Sopivatko kamppailulajit tytöille/naisille?

...sillä en ole moisia itse kuullut vaikka jonkin aikaa itsekin on tullut itsepuolustusta harrastettua. Minä en oikein ymmärrä miksi tuollaisia edes pohdit. Salille siitä toteamaan tilanne.

-T

Juu, kyllä kai nainen ansaitsee paikkansa dojo:lla harjoittelemalla enemmän ja kovemmin ja tunnollisemmin kuin moni mies. Joskus sinkkumiesten jutut (kuten esimerkiksi, että danin saisi sängyn kautta) voi mennä ulkonäön, rinnanympäryksen tai vyön alapuoliselle tasolle - ja niitäkin yksittäisiä tapauksia on, joitten mielestä lajit ei sovi naisille lainkaan, ainakin seurojen yhteisissä kokouksissa, palavereissa ja illanvietoissa. Miten olisi harjoitukset erikseen naisille ja miehille? Joka tapauksessa aiheesi "ongelma" lienee prosentin luokkaa - lajit ovat pääasiassa tasaveroisia harrastaa olipa mies tai nainen.

Aivan naurettavaa väittää että naiset eivät kelpaisi harrastamaan jotain lajia.

Meillä käy salilla varmaan enemmän tyttöjä kuin poikia jakyse on thainyrkkeilystä. Tosin meillä on kuntonyrkkeily ja kunntothainyrkkeily erikseen josta siirtyy tyttöjä kontakti puolelle jonki verran.

Ainut asia mikä oikeastaan haittaa tytöissä on se että paritekniikoista ei tuu mitään, kun täytyy varoa vähän. Ja sama asia on tyynyjen kanssa. mut onhan se ymmärrettävää että parikyt kiloa kevyempi kohde jos pitää tyynyjä niin varmaan tuntuu kun täräyttää polven tai pysärin tyynyihin. Tosin meillä pyritään etsimään tasavahvoja pareja näihin treeneihin tai jos parit kiertää niin tytöille annetaan mieluummin pistarit potkutyynyjen sijaan. Sillä raskaammat kaverit painavat liki sata kiloa ja takajalan potku voi vaikka jo sattua yli 60 k kevyempää vastaan.

Muuten ei ole mitään syytä ettäkö naiset eivät olisi tervetulleita salille kamppailulajien pariin.

Moni lienee havainnut, että naiset/tytöt edistyvät lajeissa miehiä hitaammin. Tässä ei ole mitään syrjintää tai sovinismia, vaikka jotkut miehet ja naiset haluavat sen niin ymmärtää. Itse järkeilen näin: miehet ovat keskimäärin fyysisesti suurempia ja vahvempia kuin naiset. Tästä seuraa muutama asia:
- jos henkinen laiskuus jätetään pois laskuista, mies jaksaa treenata enemmän kuin nainen
- mies kestää kipua enemmän, joten hän pelkää treenikaverin iskuja vähemmän
- miesten itsetunto on tällä alalla vahvempi, joten he "uskaltavat" tehdä tekniikat helpommin, eli eivät "häpeä" omaa tekniikkaansa
- naiset/tytöt aloittavat usein harjoittelun tyttökaverinsa kanssa, jolloin harjoittelusta EI TULE MITÄÄN...

Tietysti ylläoleviin huomioihin löytyy vastaesimerkkej. Tunnen itsekin naisia, jotka pieksisivät monta miestä helposti... Enkä todellakaan vastusta naisten ja tyttöjen kamppailulajiharrastusta, päinvastoin. Mainitsin vain pari tosiasiaa. Monasti tosin kamppailulajin aloittava nainen haluaa osoittaa kaikki stereotypiat vääriksi, mikä ilmenee hyvänä treenimotivaationa. Tällöin hän todennäköisesti päihittää miehet mennen tullen.

Pitäisikö naisten ja miesten treenata erikseen? Tuskin.

Mainitsit budo-lajit joista en sano mitään kun ei ole kokemusta. Mutta itse harrastan potkunyrkkeilyä ja siellä on suunnilleen 50/50 naisia ja miehiä. Eikä taatusti syrjitä mitenkään! On myös tuttuja muissa pn-seuroissa ja samaa kuullut sieltäkin.

Treenatessa miehet toki ottavat hieman hellemmin kontaktia jos vastassa on nainen, mutta muuten ei ruveta erottelemaan. Yleensäkin miehet ja naiset treenaavat samaa sukupuolta olevan parin kanssa juuri voimaerojen takia mikä on täysin ymmärrettävää.

Jos itse treenannut miehen kanssa, olen pyytänyt käyttämään normaalisti (= kuten miehenkin kanssa) voimaa koska tositilanteessa juuri se on edessä. Se on omaa taitamattomuutta jos ei osaa ottaa vastaan oikein, väistää, blokata jne. ja silloin minä katson ansaitsevanikin hieman kipua. Parempi silloin kun oikeassa kamppailutilanteessa.

Yhteenveto: Syrjiminen sukupuolen takia on sen verran epäurheilijamaista ja epäammattimaista käytöstä, että en usko sellaista juurikaan esiintyvän. Tämä toki vain yhden harrastelijan mielipide, mutta ajattelinpa jakaa sen kanssasi. =)

ei sillä ole väliä koolla, sukupuolella, kokemuksella, iällä, värillä, ulkonäöllä tai millään muulla, kamppailulajit sopii kaikille.

-Dragon-

Kamppailulajien harrastaminen sopii naisille, mutta kaikki naiset eivät sovi kamppailulajiharrastajiksi. Eivät tosin sovi kaikki miehetkään, mutta sanoisin, että naisissa näitä tapauksia on enemmän.

Syitä on nähdäkseni kaksi. Ensinnäkin miehet ovat luonnostaan aggressiivisempia ja taisteluun suuntautuneempia mm. suuremman adrenaliininerityksensä takia. Toiseksi kulttuuriset tekijät antavat erilaiset lähtökohdat. Kilttityttö-asenteella ei oikein pärjää kamppailutilanteessa ja jos sitä on tuputettu kotona ja koulussa 20-30 vuotta, on kynnys päästä sen yli kova. Nykyisin monien tahojen kannustama uranaisideologia on tosin tässä suhteessa parempi. Miehen taas "kuuluu" olla kova äijä, joka tekee rankkoja päätöksiä ja menee vaikka läpi harmaan kiven. Tämä on paljon parempi henkinen lähtökohta kontaktilajeihin.

Sitten on tietysti fyysiset erot, joiden takia en mielelläni esim. itse harjoittele naisten kanssa. 50-kiloista naista ei yksinkertaisesti voi monottaa samalla voimalla, kuin 90-kiloista miestä ilman, että tapahtuu loukkaantumisia.

Itse harrastin budolaijia vuosikausia seurassa jossa oli minun lisäkseni vain yksi nainen. Tuli siis treenattua lähinnä miesten parina. Silloin kun painoluokka oli suurinpiirtein sama en kokenut sitä mitenkään ongelmaksi. Aika usein "vierailla" (ei siis oman seuran) miehillä joiden kanssa matsasi esim leireillä oli vähän ritarilliset otteet aluksi. Kyllä ne kuitenkin aika äkkiä tajusi että turpaan tulee ja lujaa jos ei ole tosissaan :-)

Moniakin lajeja treenattuani en ole koskaan huomannut, että naisia mitenkään väheksyttäisiin tai hyljeksittäisiin. En edes usko, että huomaamattomuuteni johtuisi vain siitä, etten miehenä kiinnittäisi asiaan huomiota.

Sen sijaan olen kyllä törmännyt itsessäni dilemmaan samaan, joka jo onkin tullut esille. En ole erityisen pitkä, mutta punttisalilla on tullut hankittua kroppa joka ei ole "ihan pieni". Epäsuhta jonkun hennon naistreenaajan kanssa on jo psykologisestikin sellainen, että tekniikoissa vaistomaisesti tulee "naisvähennys" ellei sitä vastustamaan oikein keskity - ei vain oikein luonto anna periksi huitoa menemään samalla tavalla kuin jonkun ison karpaasin kanssa.

Asiahan on tietysti kaksipiippuinen: jos/kun naiset treenaavat itsepuolustusta, ei potentiaalisella hyökkääjällä tällaista "naisvähennystä" ole - toisaalta, jos naisia kohtelee aina "tasa-arvoisesti", niin treenithän ovat luonnollisten fyysisten voimaerojen vuoksi naisille huomattavasti raskaampia.

Kuinkas kollegoilla? Mätkittekö surutta naisia, kun treenis semmoista edellyttää?

Loppukevennyksenä mainittakoon "hupaisa" kokemukseni, jonka alati muistan. Eräissä Krav Maga-treenien slowfightissa vastaani asettui oikein perinteinen "kirjastontäti", taisi olla tiukka nutturakin päälaella. Kooltaan pikkuruinen, olemukseltaan kiltti ja arka.

Perskuta! Yksikään tekniikkani ei mennyt perille. "Tädin" väistöt ja torjunnat olivat aivan fantastisia, vastaliikkeet teräviä, oivaltavia ja tarkkoja. Kuonoon olis tullut tositilanteessa, ja rankasti. Vähän kylmäsi, kun on tuota botnea kamppailulajeista kertynyt kyllä aika rapeasti.

Itse olen harrastanut judoa yli 10 vuotta ja en ole törmännyt mihinkään sukupuolisiin syrjimisasioihin. Joskus on, että pienemmät pojat ei välttämättä halua olla pari, mutta se on ainoastaan iästä kiinni!! :)

Joskus kun olin pienempi, ja pojat olivat isompia, joutui valmentaja puuttumaan siihen, että minua ei heiteltäisi niin kovaa, kuin toisia poikia, koska naisen ruumiinrakenne jne. on erilainen kuin pojilla.

Eli näin meillä ja uskon, että suurimmassa osassa muissakin paikoissa naisia kohdellaan hyvin!

Vastauksena kysymykseesi voin kertoa omista kokemuksistani.
Olen harjoitellut itsepuolustuspainotteista lajia samalla dojolla 6 vuotta. Meillä harjoittelijoista naisia on n.30%. Lähtökohtana on tasa-arvoinen suhtautuminen kaikkiin harjoittelijoihin. Kuitenkin käytännössä ennakkoasenteet vaikuttavat jonkin verran. Meillä on muutamia todella hyviä/kovia naisia, ja heitä kohdellaan ihan samalla tavoin kuin hyviä/kovia miehiäkin. Eli huomio enemmänkin yksilöissä kuin sukupuolessa. Tämä ei kuitenkaan ole tullut itsestäänselvyytenä, jokainen nainen on joutunut tekemään paljon töitä saavuttaakseen arvostetun 'asemansa'. Alussa jokaisen miespuolisen parin kanssa joutui vähän todistelemaan ennen kuin alkoivat treenata kunnolla. Siinä auttoi ihan perus perkele-asenne. Nykyään ainoastaan jotkut alemmat vyöt suhtautuvat ylimielisesti :) Tosiasia on kuitenkin se että useimmat naiset meidänkin seurassa eivät tykkää treenata kovin kovaa. Itse olen sitä mieltä että oma treeni pitää aina suhteuttaa pariin, joten oli mies tai nainen, jos tiedän ettei pari tykkää kovasta kontaktista tai on muuten vähän arempi, harjoittelen sitten sen mukaan hiljempaa. Väistämättähän sitä nauttii enemmän harjoittelusta sellaisen parin kanssa jolla on suurinpiirtein sama asenne treeniin kuin itsellä, mutta jokaiselle varmaan näitä samanhenkisiäkin pareja löytyy, ainakin meillä on porukkaa laidasta laitaan niin fyysisiltä kuin henkisiltäkin ominaisuuksiltaan.

Ohjauksesta sen verran että ainakin meillä jokainen saa sen perusopetuksen ihan tasa-arvoisesti sukupuolesta riippumatta. Se että saa erikoishuomiota vaatii sitten osoitusta oikeasta harjoitteluasenteesta, pitkäjännitteisyydestä ja erityisestä sitoumuksesta lajiin / halusta oppia. Tämä yleensä ilmenee vasta vuosien harjoittelun myötä. Minulle suurin kunnianosoitus ja palkkio kovasta työstä ja taistelusta ennakkoluuloja vastaan oli kun tyylisuuntamme Suomen pääopettaja pyysi minua henkilökohtaiseksi oppilaakseen.

Olen joskus ulkomailla asuessani harjoitellut paikallisessa seurassa ja siellä sai kyllä purra huulta kun sensei heitteli seksistisiä juttujaan. Aina ihan sinimustana kotiin kun otin asiakseni todistaa että naisetkin osaavat treenata kovaa. Turhauttavaa ja typerää.

Elikkä mukaan vaan, varmasti löydät omanlaisesi porukan ja sieltä ihmisiä jotka harjoittelevat samalla asenteella kuin sinä. Jos olet sillä asenteella liikkeellä millä minä olin aloittaessani (minusta on mihin vaan, olen yhtä hyvä kuin miehet blaablaa) niin todennäköisesti joudut paljon töitä tekemään ja voit välillä turhautuakin mutta ON SE SEN ARVOISTA!

Laitanpa nyt vielä tähän omankin mielipiteeni asiasta. Kaippa noi lajit sopivat kaikille, ei siinä mitään. Mutta mikä ainakin mua ärsyttää noissa treeneissä on se, että siellä on kaikki samassa. Siis riippumatta tasosta, sukupuolesta tai iästä. Jos sitä haluaisi treenata oikein kunnolla, niin se ei tuolla onnistu oikein millään. Ei esim lätkässäkään sm-liiga pelaajat treenaan samassa junnujen kanssa. Ainakin mun kannaltani naiset, lapset ja vanhukset ovat ihan pelkkää treeniajan haaskausta.

Eli oon huomannu meidän karate seurassa tämmösen kehityksen viimeisen vajaan viiden vuoden aikana: aluksi naispuolisia treenaajia oli n.10% nykyään määrä taitaa olla jo yli 50%.

Riippuu täysin ihmisestä sopiiko treenaus vai ei. Jostain kumman syystä meidän karate seurassa suurin osa naispuolisista on n. 150-160 cm pituisia, ja heidän kanssaan treenaaminen on vaikeata, varsinkin jos on treenannut ensin 10 cm pidemmän 20 painavamman tyypin kans, ja ollut itse "pieni" treenaaja. ja sitten kun tulee 20 cm lyhyempi ja 40 kg kevyempi treenaajaa vastaan, ja tulee niin lähelle lyömään ja potkimaan, niin siinä on kovat paikat selvitä.

Eli tarkoittaa sitä, että naispuolisia vastaan pitää melkein kovempaa treenata kuin miespuolisia vastaan.