Kauas karkaa kilpailukyky

Talouselämä 15.10.2004:

"Jee jee. Suomi on siis maailman kilpailukykyisin maa, jos on uskominen World Economic Forumin uutta selvitystä. Mutta miksi maailman kilpailukykyisin valtio houkuttelee niin kehnosti uusia investointeja?

UPM:n toimitusjohtaja Jussi Pesonen muistutti torstaina Talouselämän Rahoitus 2005 -seminaarissa, että komeista tutkimustuloksista huolimatta esimerkiksi Suomen metsäteollisuus todellisuudessa menettää koko ajan kilpailukykyään.

Syyt tähän ovat yksinkertaisia: Puu loppuu, energia on kallista ja kasvu on muualla.

Puu loppuu. Suomen metsät ovat jo täyskäytössä. Jussi Pesonen muistutti, että Suomen metsäteollisuus käyttää vuodessa yli 70 miljoonaa kuutiota puuta, josta jo yli viidennes on tuontipuuta. Kotimaisia hakkuita ei voi lisätä. Sen varaan ei uskalla laskea, että Venäjältä saisi puuta luotettavasti.

Energia on kallista. Paperin valmistaminen syö paljon sähköä. Pesonen kiittää Suomea siitä, että täältä on löytynyt järkeä ja malttia investoida ydinvoimaan. Ongelmia tuottavat kuitenkin päästökauppalait, jotka Pesosen mukaan suosivat "energiatehotonta teollisuutta" ja rankaisevat jo nyt ympäristöystävällisesti toimivia yrityksiä. Pesonen sanoo, että päästökauppa heikentää Suomen kilpailukykyä sekä Euroopan sisällä että maailmanlaajuisesti.

Kasvu. Uudet kapasiteetti-investoinnit kannattaa tehdä sinne, missä markkinat kasvavat. Suomi on kaukana globaaleista kasvualueista.

Maantiede ei ratkaise.

Tällaisia trendejä vastaan Suomen on vaikea taistella. Kun metsäyritykset — ja muutkin yritykset — miettivät, minne investoida, ratkaisevaa eivät ole maantieteelliset kysymykset vaan se, missä investoinneista saa parhaan tuoton.

Olisi mielenkiintoista lukea sellainen kilpailukykyvertailu, jossa mittareina olisivat markkinoiden kasvupotentiaali, maan hintataso ja poliittinen vakaus. Tuon vertailun voittajamaihin ne investoinnit virtaavat.

Mutta eivät metsäyhtiöt ole Suomea kokonaan unohtaneet. Esimerkiksi UPM:n kilpailija Stora Enson viime vuosien investoinneista 40 prosenttia on tullut Suomeen. Metsäyhtiöt eivät kuitenkaan ole investoineet lisäkapasiteetin rakentamiseen, vaan täällä jo olevan kapasiteetin ylläpitoon ja jalostusarvon nostamiseen. Miten edes nämä investointirahat saataisiin tulevaisuudessakin suuntautumaan Suomeen? Jussi Pesonen sanoo, että voimavaroja pitäisi keskittää perustutkimukseen sekä osaamisen kehittämiseen.

Bulkkituotteiden valmistamisella on vaikea pärjätä globaalissa kilpailussa. Paras mahdollisuus on olla muita fiksumpi ja kilpailla korkean jalostusarvon tuotteilla. Niin tekee UPM valmistamalla Kaukaalla korkeaa osaamista edellyttävää aikakauslehtipaperia, ja niin tekee esimerkiksi Nokia valmistamalla uusimpia ja vaativimpia kännykkämallejaan Suomessa.

Vaan nopeasti katoavaista on teknologinen etumatkakin.

Jussi Pesonen käytti esimerkkinä Kiinaan viisi vuotta sitten valmistunutta UPM:n paperitehdasta. "Tehdas valmistui (...) kuvaannollisesti keskelle riisipeltoa. Vain harvalla työntekijällä oli aiempaa kokemusta paperinvalmistuksesta tai yleensäkään teollisuudesta."

Ensi kesänä tehtaan uusi koneinvestointi valmistuu ja tehtaasta tulee Pesosen mukaan "yksi suurimmista ja nykyaikaisimmista" UPM:n tehtaista."