Tältä palstalta löytynee varmasti monia kokemuksia sekä vähän vanhemmista että uudemmista Xantioista, siitä miten ne käyttäytyvät kovalla pakkasella. Itselläni on auto vm. -93 ja olen monia kertoja joutunut odottelemaan auton 'nousua' jopa 10 minuuttia kun auto on pitkään (8-10h) seissyt ulkona. Vaikka auto nousisikin nopeammin, toinen harmittava 'ominaisuus' on ohjauksen kankeus. Liittykö hidas nouseminen, siihen että vm.93 ei ole sitä venttiiliä takana mikä estäísi vajoamisen? Mitä ohjaukseen tulee, ilmeisesti ohjaustehostin on samassa hydrauliikkapiirissä jousituksen kanssa ja kun LHM-neste on mineraalipohjaista, se vaan on tahmeeta kun on tarpeeksi kylmä, onko näin?
Tausta tiedoksi, LHM-nesteet vaihdettu syksyllä, suodattimet puhdistettu, kaikki etupään pallot vaihdettu vuosi sitten, ainoastaan takana olevat jousipallot yli-ikäiset. Voiko ne vaikuttaa tähän nousemiseen? Jos pakkasta on alle viisi, auto käyttäytyy kuten mikä tahansa auto.
Kertokaa kokemuksianne, Xantia on kyllä muuten mukava kärry kaiken puolin, ainoastaan nämä kovat pakkaset saavat verenpaineen nousemaan.
Tausta tiedoksi, LHM-nesteet vaihdettu syksyllä, suodattimet puhdistettu, kaikki etupään pallot vaihdettu vuosi sitten, ainoastaan takana olevat jousipallot yli-ikäiset. Voiko ne vaikuttaa tähän nousemiseen? Jos pakkasta on alle viisi, auto käyttäytyy kuten mikä tahansa auto.
Kertokaa kokemuksianne, Xantia on kyllä muuten mukava kärry kaiken puolin, ainoastaan nämä kovat pakkaset saavat verenpaineen nousemaan.
Vastaukset 27
Vanhimmat
Ei mulla juuri muuta moittimista ole kuin pumpun aavistuksen omainen laiskuus, sillä pumppu ei ole läheskään niin ärhäkkä kuin ex-BX:ssäni. Kun pistän auton käyntiin, pumppu alkaa käydä n. 10 sekunnin kuluttua käynnistämisestä (BX:ssä pumppu käynnistyi heti käynnistyksen jälkeen).
Minusta Xantian pumppu kuulostaa jotenkin nuhaiselta verrattuna BX:n pirteään ääneen (siinä on edelleenkin alkuperäinen pumppu, samoin Xantiassa).
Kovilla pakkasilla parin päivän parkin jälkeen pumppu rupesi käymään n. puolen minuutin kuluttua käynnistyksestä. Auto kyllä nousee pumpun käynnistymisen jälkeen kiitettävästi, joskus keula hieman miettii, mutta nousee kuitenkin melkoisen ripeästi. BX:ssä ja Xantiassa olen huomannut saman, että perä ampaisee nopeasti ylös, keula miettii aavistuksen - johtuuko siitä, että keula on painavempi?
Jos aamulla Xantia vähän aikaa mietiskelee, iltapäivällä ei sitten enää mietiskellä, vaan koko kori nousee tasaisen ryhdikkäästi ylös sillä silmäyksellä. (Tämän ryhdikkyyden olen tulkinnut niin, että aamulla kissa tahtoisi jatkaa uniaan, enhän minäkään makoisilta unilta mielelläni nousisi. Iltapäivällä ollaan sitten pirteitä kuin peipposet. ;)
Mutta missään nimessä en ole koskaan joutunut pitkään odottelemaan, että mehumaija nostaa itsensä ylös. Menisikö ehkä minuutin/kaksi, että päästään liikenteeseen. Mutta mua ei tuo noin vähäinen odottelu haittaa, koska ajoasennon hakeminen, turvavyön ja mankan etupanelin laitto sujuu siinä odotellessa.
Ohjaustehostin toiminut ok, en huomannut sen olevan kovin jäykkä edes kovimmilla pakkasilla.
Kuten tuossa aikaisemmassa keskustelussa tuli mainittua, olen ollut todella tyytyväinen Xantian toimintaan kovemmillakin pakkasilla. Se on oikeastaan toiminut odotettua paremmin. Se on ollut todella lämmin ja käynnistynyt nikottelematta, mitään ihmeellisiä ulinoita ja natinoita ei ole kuulunut.
Xantiahan on -93 2.0 vsx, 146 tkm. Kaikki seitsemän palloa paineistettu syksyllä. LHM:t vaihdettu huolto-ohjelman mukaan.
"BX:ssä ja Xantiassa olen huomannut saman,
että perä ampaisee nopeasti ylös, keula miettii
aavistuksen -johtuuko siitä, että keula on painavempi?"
Sekin lieneee loogista, mutta yksinkertaisempi selitys lienee, että
koskapa kaik´ on samassa piirissä, niin venttiilien "aukeamisjärjestys" määrää
asettumisjärjestyksen.
Kyllä se nousemis järjästys on riippuvainen ennen muuta putkiston pituudesta ja venttiilien kunnosta sillä itselläni kunnossa oleva BX nostaa ensin etu ja sitten takapään, kun teen viikoittaisen herkistelyn muuten se pysyy ajokorkeudella kolmekin vuorokautta.
Kyselin BXn ja Xantian pumppujen eroista huollossa ja kaveri kertoi että Xantian pumppu ei pitäisikään olla ns. nopeaa mallia kuten BXssä.
Syytä eroon en ehtinyt kysyä kun emäntä keskeytti jutustelun puhelinsoitollaan.
Ex-BX nousi ripeästi perä edellä. Etupuoli nousi pienellä viiveellä. Muutaman herkistelyn jälkeen auto nousi tasaisesti ja suht'koht nopeasti. Laskussa etupää takerteli ihan lopussa, joten siitä kait tuo viive johtui nostossa.
Xantia vm. -97 onkin 10 s käynnistyksen jälkeen valmiina ajoon.
Herkistelen Xantia viikoittain muutaman kerran. BXlle tein sen harvemmin koska kori laski alas jolloin nostoja tuli automaattisesti.
Mitä tarkoitat herkistelyllä?
Herkistely = viikottainen jumppa autolla; korin ala-asennosta yläasentoon, muutama kerta peräjälkeen.
Herkistely voi olla väärä sanavalinta, mutta parempaakaan en keksinyt;)
Well !
Olen ajanut GS, GSA, BX, Xantia'lla yhteensä about 1Mio km, enkä koskaan mitään herkistellyt. Ainoastaan kun vein auton pesuun, nostin sen yläasentoon.
t. Matti
Itse olen sitikoilla ajanut noin 0,16 Mkm joten sinun lukemiin on vielä pitkä matka;)
Huollossa kehoitettiin herkistelemään ja tätä olen noudattanut. Mielestäni herkistelyn jälkeen ainakin Beksi tuntui kulkevan mukavammin. Ainakin jousitus tuntui herkemmältä kun keulasta tai perästä paineli käsivoimin.
Voi olla että on huuhaata, tiedä sitä sitten:-)
Itse jousitus ei niinkään kaipaa "herkistelyä", vaan
säätövivusto. Etenkin takavivustolla on taipumus kerätä
Suomen ihanaisessa ilmastossa kaikennäköistä oravaa pienempää
itseensä, ja seurauksena on ennen pitkää esim. korkeuden pieleen asettuminen, kun
vivusto ei liiku koko matkaansa. tämän vuoksi säätimien puhdistus
kannattaa tehdä/teettää AINA, kun auto on pukilla.
Hyvin pieni vaiva (3 min), mutta iso hyöty.
Omani olen putsannut molemmista joka kerran, kun alle olen päässyt ja ikinä ei
jousitus ole murheita aiheuttanut..!
Kun tuo säätimien puhdistus/rasvaus ei ole mitenkään tuttua puuhaa, mites se oikein tehdään näppärästi? Pitääkö purkaa jotain? Pitäisi vähän Bexu-vanhustani putsailla/rasvailla, ei tekisi pahitteeksi. Soittelisin sitten isälleni asiasta, kun oli puhetta siitä.
Nekin kilometrit on niin suhteelisia, toiset ajaa suolavellissä päivästä toiseen ja toiset ei ole ikinä nähnytkään suolaa. Vivustohan on mekaaninen systeemi ja suola/lumi/hiekka ym. menee joka väliin, ja sitten alkaa jumittaa. Olen jopa nähnyt herkistelyn puutteesta johtuneen vakaajan ja säätventiilin välisen tangon katkeamisen.
Mulla on tuo sama(-94 1.8) vika/ominaisuus kovilla pakkasilla, siis että ohjaus on hyvin raskas. Tuntuu melkein että tehostin ei toimi ollenkaan. Lyhyemmän ajon jälkeen sitten kevenee. Peräpää ja koko auto tosin nousee aika ripeästi n 1-2 min.
..tuollainen. Oma xantiani on nimittäin talviominaisuuksiltaan,
tohtiiko sanoakaan, hämmentävän hyvä.
Eilen illalla huolestuin minäkin mittarin vajotessa -27 asteeseen,
mutta aivan turhaan, kuten aamulla huomasimme.
***
Kiitoksia palautteista, onko kellään mitään konsteja saada tämäkin auto paremmaksi talviautoksi? Viedäkö vain Veholle..
Jostain aivojen takahämärästä tuli sellainen tieto tajuntaan että ensimmäisen/mäisten (?) tuontierän Xantioissa olisi hydraulipumppu ollut liian heikkotehoinen Suomen olosuhteisiin. Tämä nimenomaan aiheutti kylmillä keleillä tuota hidasta nousua ajokorkeuteen. Muistini mukaan asiasta oli juttua ainakin Tuulilasin kestotestiraportissa. Uudempiin vuosimalleihinhan sitten tuli sekä tuo peräpään vajoamisenestoventtiili että tehokkaampi pumppu. Saattoivat pumppuja vaihtaa myös takuuseen joihinkin autoihin.
Kyllähän tuo ohjauspyörän vääntäminen pakkasaamusta startatessa käy vähän aikaa kuntoilusta, mutta varsin nopeasti mineraalimömmö siitä herkistyy. C5:ssahan käytetään synteettistä nestettä, mutta onko kellään tietoa siitä miksi LHM:n korvaajaksi vanhempiin malleihin ei ole esitelty mitään paremmin pakkasta kestävää ainetta?
Minulla oli -94-mallin Xanthia (uutena ostettu) josta annoin palautetta maahantuojan asiakastyytyväisyyskyselyssä. Auto ei todellakaan noussut jalkeille yli 30-asteen pakkasessa. Takuuna vaihdettiin hilut uusiksi jonka jälkeen ongelmia ei ollut. Tietojeni mukaan näitä ongelma-Xanthioita ei kovin montaa ehditty Suomeen tuoda, ja silloin (-94 siis) alustoja korjattiin takuuna.
Omassa -95 mallissa ei pakkasongelmia tuon nousemisen
suhteen ole ollut vielä -22 pakkasilla. Ei jumita ja
nousee suht. nopeaan. Tuo LHM vaan pitää vaihtaa kahden
vuoden välein viimeistään. LHM ei ime vettä ilmasta
kuten synteettiset nesteet (jarruneste), mutta aina
sitä vettä jostain sinne kertyy (kondenssi ym.). Ihan
ekoissa Citikoissa joskus luokkaa 50-luvulla oli synteettistä
LHS-nestettä, joka vaihdettiin sitten 60-luvulla tuohon
mineraaliseen LHM:ään juuri tuon vedenimemisen takia.
Ihmettelen miksi se on C5 vaihdettu, mutta kai sillä
tavoitellaan pitkää huoltoväliä. ÄLKÄÄ kuitenkaan tunkeko
Xantioihinne mitään synteettistä litkua, vain LHM( ) käy!
Minulla on -94 Xantia ja sen nousuaika on alle minuutin, myös kolmenkympin pakkasella.
Käytän siinä LHMplus nesteitä jotka on tarkoitettu tänne hieman kylmempään ilmastoon.
(Alkuperäiset pallot ja pumppu)
Xantia on todella vuosimallista riippumatta hitaampi nousija kuin vanhat GS/BX-mallit. Vajoamisenestoventtiilillä varustettu nousee pakkasella nopeammin, koska se ei välttämättä ehdi edes alas käynnistymisen jälkeenkään, jolloin venttiilit aukeavat.
Yksi syy nousunopeuksiin on pumppujen erot. Uudemmassa pumpussa on erillinen venttiili ohjaustehostimelle, joka aukeaa vasta kun jousituksella on täydet paineet. Tämän vuoksi tehostin tulee mukaan kovilla pakkasilla aika hitaasti.
Vanhemman mallin (myös uudemman)hidas nousu voi johtua likaisesta hydrauliikkanesteestä tai likaisista suodattimista. Syyllinen voi olla myös pumpulle tuleva imuletku. Se kulkee aika mutkikasta reittiä ja voi olla painunut voimakkaastikin lyttyyn mutkissa, jolloin pumppu ei saa riittävästi nestettä. Pumpussa on useita pieniä mäntiä, jotka palautuvat pumppuun virtaavan öljyn paineesta takaisin. Jos öljyä tulee liian hitaasti, mäntien liike jää lyhyemmäksi ja pumpun teho heikkenee ratkaisevasti. Usein auttaa koneen hieman lämmettyä tyhjäkäynnin nosto hetkeksi 2500 r/min. Jos se ei tunnu tehoavan kannattaa tarkistaa imuletku ja nesteen kunto ennen muita suuria toimia.
Kiitti hyvästä vastauksesta, tältä palstalta saa kyllä kiitettävästi palautetta asiaan kuin asiaan. Onko sinulla kokemuksia mainitusta LHM nesteestä? Entä LHM-nesteiden kestävyys, itselläni ei ole kovin paljon ajokilometrejä nykyään, mikä olisi suositeltava vaihtoväli?
Autooni vaihdettiin 200000 km huollossa LHM -nesteet ja samalla suodatin puhdistettiin. Oli todella likainen ja oli varmaan jäänyt edellisessä vaihdossa puhdistamatta. Nousee kyllä paljon nopeammin kuin viime talvena, samoin ohjaustehostin toimii nopeammin.
Vaihtovälinä on ilmoitettu yleensä 60000 km tai 2..3 vuotta. Luulisin kuitenkin, että aika on tärkeämpi tekijä kuin km-määrä. Meidän BX:lle kertyi hyvin vähän kilometrejä, joten 60000 km huollossa sen takajarrut olivat jumissa viiden vuoden jälkeen. Minä olen käyttänyt kolmen vuoden vaihtoväliä (GS, BX ja Xantia), jolloin ei ole ollut juurikaan ongelmia.
Jeps. Mullakin oli tollainen -93 mallinen 1.8 ja siinä oli sama nousuongelma.
Sanoivat silloin aikoinaan merkkihuollossa syynä olevan hieman alitehoisen pumpun ja ennenkaikkea liian pienien hydrauliikan paluuputkien, johon neste jähmettyy kovilla pakkasilla.
Sanoivat merkkihuollon vaihtaneen joskus pumppuja ja putkia joilla pakkasongelmat olivat korjaantuneet....
Muuten se oli kyllä kellonvarma kulkupeli. Seuraavaa kulkupeliä tässä etsiskellään ja se taitaa olla taas citikka näin japsin kokeilun jälkeen.. kyllä se on vielä japsi kaukana citikan mukavuudesta ja huolettomuudesta(ainakin minun kohdalla)
Kovin pakkanen josta olen 99-mallin Xantiallani joutunut lähtemään kylmiltään on ollut joulunalusen vajaat parikymmentä pallia. Kun avain vain suostui kääntymään virtalukossa, kaikki toimi kuin ajatus. Jousituksessa en huomannut eroa kesäkeliin. Ohjauskin oli kuten tavallisesti. Liikkeelle lähden yleensä heti, mutta tässä tapauksessa taisin lämmittää konetta minuutin verran.
Olen ollut huomaavinani, että joskus pakkasella takapää jää parkkeerattaessa "ylös", liekö asialla merkitystä?
Toinen takaoven lukko on ainoa mikä on tuottanut kovilla pakkasilla ongelmia. Komiasti se aukeaa aina eikä ole vielä koskaan jäänyt kiinni, mutta takaisin lukkoon sitä on vaikea saada ennenkuin auton ajaa lämpimäksi.
Moi,
Lukkotappi on luultavasti liian kaukana lukkopesästä. Oven tiivisteet ovat sen verran jäykät pakkasella, että ne ei painu kasaan tarpeeksi. Lämmettyään homma pelaa.
Omassani oli peräluukun kanssa samaa vikaa, korjautui kun siirsin lukkotappia 1 mm lähemmäs lukkopesää.
Xantia 1.8 i -93 ja hyvin toimii talvella, Kuhmossa pakkasta 28 astetta ja auto ajamatta 1,5 päivää.
Hyvin nousee makuulta ja käynnistyksen jälkeen noin 1/2 - 1 minuuttia niin ratti kääntyy jo joutuin.
Pete