Lähellä keskustaa olevana ymmärrän valtavan ahdingon pienissä keskustalaisissa kunnissa, ei heiltä voi vaatia omillaan toimeentulemista, vaan heitä on autettava. Kunnanjohtaja toteaa nasevasti, että koko Suomea ei enää haluta pitää asutettuna. Seuraavassa hallituksessa Keskusta käynnistää ennen näkemättömän tulonjen tasauksen ja Tsadi köyhtyy sitten kovasti.
http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1288735048652.html
http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1288735048652.html
Vastaukset 11
Vanhimmat
Heh, Kivijärven kunta saa muilta kunnilta verotulojen tasausta yli 1000€ / asukas, eli tämä on avustusta siitä että kunnassa on vain nenänkaivajia joita ei työnteko kiinnosta. Tämän lisäksi Kivijärvi saa tietenkin kaikki syrjäseutulisät yms. ja palelujen tuottamiseen tarkoitetut valtionosuudet. Valtio rahoittaa 62% tämä Kivijärven menoista, esimerkiksi tuolla Tsadissa valtio rahoittaa menoista 9% ja Espoossa 2%.
totta
Kävin katsomassa Kuntaliiton sivuilta ja tällä Kivijärvellä on käytössään rahaa valtionosuuksien jälkeen 6380€ / asukas. Se on huomattavasti enemmän kuin kunnilla keskimäärin (5050€/asukas). Mihin saakelia ne hukkaavat kaikki rahansa, byrokratiaan ja Kepun vaalikassaan?
Kun Kepu on jossain kunnassa suurin puolue, tuo kunta on takuuvarmasti talousvaikeuksissa. Mikähän siinä mahtaa olla takana?
Tuo on kyllä hyvä kysymys ja ihan tutkimuksen arvoinen aihe.
Kivijärvi joutuu korjaamaan keskuskoulun puniiikki rakennusmiesten jäljillä.
Jutusta käy ilmi, että Kivijärven ongelma on asukkaiden alhainen tulotaso, suorastaan Suomen alhaisin.
"25 000 euroa ansaitsevalle kivijärveläiselle 3,25 prosenttiyksikön korotus tuloveroon tekisi noin 600 euron lovea lompsaan. Kivijärvellä maksuunpantu kunnallisvero oli asukasta kohden vuonna 2012 Suomen pienin, vain 9215 euroa. Kauniaisissa summa oli suurin: 34455 euroa."
Tuo korvataan kuntien tuloverojen tasauksella, muut kunnat siis maksavat Kivijärvelle aina 3074€ verotuottoon / asukas asti, veroa tasataan siis tältä osin 100% (siihen asti että tulot 91,86% keskiarvosta, tämän jälkeen 40%), ja tähän tulee päälle vielä kaikki valtionosuudet syrjäseutulisineen. Tästä johtuen monessa ns. köyhässä kunnassa on enemmän rahaa käytettävissä kuin ns. rikkaissa jos ne vain sijaitsevat hevonkuusessa, järjestelmä on niin monimutkainen että moni poliitikkokaan ei ymmärrä sitä.
Kuntien käytettävissä olevat varat asukasta kohden kaikkien valtiontasausten jälkeen:
Kivijärvi 6380€/ asukas
esimerkiksi:
Espoo 5050€/asukas
Helsinki 5060€/asukas
Kauniainen 6501€/ asukas
Oulu 4424€/asukas
Lähtökohtaisesti kuitenkin kunnan verotuloilla ei lopulliseen käytettävissä olevan tuloon oikein mitään merkitystä.
Verotulojen tasausta ei tarvittaisi, jos kuntien tarvitsisi järjestää ja kustantaa vain kuntalaisten asumiseen ja viihtymiseen liittyvät asiat. Ainakin sote- ja koulutus pitäisi kustantaa progressiivisella valtionverotuksella.
Se on totta että jos valtio hoitaisi sote- ja koulutusasiat ei ongelmaa olisi tässä mittakaavassa. Mutta Kivijärven kunnan ei pidä valehdella että kunnan asukkaiden alhaiset verotulot olisivat syynä ongelmiin, koska nuo alhaiset tulot korvataan muilta kunnilta saaduilla tulonsiirroilla. Ongelma on siis huonossa teknisen toimen toiminnassa, eli kunnan henkilöstön ammattitaito ei ole riittänyt koulun rakennuttamiseen eikä rahat tämä virheen korjaamiseen. Kunnan koko on yksikertaisesti liian pieni, isompi kunta selviäisi paremmin.
Tuskin tuota yksityishenkilöiden veroprogressiota voi kovinkaan paljon lisätä vaikka sosialistit (kepu mukaan lukien) sitä näyttävät vaativan.
Kun remontoitavia kouluja tuntuu olevan samaan aikaan lähes joka kunnassa, kuntaliitokset eivät ratkaise ongelmaa. Teknisen toimen ammattitaidosta ei varsinkaan homekoulujen osalta ole kysymys, vaan valtakunnallisesta lainsäädännöstä, joka energiatehokkuuden nimissä on pakottanut rakentamaan pullorakennuksia. Toinen syy homeongelmiin on liian nopea rakennusaikataulu, joka ei salli betonin kuivua kunnolla. Liekö noissa aikatauluissakin takana jokin yleinen ohjeistus.
Höpö höpö höpö
"joka energiatehokkuuden nimissä on pakottanut rakentamaan pullorakennuksia"
Yksikään rakennus ei ole Suomessa koskaan vaurioitunut sen takia että se on liian tiivis mutta tuhansia sen takia että ne eivät ole riittävän tiiviitä. Ei pidä satuilla urbaanilegendoilla jos ei asiasta tiedä mitään. Syynä on aina jokin muu kuin tiiveys, yleensä rakennusvirheet tai käyttövirheet.
Nykyiset rakennukset rakennetaan niin tiiviiksi kuin vain mahdollista, niistä myös tehdään pakolliset ilmavuototutkimukset ennen käyttöönottoa, myös kaikki sisäpinnat tiivistetään mahdollisimman vesihöyryntiiviiksi.
http://www.finlex.fi/data/normit/34163-C3-2010_suomi_221208.pdf
Liian nopea aikataulu on osaltaan aiheuttamassa rakennusvirheitä, mutta nämäkin on hallittavissa esim. betonin kuivumisen osalta, tämä edellyttää tosin rakennuttamisessa, suunnittelussa, olosuhdehallinnassa ja käyttöönotossa toimenpiteitä.
Aikatauluissa ei ole mitään ohjeistusta, kokemuksesta voin todeta että lyhyellä rakentamisajalla pääsee hyvään lopputulokseen, se tosin monesti edellyttää kalliita rakenneratkaisuja ja materiaaleja sekä kallista työmaan olosuhdehallintaa (työmaan sääsuojaus).