rkp-läisen "mongoli" ja mongoloidi"-sanojen tietoinen

Sana "mongoloidi" tarkoittaa:

"Downin oireyhtymä tai Downin syndrooma (aiemmin myös mongolismi tai mongoloidi idiotia) on koostava nimitys trisomia 21-nimisen kromosomihäiriön aiheuttamille piirteille. Siihen kuuluu joukko suurempia ja pienempiä selkeästi tunnistettavia rakenteellisia tunnusmerkkejä, kuten pienempi fyysinen koko ja tiettyjä tunnistettavia kasvonpiirteitä. Myös tavallista heikommat älylliset kyvyt kuuluvat Downin syndroomaan, mutta niiden taso vaihtelee paljon ja jotkut Down-ihmiset ovat lähes normaalilla älykkyystasolla.

Oireyhtymä on nimetty vuonna 1866 sen kuvanneen brittiläisen lääkärin John Langdon Downin mukaan. Hän oivalsi ensimmäisenä joitakin heikkolahjaisia potilaita yhdistävät fyysiset piirteet ja kuvasi ne. Hän nimitti oireyhtymän mongolismiksi. Vuonna 1959 ranskalainen lastenlääkäri ja perinnöllisyystieteilijä Jérôme Lejeune tunnisti sen aiheuttajaksi kromosomi 21 trisomian. Ensimmäinen suositus oireyhtymän nykyisestä nimestä annettiin vuonna 1961 Isossa-Britanniassa.[1]

Downin oireyhtymää esiintyy suurin piirtein saman verran kaikkialla maailmassa: yhdellä 650 – 1 100 elävänä syntyneestä lapsesta. Suomessa Downin syndrooma havaitaan arviolta yhdellä 800 tai 1000 syntyvästä lapsesta. Vuosittain heitä syntyy Suomessa noin 100. [2] Äidin korkealla iällä raskauden aikana on voimakas yhteys oireyhtymään, mutta vaihteluun lienee muitakin syitä.

Down-vauva tunnistetaan raskauden aikana lapsivesitutkimuksen avulla tai syntymän jälkeen fyysisten tunnusmerkkien perusteella. Lopullinen tunnistus tehdään verikokeen avulla. Lapsen kasvaessa todetaan usein viivästymiä kaikkien kehitysalueiden suhteen, usein myös vähäisiä tai keskiasteisia kehityshäiriöitä. Ne haittaavat esimerkiksi oppimista, liikkumista ja kielellisiä kykyjä sekä kykyä huolehtia itsestään, asua itsenäisesti tai olla taloudellisesti riippumaton. Pienellä osalla todetaan vakavaa tai syvää henkistä jälkeenjääneisyyttä."

"Mongolidinen rotu eli keltainen rotu[1] on ulkonäköön tai fyysisiin ominaisuuksiin perustuvassa luokituksessa käytetty nimitys oletetulle ihmisrodulle, johon on katsottu kuuluvaksi lähinnä Keski- ja Itä-Aasian kansat, mongolidit. Lisäksi on mongolidiseen rotuun usein luettu kuuluviksi intiaanit.[1]

Tähän rotuun luetuille kansoille tyypillisiä fyysisiä ominaisuuksia ovat kellertävän ruskea iho, suora musta tukka ja silmän yläluomen ns. mongolipoimu eli epikantus, huomattavat poskiluut sekä vähäkarvaisuus. Tällaiset piirteet ovat tyypillisiä Keski- ja Itä-Aasian väestölle.[2][3] Lisäksi on mongolidiseen rotuun usein luettu kuuluviksi intiaanit.[1]

Käsite on historiallinen. Useiden tietosanakirjojen mukaan nykyisin käsitettä mongolidi pidetään useimmiten vanhentuneisiin rotuteorioihin perustuvana ja mahdollisesti ainakin englannissa halventavana.[4]Unesco on jo vuonna 1950 suositellut termistä "rotu" luopumista ihmispopulaatioista puhuttaessa.[5] Myöhemmin muun muassa American Anthropological Associationin ja Yhdysvaltain tiedeakatemian the Institute of Medicinen mukaan mongolidin tai negridin kaltaisilla rotujaotteluilla ei ole minkäänlaista biologista pohjaa.[6][7]. Nykyaikaisessa genetiikassa yleisimmin käytetty käsite on aasialainen.

Jotkut tiedeyhteisön jäsenet katsovat rotujaottelun edelleen hyödylliseksi. Muun muassa filosofi Michael Levin on esittänyt, että rotu on yhä edelleen hyödyllinen käsite ja rotukäsitteen kritiikkiä motivoivat enemmän poliittiset kuin tieteelliset syyt.[8] Vuonna 1996 eräässä yhdysvaltalaisessa tieteellisessä julkaisussa mongolidin, negroidin ja europidin kaltaisia käsitteitä käytti yli neljäsosa artikkeleista, joskin niiden esiintyvyys oli laskenut koko 1900-luvun ajan.[9] Vuonna 1985 tehdyn mielipidemittauksen mukaan ihmisrotujen olemassaoloon uskoi yli puolet biologeista, kehityspsykologeista ja fyysisistä antropologeista [10] Vuonna 1999 uusitussa kyselyssä fyysistä antropologeista enää 31 % ja kulttuuriantropologeista 20 % uskoi rotuihin biologisena käsitteenä.[11]

1800-luvun lopulta ja 1900-luvun alkuun saakka suomalaiset luokiteltiin saksalaisen tieteen piirissä mongolidiseen rotuun kuuluviksi, tämä todettiin virheelliseksi ja suomalaisen rotututkimuksen yhtenä tavoitteena 1900-luvun alussa oli kumota tämä väite. Saamelaiset luokiteltiin mongolideiksi, mutta suomalaisten katsottiin kuuluvan europidiseen itäbalttilaiseen rotuun.[12]"