Yksin on ihanan rauhallista. Voi puuhailla mitä huvittaa. Olen aina sanonut, että aikani yksin on onnellista aikaani. Ja missä muualla olla rauhassa yksin kuin omassa kodissa.
Itse asiassa täällä on niin mukavaa, että en ole kuukauteen käynyt koko asunnon ulkpuolella. Hedonistisellä tasolla voisin jatkaa tätä loputtomiin, mutta mä käyn vielä lukiota joten en mä voi vain jäädä kotiin.
Varmaan aattelette, että olen joku masentunut mökkihöperö, jolla on joku omituinen eristäytymisen halu. Mutta jos olen kerran onnellinen täällä, niin enhän minä voi olla masentunut.
Vaikka se on ristiriidassa oman mielipiteen kanssa, kun mun mielestä tässä ei ole mitään väärää - mutta toisaalta taas tiedän, että opiskelu on mun velvollisuus jotta lopulta menisin töihin niinkuin kaikkien kuuluisi.
Se on vain vaikeaa uskotella itselleen jotain, mitä ei pidä oikeana. Se on vain vaikeaa mennä ulos ihmisten ilmoille.
Itse asiassa täällä on niin mukavaa, että en ole kuukauteen käynyt koko asunnon ulkpuolella. Hedonistisellä tasolla voisin jatkaa tätä loputtomiin, mutta mä käyn vielä lukiota joten en mä voi vain jäädä kotiin.
Varmaan aattelette, että olen joku masentunut mökkihöperö, jolla on joku omituinen eristäytymisen halu. Mutta jos olen kerran onnellinen täällä, niin enhän minä voi olla masentunut.
Vaikka se on ristiriidassa oman mielipiteen kanssa, kun mun mielestä tässä ei ole mitään väärää - mutta toisaalta taas tiedän, että opiskelu on mun velvollisuus jotta lopulta menisin töihin niinkuin kaikkien kuuluisi.
Se on vain vaikeaa uskotella itselleen jotain, mitä ei pidä oikeana. Se on vain vaikeaa mennä ulos ihmisten ilmoille.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Joo, ihan hauskaa se on mustakin, mutta sitten iskee hurvittelun halu ja tekee mieli vähä niinku tiäksä öh öh joten pitää vetaa fasaadi päähän ja lähtee höpisemaan joutavia jotta saapi tyttöset naureskelemaan ja niinku...öh öh. Muuten olisin kotona vaan ku teen töitäki kotona
mulla on ihan samanlaiset fiilikset. rakastan sitä, että saan tulla koulusta kotiin ja olla yksin koneen ääressä istuen ja haaveillen.
ennen kuvittelin, että tässä on jotain todella pahasti vialla. ei kai nyt kukaan tervejärkinen vietä koko aikaansa itsekseen ja vielä nauti siitä?! myöhemmin oon ymmärtänyt, että jos oon ihan fine asian kanssa, ei mulla ole kovin suurta hätää.
yhteiskunta vaan painostaa meitä olemaan sosiaalisia, energisiä ja ekstrovertteja.
tajusin myös, että yksin oleminen ja yksinäisyys on ihan eri asia.
Hienoa jos osaatte ajatella noinkin, itse olen saanut olla yksin/yksinäinen koko ikäni ja en kyllä näe siinä mitään positiivista.
Välillä tulee jopa ihan lamaantunut olotila kun tuntuu että on kuin haamu jota ei kukaan näe
Millä elät? Etkö käy töissä ollenkaan? Vai oletko ollut sen kuukauden lomalla?
ja eiköhän yksin oleva sentään käy kaupoillakin ja muilla asioilla. Kaikkia asioita ei voi eikä ole mieltäkään hoitaa netissä.
Mä tilaisin sen ruoankin kotiin netistä, jos voisin luottaa siihen että siihen ei
olis joku häirikkö tehnyt jotain.
Kun on jo vuosikymmeniä ollut erinäisempiä kertoja verkostoituneitten
laumojen paskhomisen kohteena, luottamus siinäkin mielessä toisiin
ihmisiin on jo mennyt.
Tämä nykyinen nettistalkkeri kyttäys aikakausi sairaine kriminaalikyttääjineen
yhdessä tämän paskhateknologian kanssa ovat vieneet sitten sen lopunkin
vielä jäljellä olleen luottamuksen.
Ihminen on läpeensä mätö paskha.