Nyt olisi valinnan aika. Mikä pumppu kannattaa valita parisataaneliöiseen 1.5-krs omakotitaloon Pohjois-Suomessa. Putkisto tulee porakaivoon ja lämmönjakotapa on vesikirtoinen lattialämmitys.
- suomalainen vai ruåtsalainen?
- osateho vai täysteho
- parheen koko > 6 henkilöä (käyttövesivaraajan mitoitus)
Miten järjestelmään saa mukaan jäähdytyksen ja millä hinnalla?
- suomalainen vai ruåtsalainen?
- osateho vai täysteho
- parheen koko > 6 henkilöä (käyttövesivaraajan mitoitus)
Miten järjestelmään saa mukaan jäähdytyksen ja millä hinnalla?
Vastaukset 28
Vanhimmat
Suosittelen valitsemaan ruotsalaisten kehittelemän ja valmistaman maalämpöpumpun. Ruotsalaiset pumpputoimittajat valmistaneet vuonna -03 noin 50 000 kpl lämpöpumppua. Suomessa vastaava luku on noin 600 kpl. Tuotekehittely mahdollisuudet ovat naapurissamme todella paljon paremmat ja sen tietenkin huomaa heti pumppujen tehokkuudesta ja niiden kehittyneisyydestä. En sano että meidän pumput olisivat huonoja vaan sitä, että naapurimme pumput ovat vaan paljon parempia. Onhan toki naapurillamme jo aivan erilainen historia lämpöpumpuista kuin mitä meillä on.
Kommentoikaa seuraavia eroja
Tunnettu suomalainen lämpöpumppuvalmistaja siirtyi putkilämmönvaihtimista käyttämään levylämmönvaihtimia vasta pari vuotta sitten.
Tietääkseni kukaan ruotalainen lämpöpumppuvalmistaja ei ole käyttänyt putkilämmönvaihtimia 10 vuoteen.
Lämpöpumppujen äänitasossa on huomattava ero suomalaisten ja ruotsalaisten välillä. Ääni lähtee kompurasta ja mitä enemmän se pitää ääntä niin sitä enemmän kompura liikkuu. Kovaäänisyys on selkeä rasite kompuran kestoiälle. (kompurat eivät ole suomalaista valmistusta, mutta niiden istuttaminen lämpöpumppuun on)
Mitoitus. Korjatkaa jos olen väärässä. Ruotsissa kukaan valmistaja ei käytä eikä suosittele kokotehomitoitusta. Eli osataan mitoittaa pumppu oikeankokoiseksi (optimimitoitus) eikä ylisuureksi. Ylisuurella mitoituksella on haittansa todella lyhyeksi muodustuvilla käyntijaksoilla. Käyntijaksot ovat lyhyet juuri sillä alueella jolla energiaa kuluu lämmitykseen eniten.
Normaali lämmityskäytössä liukuvalauhdutteisella lauhdutinyksiköllä päästään 15-20% parempiin kokonaishyötysuhteisiin kuin tulistustekniikkaa hyväksikäyttäen. Valtaosa suomalaisista lämpöpumpuista hyödyntää edelleenkin tulistustekniikkaa. Suuntaus näilläkin valmistajilla on liukuvalauhdetteisiin koko ajan. Tiskeille on tullut jo myyntin liukuvalauhdutteisia lämpöpumppuja, joskin nekin ovat ruotsalaista alkuperää.
Tuotekehittely tulee meillä tällä hetkellä todella paljon viiveellä. Suomalaisilla valmistajille ei ole yksinkertaisesti resursseja kehittää lämpöpumppuja ja niiden ominaisuuksia samalle tasolle, kuin mitä ne ovat naapurissamme.
Suosittelen kyllä todella lämpöisesti valitsemaan ruotsalaista alkuperää olevan lämpöpumpun. Samalla suosittelen käyttämään ruotsalaisten kokemusta mitoituksessa kun valitaan lämpöpumpun kokoa.
Ruotsalaisista pumpuista isoja valmistajia ovat ainakin IVT/Carrier, Nibe ja Thermia
Tulihan potaskaa oikein todenteolla.
Avaappas niiden ruotsalaisten pumppujen kansi ja vertaa kotimaiseen niin huomaat kuinka halvalla ja huonosti ne on tehty.
Mitä tulee tulistuspumppujen hyötysuhteeseen,, niin tutki hieman asiota ennenkuin avaudut täällä ;)
Osatehopumppuja saa kaikilta kotimaisilta valmistajilta ja myös täystehoisia! Valinta on lähinnä makukysymys!
"Ylisuurella mitoituksella on haittansa todella lyhyeksi muodustuvilla käyntijaksoilla."
Kompuran käynnistyttyä se käy, kunnes varaajan lämpötila on noussut säädetyn astemäärän verran. Uudestaan se käynnistyy taas, kun lämpötila on laskenut saman verran. Käyntiaikaan vaikuttavat kompressorin teho, hyötysuhde (mitä korkeampi lauhtumislämpö, sitä kauemmin käy), säädetty astemäärä (eroalue), varaajan tilavuus eli lämpökapasiteetti ja jonkin verran myös lämmönkulutus lämpenemisvaiheen aikana. Unohtuiko jotakin? Osa- eli pienitehoisessa pumpussa kompressorin teho on pienempi, mutta samoin yleensä myös varaajan koko on pienempi. Muut parametrit eivät juurikaan, jos ollenkaan, riipu pumpun tehosta. Ja onko laitteen kestämisen kannalta loppujen lopuksi merkitystä sillä, käykö se 10 vai 15 minuuttia kerrallaan? Käyntijaksojen väli riippuu kuitenkin siitä, kuinka nopeasti varaaja on luovuttanut lämpönsä, ja tässä isompi varaaja vetää taas pitemmän korren.
Entä mitä tarkoitat liukuvalauhdutteisella lauhdutinyksiköllä? Tulistushan on periaatteessa juuri liukuvalauhdutteista, kun kuumakaasusta otetaan aina korkein mahdollinen lämpötila talteen, ja lauhduttimelta palaava kylmäaine on mahdollisimman alhaisessa lämpötilassa. Erään ruotsalaismerkin yhteydessä puhuttiin joskus vaihtuvalauhdutteisuudesta, joka ainakaan ei voi hyötysuhteessa pärjätä tulistukselle, kun käyttövettä tehtäessä lauhtumislämpötila pyörii jossakin 50 C:n yläpuolella.
Tulistustekniikaa kutsutaan kiinteälauhdutteiseksi (muistaakseni) ja liukuvalauhdutteisessa lämpöpumpussa lämpö lauhdutetaan suoraan lämmönjakoverkostoon (lattialämmitys, patterit). Liukuvalauhdutteisessa lämpöpumpussa automatiikkan tehtävänä on ajaa lämmönjakoverkostoon juuri sitä lämpötilaa mitä siellä tarvitaan. Eli lämpöä ei varata isoihin, kuumiin massavaraajiin jossa vedenlämpötila yläosassa on yli 95 astetta. (missä todellisuudessa edes tarvitaan näin kuuma vettä?) Mitä kuumempaa vettä tuotetaan niin lämpökertoimet laskevat.
Kompuran antamasta tehosta voidaan tulistustekniikassa höydyntää alle 10%. Eli käyttövesi (kokonaisenergiankulutuksesta n. 20%) tehdään kohtuullisella hyötysuhteella, mutta lämmitys tehdään selvästi heikommalla höytysuhteella varrattuna esimerkiksi liukuvalauhdetteiseen lämpöpumppuun.
Käsittääkseni tulistuksessa kylmäaineen lämpötila on hetkittäin jopa yli 100 astetta. Toivottavasti olen väärässä, sillä kylmäaineen mukana olevat öljyt lähtevät koksiutumaan (hiiltymään) 110 asteessa.
Olen Peten kanssa osittain samaa mieltä. Kyllä suomalaiset osaisivat tehdä varmasti laadukkaampia ja yhtä kehiteltyjä lämpöpuppuja kuin ruotsalisetkin, mikäli valmistajilla olisi enemmän resursseja tuotekehittelyyn. Valmistusmäärät niin minimaalisia verrattuna länsi naapuriimme, että se mahdollista kannattavaa tuotekehittelyä. Katso, kuinka koko ajan ruotsalaiset tuovat markkinoille uusia, entistä tehokkaampia kehitysversioita lämpöpumpuistaan sekä kokonaan uudentyyppisiä lämpöpumppuja. Entä meillä? Mitään ei juuri tapahdu ja pumput ovat samanlaisia vuodesta toiseen.Kyllä ruotsissa on tuotekihittely aivan eri planeetalta kuin meillä ja se heijastuu tietenkin konkreettisina eroina lämpöpumpussa.
Eikö vaan?
Ware:
Ihan kiva että olet maalämmön puolestapuhuja, mutta ota selvää teoriasta. Soittele vaikka valmistajille ja kysy mikä on ruotsalaisten vaihtuva lauhdutus. Ja esim onko pumpulle hyväksi tehdä käyttövettä paineiden ollessa esim. 26 bar. ja onko silloin hyvä hyötysuhde. Entä kun vaihtuvalaudetteisessa ruotsalaispumpussa tehdään käyttovettä 26 bar paineessa mikä on kuumakaasun lämpötila ? Mitä UUTTA Ruotsalaiset on tuoneet ?
Katsele asioita avarasti ja mieti hieman
Jos liukuvalauhdutteisuudessa siis lauhdutetaan suoraan lämmönjakoverkostoon, kompuran pitäisi kaiken järjen mukaan käydä jatkuvasti, jos lämpöä ei kerran välivarastoida mihinkään. Ja kompurassa pitäisi olla portaaton tehonsäätö erilaisia lämmitystehontarpeita varten. Mitenkähän ruotsalaiset ovat tämän ratkaisseet? Kieltämättä hyötysuhde paranee, jos lauhdutuslämpöä ei tarvitse nostaa lämmitysverkon menoveden lämpötilaa korkeammalle.
Varaajan yläosassa voi tulistuslaitteessa olla vaikka 95 astetta, mutta jos se on saatu tulistuksen avulla, ei lämpökerroin ole laskenut mihinkään. Ja korkea lämpötila tarkoittaa, että 55 asteeseen laimennettua vettä riittää pitempään.
Tulistuslaitteessa kuumakaasu on minun tietojeni mukaan tyypillisesti jopa 120 astetta. Jos hiiltymisongelma on olemassa, laitteille ei voine ennustaa kovin pitkää elinikää. Vaikea uskoa, että tällaista ongelmaa ei olisi älytty.
Kommentoikaa seuraavia eroja
"Tunnettu suomalainen lämpöpumppuvalmistaja siirtyi putkilämmönvaihtimista käyttämään levylämmönvaihtimia vasta pari vuotta sitten."
Ei mitään merkitystä. Harva meistä ostaa kolme vuotta vanhoja pumppuja.
"Lämpöpumppujen äänitasossa on huomattava ero suomalaisten ja ruotsalaisten välillä. Ääni lähtee kompurasta ja mitä enemmän se pitää ääntä niin sitä enemmän kompura liikkuu."
Höpötät. Koska kompurat on aivan samoja suomalaisissa ja ruotsalaisissa pumpuissa niin ero täytyy tulla siinä pääseekö värinä laitteen runkoon jollain tavoin vaiko ei.
"Kovaäänisyys on selkeä rasite kompuran kestoiälle. (kompurat eivät ole suomalaista valmistusta, mutta niiden istuttaminen lämpöpumppuun on) "
Ei ole mitään näyttöä siitä että suomalaisissa pumpuissa kompura kestäisi vähemmän aikaa.
"Mitoitus. Korjatkaa jos olen väärässä. Ruotsissa kukaan valmistaja ei käytä eikä suosittele kokotehomitoitusta. Eli osataan mitoittaa pumppu oikeankokoiseksi (optimimitoitus) eikä ylisuureksi."
Höpötystä taas. Ruotsalaispumppujen markkina-alueesta 99% on lämpimänpään ilmastoon, siksi heille ei ole yhtä kustannustehokasta tehdä pienempiä määriä isompitehoisia pumppuja ja se aiheuttaa sen että ruotsalaismiehet koettavat mainostaa täysitehomitoituksen täysin virheelliseksi.
Ei ole mitään kiistatonta näyttöä siitä että toinen mitoitustapa olisi ylivertainen toiseen nähden.
VÄITÄN että tapauskohtaisesti jompi kumpi voi olla parempi. Täysiteho voi olla jossain tapauksessa optimi.
"Ylisuurella mitoituksella on haittansa todella lyhyeksi muodustuvilla käyntijaksoilla."
Ylisuureksi ei kukaan mitoita, mutta esim varaaja pitää mitoittaa tehon ja tarpeen mukaan. Isolle kompuralle isompi varaaja niin käynti&taukoajat ovat kunnossa.
"Käyntijaksot ovat lyhyet juuri sillä alueella jolla energiaa kuluu lämmitykseen eniten."
Mutta toisaalta kovana pakkastalvena osatehopumput ovat alitehoisia jopa useiden viikkojen ajan. Siitä muodostuu melkoisesti ylimääräisiä "käyntikilometrejä" ja suoran sähkölämmityksen käyttöä ylimenevän tehontarpeen osalta (etenkin pohjoissuomessa). Lisäksi lämmönlähteen tauon aikaista lämpenemistä ei päästä hyödyntämään parempana hyötysuhteena, jne jne jne..
Jokaisessa asiassa on käänöpuolensa.
"Normaali lämmityskäytössä liukuvalauhdutteisella lauhdutinyksiköllä päästään 15-20% parempiin kokonaishyötysuhteisiin kuin tulistustekniikkaa hyväksikäyttäen."
Ei mitään merkitystä jos kokonaisuudessa systeemi ei ole parempi tai yhtä hyvä. Vuotuiset kokonaishyötysuhteet on suomessa olleet samat osatehoiselle ja täysitehoiselle pumpulle.
"Valtaosa suomalaisista lämpöpumpuista hyödyntää edelleenkin tulistustekniikkaa."
Hyvä niin. Otetaan se kuumin lämpö erillisellä lauhduttimella talteen, ilmaiseksi, käyttöveteen, eikä sotketa sitä muuhun lämmitykseen.
"Tuotekehittely tulee meillä tällä hetkellä todella paljon viiveellä. Suomalaisilla valmistajille ei ole yksinkertaisesti resursseja kehittää lämpöpumppuja ja niiden ominaisuuksia samalle tasolle, kuin mitä ne ovat naapurissamme."
Kuvittelet vain. Pumpuissa ei ole niin suuria eroja mitä kuvittelet.
"Samalla suosittelen käyttämään ruotsalaisten kokemusta mitoituksessa kun valitaan lämpöpumpun kokoa."
Oma järki käteen mieluummin.
(sivuhuomautuksena:esim lämpöässällä on 30 vuoden kokemus, hekään eivät siis ole ihan vihreitä)
Voihan ns tulistuslämpöä erillisessä lämmönsiirtimessä hyödyntävän lämpöpumpunkin tehdä vaihtuvalauhdutteiseksi. Antaa automatiikan ohjata lauhtumislämpötilaa lämmitysjärjestelmän vaatiman lämpötilan mukaan ja napataan tulistuksenpoistolämmönsiirtimellä (olipas pitkä sana) paras osa lämmöstä ja lämmitetään käyttövettä.
Samaa mieltä Raksaajan kanssa !
Sitäpaitsi esim. Geopro tekee sekä täysteho ja osateho tulistupumppuja, että vaihtuvan lautumislämpötilan rutsalaistyypin pumppuja. Ehkä kannattaa messuilla kysyä heiltä ?
Jos haluaa asiallista mielipiteiden vaihtoa, tämä keskustelu taitaa olla vähän väärä paikka.
Maalämpöfoorumilla ei ole onneksi sorruttu tällaiseen.
Ehkäpä siellä ei ole yritetty syöttää silkkaa s*ntaa suomalaisista pumppuvalmistajista?
Paras on se joka kestää pisimpään kunnossa
Eikö laskelmassa ole merkitystä, mitkä ovat koko investointiajan kulungit. Tosin fiiliksellekin
pitää antaa arvoa, koska se on elämän mukavuutta.
Insinööri sanois, että se joka kestää
pisimpään, mutta ekonoomin lausunnoissa
pitäisi olla taalereiden kuvia !
No kallis ja hyvä ja harvoin korjaamista
antaa huoletonta unta ja vaimokin tykkää
kun pelittää hyvin......
Ekonomilaskennassa lopputulos riippuu ihan siitä että minkä tiskin takana se ekonomi seisoo. Laitemyyjä, rahoittaja, energian myyjä, huoltoliike, rakentaja, käyttäjä jne.
55 rutinoffi. se on paras
maalämpöfoorumilta (http://www.saunalahti.fi/~aunepaa/cgi-bin/yabb/YaBB.cgi). Se on uusi foorumi, mutta siellä toivottavasti keskustelu pysyy asiallisempana ja vastaukset perusteellisempina kuin muualla
Suosittelisin sulle Ekowell maalämpöpumppua!Mallia EVT 750.Kotimainen laatukampe.Riittää lämpö /lämminvesi.Lisätietoa www.ekowell.com
kerrohan vähän enemmän kokemuksistasi.Olen ostamassa EVT 1000/2 mutta pahat kellot kilkattavat erään kyseisen laitteen ostajan kokemuksista...
töissä E:n myynnin kanssa? Tuntuu kovin yksisilmäiseltä mainonnalta. Vastaperustetussa maalämpöfoorumissa on vähän toisenlaisia käyttäjän kokemuksia tuosta merkistä. Menepäs sinne katsomaan ja puolustamaan käsityksiäsi.
Terve,
Ekowell on ihan OK pumppu, itselläni on kokemuksia vuodesta 1999. Nyt kun on ollut jo jonkin verran huollon tarvetta, niin on joutunut toteamaan sen kääntöpuolen.
Etelä-Suomen huolto ei toimi ja hinnat huolloille ovat pirun kalliita. Heppuja ei meinaa saada kirveelläkään paikalle korjaamaan kiireisiä vikoja puhumattakaan vähemmän akuuteista.
Jos olette aikeissa tehdä sopimuksen näiden Ekowellin jälleenmyyjien kanssa, niin vaatikaa kirjalliseen sopimukseen merkintä huollon saatavuudesta, kun näitä laitteita joutuu huollattamaan joka tapauksessa parin vuoden välein.
Terveisin,
Krosse
Minkälaista huoltoa pumppusi on vaatinut parin vuoden välein?
huolto on kustantanut?
Ehdottomasti täysitehopumppu. "Erehtyi" jopa IVT myyjä sanomaan että oulussa ja sen pohjoispuolella on perusteltua laittaa täysitehopumppu.
Merkkejä onkin sitten vaikkasun mitä. Monet ruottalaiset ovat heikkoilla kun kyseessä on iso talo johon halutaan mitoittaa täydelle huipputeholle.
Itse olen haarukoinut lämpöässän järkevimmäksi vaihtoehdoksi.
Geopro:ta kyllä myös mielenkiinnolla "seurailen" ja mielestäni IVT on ruotsalaisista se eniten kunnioitusta herättävä.
Raksaaja: Miksi ihmeessä Oulun yläpuolelle täysteho ?
Mitä pohjoisenpaan mennään, niin mitoituslämpötila laskee ja tehontarve kasvaa, mutta sillä ei ole mitänn tekemistä lämpöpumpun mitoitussuhteen kanssa.
En kyllä ikinä lähtis noin pohojoseen laittaan minkäänlaista pumppua. Ei siellä toimi kunnolla muut kuin kaakeliuuni joka huoneeseen. Kissatkin tykkää. Maalämmitys on etelänmiesten heiniä mummiälestä
Eiköhän se maa ole porakaivossa ihan saman lämpöistä Oulussa ja Hangossa?
Se lienee pohjoisessa lähempänä optimia kuin puolitehopumppu.
Ja hei, se oli IVT myyjä joka näillä foorumeilla niin sanoi.
Meän kotikylälä on maalämpöä käytetty menestyksekhäästi parikymmentä vuotta.