Veneessäni joka on 10 m pitkä on itse skuuttaava fokka ja genua. Laitoin tänään purjeet päällekkäin ja koko eroa oli ehkä 2 neliötä.
Mitä mahtaa vauhtiin vaikuttaa tuo 2 neliötä?
Mitä mahtaa vauhtiin vaikuttaa tuo 2 neliötä?
Fokka vai genua
Pari neliöö
13580
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 13
Vanhimmat
Löytyipä veneen papereitakin. Keulapurjeiden erotus on 2,8 neliömetriä. Genua on 25.8 neliömetriä. Miten tuo vaikuttaa vauhtiin?
Jos se toinen on itseskuuttaava fokka ja toinen vain 10% suuurempi, niin sekin on fokka eikä genua. Genua olisi 30-60% suurempi kuin itseskuuttaava.
Vauhtiero riippuu voi olla hyvinkin selkeä luovilla riippuen purjeiden muodoista.
Vauhtiero usein on myös toisin päin. Genoa on kovasti kallistava purje ja jos se kryssissä rullataan menee muoto pilalle. Melkein aina minulle on käynyt niin, että kun 1 genoa on ylärajoillaan ja kalistus 22+ astetta niin vaihtamalla fokkaan vene kulkee kovempaa, pystymmässä ja korkeammalle.
Missä vaiheessa rupeamme kutsumaan keulapurjetta genoaksi ja fokaksi?. Onko raja 100%LP?.
Olen joskus kuullut, että jos purjeen skuuttikulma tulee maston takapuolelle niin kyseessä on genua.
Itseskuuttaava fokka on yleensä 90-95%, koska kiskonkin pitää mahtua maston eteen. Säännöissä fokan raja on yleensä 110%. 105% purje mahtuu yleensä vanttien ja saalinkien ohi ja on selkeästi fokka.
Kommenttini nopeudesta koski noita kahta olemassaolevaa purjetta. Ei siis isompaa genuaa.
Taitaapi olla sillä lailla , että kun LP mitan suhde J mittaan on yli 110% muuttuu keulapurje Genoaksi. Eli toisinpäin; niin sanottu alle 110% keulapurje on fokka.
Onko fokalla ja genoalla mitään muuta eroa kuin tuo alaliikin pituus ja sen kautta kokoero?
Ei.
Mutta nuo prosentit, joista on kirjoitettu, ovat kuitenkin LP-mitan prosentteja, ei alaliikin. Ja LP-mitta kohtisuora etäisyys etuliikistä skuutikulmaan. 100 % taas tarkoittaa maston ja etustaagin välisen etäisyyden suuruista LP-mittaa.
Kiitos, nytpä tuokin asia tuli selvitettyä.
Voisinko vielä saada tietää, että onko se fokka ns. tärkein ja monikäyttöisin etupurje vai jokin genoa? Ts. jos veneessä on vain yksi etupurje, niin onko se yleensä fokka?
Miten se sananlasku menikään - yksi tyhmä kysyy enempi kuin kymmenen viisasta ehtii vastaamaan... Tämä siis olkoon viimeinen kysymykseni tähän ketjuun.
Nyt tulikin vaikea kysymys. Vastaus kun riippuu kovasti veneestä. Jos on vain yksi keulapurje, sen on melkein pakko olla fokka. Muuten ollaan pulassa tuulen noustessa. Itsellä kuitenkin isoin ykkösgenoa on ylivoimaisesti käytetyin purje. Veneet, joissa käytetään vain fokkia, ovat nykyään kovasti yleistymässä. Kilpaveneissä kooltaan samanlaisia fokkia on silti useampia, kevyeen tuuleen pussikkaampia ja kovaan litteämpiä.
Kiitos. Herätti kyllä kysymyksiä, mutta nyt nukkumaan...
Omien kokemuksieni mukaan isot genuat on melko turhia, koska ne eivät lisää vauhtia vastaisella, ja nousukulma on parempi fokalla. Varsinki jos myötöisellä tai kevyessä sivutuulessa käytetään spinnua, niin fokka on paras ja helppokäyttäisin vaihtoehto. No jos ei ollenkaan käytetä spinnua, niin sitten on eri juttu, fokka ei tomi myötäisellä.
Kyllä ne veneet, jotka ovat suunniteltu käyttämään genoaa, ovat nopeampia genoalla kuin fokalla. Genoat vaan vakiona ovat aika pussikkaita ja skuuttipisteet ulkkona eli kaukana optimaalisesta. Genoaveneen vauhti ei parane vaihtamalla fokkaan, ellei tuulta ole yli genoan optimituulen.