. Ymmärrä, ettei narsisteja voi auttaa. He eivät muutu. Ymmärrä, etteivät hänen näkemyksensä ole sinun olemuksesi vaan sairaan, rakkaudettoman ja julman ihmisen oireilua. Rakkaus on sokea, sanotaan ja se todella pitää meidän kohdallamme paikkansa. Hyväksy menetyksesi ja jätä ne taaksesi. Keskity tähän, hyvään hetkeen ja tulevaan. Älä pelkää, koska ei ole muuta pelättävää, kuin pelko. Ota kokemus kovana kouluna, joka opetti sinulle viisautta. Opettele omanarvontuntoa niin, ettet enää pysy tilanteissa, joissa sinua ei kohdella hyvin ja joissa et tunne oloasi hyväksi. Puhu tunteistasi ja ajatuksistasi. Häpeästä, surusta, pelosta, pettymyksestä, järkytyksestä, eäilyksestä, toivosta, kaipauksesta. Ne ovat tuttuja meille kaikille. Jonain äivänä olet taas entisesi, mutta vahvempi ja viisampi. Tämä on sinun elämäsi koulu ja sinä tarvitsit tämänkin kurjan kokemuksen. Käsittele lapsuutesi. Ympäröi itsesi rakastavilla ja hyvillä ihmissuhteilla. Pyydä apua, jos tarvitset. Pidä huolta itsestäsi.
Aivan samoja tunteita,Suhde narsistin kanssa kesti yhteensä monia eroja lukuunottamatta noin 10 vuotta.
Sen jälkeen kuitenkaan,kukaan ei saa mitään tunnetta ja olen masentunut.
Tätät suhdetta ennen olin pirteä,iloinen ja kaikki asiat hyvin.
Samoin minun narskuni toimi ja toimii.Hänkään ei ollut fyysisesti väkivaltainen.
Ja pointtisi oli varmaan juuri se,että nyt pitäisi kaikki olla hyvin,mutta kun ei vaan ole.
Minä masennun aina kun on isä viikonloppu. Joudun silloin aina silloin nähdä miestä, meillä on pienet lapset. Pitää yrittää olla asiallisissa väleissä heidän takiaan. Pienintä ei ota vielä mukaansa, näkee häntä täällä.Olen vielä jollain lailla kiinni miehessä, näen usein unia vanhasta kodista ja miehestä. Luulen sen johtuvan siitä, kun mies syyllisti minua rankasti riidoistamme,6 vuotta. Jäi semmoinen tunne, että olisinko kuitenkin voinut tehdä enemmän, olisiko suhde toiminut. Riidat alkoivat pikkujutuista, mies raivostui silmittömästi semmoisista asioista mistä normaali ihminen keskustelisi. Miehen kanssa pärjää sellainen, joka vaan hymyilee hänelle, eikä koskaan halua puhua suhteeseen liittyvistä ongelmista. Mutta sellaista ihmistä tuskin löytyy. Jätti minulle kuitenkin sellaisen tunteen, että olen kaikkeen syyllinen ja siksi luulen olevani hänessä edeleen kiinni. Masennus onneksi minulla helpottaa nopeasti kun isä viikonloppu on ohi ja voin elää taas lasten kanssa normaalia arkea.