Kokoomuksen www.sivu
Uutinen
18.10.2004 11:05
Kokoomuksen europarlamentaarikot: EU tarvitsee Itämeri-strategian
Euroopan parlamentin jäsenet Ville Itälä, Piia-Noora Kauppi, Eija-Riitta Korhola ja Alexander Stubb esittävät yhdessä EU:lle Itämeri-strategiaa. Itämeri-strategialle tarvitaan EU:ssa oma budjettilinja samaan tapaan kuin Välimeri-strategialla, jonka yhteydessä koordinoidaan suuria rahavirtoja. Itämeri-strategian tulee olla Suomen puheenjohtajuuskauden kärkihanke.
EU:n itälaajentumisen myötä Itämerestä tuli pääosin EU:n sisämeri. EU:n maantieteellinen tasapaino siirtyi luoteeseen. Sen pitää näkyä unionin toiminnassa. Pohjoinen ulottuvuus (PU) on ollut ulkosuhteiden väline. Laajentumisen jälkeen sen rooli Itämerellä on väistyvä. PU ei ole kiinnostava konsepti Puolalle ja Baltialle, jotka katsovat länteen. PU ei toimi, eikä sen toiminta-alueen osilla ole riittävästi yhteistä. Tarvitaan uusi, aluetta yhdistävä lähestymistapa. Kokoomuksen mepit ehdottavat ratkaisuksi kokonaisvaltaista Itämeri-strategiaa. Se jakaantuisi kahteen pääosastoon: Itämeren suojelu ja Itämeren talousalueen kehittäminen. Itämeri-strategiaa tulee koordinoida ja toteuttaa tiiviissä yhteistyössä Venäjän kanssa. Strategian koordinoinnista voisi vastata esimerkiksi Itämeren maiden neuvosto, jossa Venäjä on mukana. Strategian koordinoinnista vastaisi Euroopan komissio. Itämeren alueesta voitaisiin tehdä pilotti EU:n ja Venäjän yhteisen talousalueen toteuttamiseksi.
Itämerellä on nyt historiallinen momentum. Balkanin valtioiden ja Turkin tullessa EU:hun unionin painopiste kääntyy kaakkoon. Itämeren alueen on löydettävä yhteinen identiteetti ja ajettava yhdessä alueen etuja.
Kokoomuksen mepit hahmottelisivat Itämeri-strategian sisällölliset tavoitteet seuraavasti:
Ympäristönsuojelu - pelastetaan Itämeri
- Öljyonnettomuuden riski poistettava Itämereltä vuoteen 2010 mennessä
- Puolan ja Baltian maatalouden päästöjen kasvu EU:n maataloustuen ja hintojen nousun myötä on estettävä
- Pietarin jätevesikuormitus/hlö on laskettava pohjoismaiden kaupunkien tasolle
- Vanhojen jäsenmaiden maatalouden hajapäästöjä on laskettava edelleen
Yhteismarkkinat – luodaan uusi Hansa-alue
- Todelliset sisämarkkinat Itämerelle
- Rajat ylittävä infrastruktuuri kuntoon
- Yhteinen talousalue Venäjän kanssa
Näistä tarkemmin oheisessa meppiryhmän muistiossa.
MUISTIO 15.10.2004
KOKOOMUKSEN MEPIT: EU:LLE ITÄMERI-STRATEGIA
1. Itämeri – erottavasta tekijästä yhdistäjäksi
- Laajentumisen myötä Itämerestä on tullut pääosin EU:n sisämeri. - EU:n maantieteellinen tasapaino siirtyi luoteeseen, sen pitää näkyä unionin toiminnassa. - Pohjoinen ulottuvuus (PU) on ollut ulkosuhteiden väline. Laajentumisen jälkeen sen rooli Itämerellä on väistyvä. PU ei ole kiinnostava konsepti Puolalle ja Baltialle, jotka katsovat länteen. PU ei toimi, tarvitaan uusi lähestymistapa. Nykyisen PU:n toiminta-alueella esimerkiksi Itämeren etelärannikolla ja Barentsin merellä ei ole riittävästi yhdistäviä tekijöitä. Barentsin ja Kuolan hankkeet voitaisiin siirtää EU:n naapuruuspolitiikan ja energiapolitiikan yhteishankkeiksi. - On olemassa Välimeri-strategia ja Venäjä-strategia. - Ehdotamme kokonaisvaltaista Itämeri-strategiaa. Sillä pitää olla oma budjettilinjansa EU:ssa kuten Välimeri-strategialla (MEDA-rahoitus). - Itämeristrategia sisältäisi rahoitusta ja ohjelmia ainakin seuraavanlaisesti: ympäristö, "Hansa-alueen" sisämarkkinat, tutkimus, liikenne, koulutus, energia, rajakontrolli
- Itämeri-strategia sisältäisi tiiviin yhteistyön Venäjän - erityisesti Kaliningradin ja Leningradin alueiden - kanssa. Itämeren alueesta voitaisiin tehdä pilotti EU:n ja Venäjän yhteisen talousalueen toteuttamiseksi.
- Itämerellä on nyt historiallinen momentum. Balkanin valtioiden ja Turkin tullessa EU:hun unionin painopiste kääntyy kaakkoon. Itämeren alueen on löydettävä yhteinen identiteetti ja ajettava yhdessä alueen etuja.
à Itämeri-strategian tulisi olla Suomen puheenjohtajuuskauden kärkihanke. Aloitteen tulee olla alueen yhteinen. Itämeri-strategian toteutusta voisi koordinoida Itämeren maiden neuvosto (CBSS), jossa myös Venäjä on mukana.
Sisällöllisesti Itämeri-strategia voisi jakautua kahteen pääosastoon: ympäristönsuojeluun ja Itämeren talousalueen kehittämiseen.
2. Ympäristö – pelastetaan Itämeri
- Itämeri on valittu jopa maailman saastuneimmaksi mereksi: häpeäpilkku maailman ympäristötietoisimpien kansakuntien keskellä.
- Itämeren pelastamiseksi pitää saavuttaa seuraavat tavoitteet:
2.1 Öljyonnettomuuden riski poistettava Itämereltä vuoteen 2010 mennessä
- Venäjä mukaan PSSA (particular sensitive sea area) järjestelmään, joka asettaa merenkululle korkeat ympäristövaatimukset. PSSA on IMO:n myöntämä status, jonka muut Itämeren rantavaltiot ovat hakeneet alueelle. PSSA ei ole voimassa Venäjän aluevesillä eikä kansainvälisillä vesillä.
- Vaikka yksirunkoisten alusten määrä on nopeasti pudonnut myös Venäjän ja Viron satamissa, yksikin alus voi aiheuttaa katastrofin. Itämerellä on saatava aikaan täydellinen sulku yksirunkoisille ja talviolosuhteisiin kelpaamattomille aluksille nopeasti, viimeistään 2010.
- Laivojen pilssivesien laskeminen mereen on saatava loppumaan. Venäjälle, Baltiaan ja Puolaan on kehitettävä Ruotsin ja Suomen esimerkin mukainen lainsäädäntö, joka pakottaa jättämään pilssivedet satamaan ja antaa viranomaisille oikeuden pikasakotukseen, mikäli rike havaitaan.
Puolan ja Baltian maatalouden päästöjen räjähdysmäinen kasvu EU:n maataloustuen ja hintojen nousun myötä on estettävä - Puolaan ja Baltiaan on saatava nopeasti hyvät kansalliset ohjeet maatalouden ympäristötuesta (National CAP-codes) ja ympäristötuki laajaan käyttöön, ettei ravinnekuormitus räjähdä.
2.2. Pietarin jätevesikuormitus / hlö on laskettava pohjoismaiden kaupunkien tasolle
- EU, NIB, NEFCO jne. ovat rahoituksellaan mahdollistaneet Pietarin lounaisen puhdistamon rakentamisen. Rahoitusta on suunnattava vielä pariin saman kokoluokan investointiin Pietarissa, minkä jälkeen Pietarin jätevedet saadaan hallintaan.
Vanhojen jäsenmaiden maatalouden hajapäästöjä on laskettava edelleen - Ravinnepäästöjen vähentämisen pitää olla keskeinen tavoite EU:n maataloustukijärjestelmä CAP:in kehittämisessä. Kun ympäristötuen ensimmäisten kausien ehdot on toteutettu, ehtoja tulee tiukentaa, jotta myönteinen kehitys jatkuu. Asia on erityisen ajankohtainen Suomessa, jossa suurin osa viisivuotisista ympäristötukisopimuksista on katkolla 2005.
3. Talous – luodaan uusi Hansa-alue
- Itämeren kauppakamarin (BCCA) ja Baltic Development Forumin (BDF) tutkimusten mukaan Itämeren alueella on Euroopan alueista parhaat edellytykset nopeaan kasvuun ja integraatio-hyötyihin. Valtioiden heterogeenisyys kääntyy eduksi, kunhan 50 vuoden erottava historia voitetaan. Suomalaisen huippuosaamisen yhdistäminen Baltian maiden halvempiin tuotantomahdollisuuksiin pitää nähdä mahdollisuutena pärjätä globalisaatiossa eikä uhkana. Baltian ja Puolan talouskasvu ei ole pois "vanhoilta pohjoismailta", päinvastoin. Rikkaat naapurit luovat kasvuedellytyksiä. Itämeren itärannikon vaurastuminen on siis Suomen etu.
- Markkinat ovat kauppaa ja tehokkaan kaupan lisääminen on paras keino edistää vakautta, vaurautta ja keskinäisriippuvuutta alueella. Tavoitteena tulee olla Itämeren alueen keskinäisen kaupan kasvattaminen. Itämeren kauppakamarin ehdotus 3T=Triple Trade in Ten years on hyvä ohjenuora.
- Integraatioeduista päästään nauttimaan etenemällä seuraavilla osa-alueilla:
Todelliset sisämarkkinat Itämerelle - Hallinnolliset ja henkiset esteet poistettava ihmisten, tavaroiden, palveluiden ja pääoman liikkumiselta alueella. Tässä riittää EU:n sisälläkin vielä töitä. - Euro käyttöön Ruotsissa ja Baltiassa. - Yhteinen investointialue, johon myös Venäjä. Itämerelle on saatava yhdentyvän ja työteliään alueen yhteinen imago, joka kerää alueelle investointipääomaa.
3.2. Rajat ylittävä infrastruktuuri kuntoon
- Infrastruktuurin pullonkaulat toimivat kaupan esteinä rajakontrollin tapaan.
- Infrastruktuuri-investointien hyödyt koskettavat usein useita valtioita, joten olisi kaikkien etu, jos hankkeita voitaisiin nopeuttaa Itämeri-strategian yhteyteen perustettavan yhteisrahaston avulla. Itämeri-strategian kautta alueen toimijoiden tulisi myös koordinoida EU:n TEN-päätöksessä mukana olevien hankkeiden toteutusta. - EU:ssa tulisi laatia valkoinen paperi Itämeren liikennejärjestelmästä. Hankkeet on priorisoitava sen mukaan, miten ne edistävät alueen kokonaistuottavuutta. Infrainvestointien alue- ja suhdannepolitisointiin ei ole varaa.
3.3. Yhteinen talousalue Venäjän kanssa
- Siirtyminen pohjoisesta ulottuvuudesta Itämeri-strategiaan ei saa tarkoittaa Venäjän roolin pienenemistä vaan päinvastoin. Venäjä on tähän asti ollut liiaksi tarkkailijan roolissa Itämeren valtioiden neuvostossa, Helsinki-komissiossa ja muissa yhteistyöorganisaatioissa. EU:n ja Venäjän korkeimmilla tasoilla on tehtävä päätös siitä, että molemmat osapuolet sitoutuvat yhteisen talousalueen toteutumista edistäviin hankkeisiin Itämeren piirissä. Oleellista on, että Leningradin ja Kalingradin alueen toimijoiden liikkumavara Itämeren yhteistyössä kasvaa.
- Esteet tavaroiden, palveluiden ja pääoman vapaalta liikkumiselta EU:n ja Venäjän Itämeren alueiden välillä on asteittain poistettava.
Uutinen
18.10.2004 11:05
Kokoomuksen europarlamentaarikot: EU tarvitsee Itämeri-strategian
Euroopan parlamentin jäsenet Ville Itälä, Piia-Noora Kauppi, Eija-Riitta Korhola ja Alexander Stubb esittävät yhdessä EU:lle Itämeri-strategiaa. Itämeri-strategialle tarvitaan EU:ssa oma budjettilinja samaan tapaan kuin Välimeri-strategialla, jonka yhteydessä koordinoidaan suuria rahavirtoja. Itämeri-strategian tulee olla Suomen puheenjohtajuuskauden kärkihanke.
EU:n itälaajentumisen myötä Itämerestä tuli pääosin EU:n sisämeri. EU:n maantieteellinen tasapaino siirtyi luoteeseen. Sen pitää näkyä unionin toiminnassa. Pohjoinen ulottuvuus (PU) on ollut ulkosuhteiden väline. Laajentumisen jälkeen sen rooli Itämerellä on väistyvä. PU ei ole kiinnostava konsepti Puolalle ja Baltialle, jotka katsovat länteen. PU ei toimi, eikä sen toiminta-alueen osilla ole riittävästi yhteistä. Tarvitaan uusi, aluetta yhdistävä lähestymistapa. Kokoomuksen mepit ehdottavat ratkaisuksi kokonaisvaltaista Itämeri-strategiaa. Se jakaantuisi kahteen pääosastoon: Itämeren suojelu ja Itämeren talousalueen kehittäminen. Itämeri-strategiaa tulee koordinoida ja toteuttaa tiiviissä yhteistyössä Venäjän kanssa. Strategian koordinoinnista voisi vastata esimerkiksi Itämeren maiden neuvosto, jossa Venäjä on mukana. Strategian koordinoinnista vastaisi Euroopan komissio. Itämeren alueesta voitaisiin tehdä pilotti EU:n ja Venäjän yhteisen talousalueen toteuttamiseksi.
Itämerellä on nyt historiallinen momentum. Balkanin valtioiden ja Turkin tullessa EU:hun unionin painopiste kääntyy kaakkoon. Itämeren alueen on löydettävä yhteinen identiteetti ja ajettava yhdessä alueen etuja.
Kokoomuksen mepit hahmottelisivat Itämeri-strategian sisällölliset tavoitteet seuraavasti:
Ympäristönsuojelu - pelastetaan Itämeri
- Öljyonnettomuuden riski poistettava Itämereltä vuoteen 2010 mennessä
- Puolan ja Baltian maatalouden päästöjen kasvu EU:n maataloustuen ja hintojen nousun myötä on estettävä
- Pietarin jätevesikuormitus/hlö on laskettava pohjoismaiden kaupunkien tasolle
- Vanhojen jäsenmaiden maatalouden hajapäästöjä on laskettava edelleen
Yhteismarkkinat – luodaan uusi Hansa-alue
- Todelliset sisämarkkinat Itämerelle
- Rajat ylittävä infrastruktuuri kuntoon
- Yhteinen talousalue Venäjän kanssa
Näistä tarkemmin oheisessa meppiryhmän muistiossa.
MUISTIO 15.10.2004
KOKOOMUKSEN MEPIT: EU:LLE ITÄMERI-STRATEGIA
1. Itämeri – erottavasta tekijästä yhdistäjäksi
- Laajentumisen myötä Itämerestä on tullut pääosin EU:n sisämeri. - EU:n maantieteellinen tasapaino siirtyi luoteeseen, sen pitää näkyä unionin toiminnassa. - Pohjoinen ulottuvuus (PU) on ollut ulkosuhteiden väline. Laajentumisen jälkeen sen rooli Itämerellä on väistyvä. PU ei ole kiinnostava konsepti Puolalle ja Baltialle, jotka katsovat länteen. PU ei toimi, tarvitaan uusi lähestymistapa. Nykyisen PU:n toiminta-alueella esimerkiksi Itämeren etelärannikolla ja Barentsin merellä ei ole riittävästi yhdistäviä tekijöitä. Barentsin ja Kuolan hankkeet voitaisiin siirtää EU:n naapuruuspolitiikan ja energiapolitiikan yhteishankkeiksi. - On olemassa Välimeri-strategia ja Venäjä-strategia. - Ehdotamme kokonaisvaltaista Itämeri-strategiaa. Sillä pitää olla oma budjettilinjansa EU:ssa kuten Välimeri-strategialla (MEDA-rahoitus). - Itämeristrategia sisältäisi rahoitusta ja ohjelmia ainakin seuraavanlaisesti: ympäristö, "Hansa-alueen" sisämarkkinat, tutkimus, liikenne, koulutus, energia, rajakontrolli
- Itämeri-strategia sisältäisi tiiviin yhteistyön Venäjän - erityisesti Kaliningradin ja Leningradin alueiden - kanssa. Itämeren alueesta voitaisiin tehdä pilotti EU:n ja Venäjän yhteisen talousalueen toteuttamiseksi.
- Itämerellä on nyt historiallinen momentum. Balkanin valtioiden ja Turkin tullessa EU:hun unionin painopiste kääntyy kaakkoon. Itämeren alueen on löydettävä yhteinen identiteetti ja ajettava yhdessä alueen etuja.
à Itämeri-strategian tulisi olla Suomen puheenjohtajuuskauden kärkihanke. Aloitteen tulee olla alueen yhteinen. Itämeri-strategian toteutusta voisi koordinoida Itämeren maiden neuvosto (CBSS), jossa myös Venäjä on mukana.
Sisällöllisesti Itämeri-strategia voisi jakautua kahteen pääosastoon: ympäristönsuojeluun ja Itämeren talousalueen kehittämiseen.
2. Ympäristö – pelastetaan Itämeri
- Itämeri on valittu jopa maailman saastuneimmaksi mereksi: häpeäpilkku maailman ympäristötietoisimpien kansakuntien keskellä.
- Itämeren pelastamiseksi pitää saavuttaa seuraavat tavoitteet:
2.1 Öljyonnettomuuden riski poistettava Itämereltä vuoteen 2010 mennessä
- Venäjä mukaan PSSA (particular sensitive sea area) järjestelmään, joka asettaa merenkululle korkeat ympäristövaatimukset. PSSA on IMO:n myöntämä status, jonka muut Itämeren rantavaltiot ovat hakeneet alueelle. PSSA ei ole voimassa Venäjän aluevesillä eikä kansainvälisillä vesillä.
- Vaikka yksirunkoisten alusten määrä on nopeasti pudonnut myös Venäjän ja Viron satamissa, yksikin alus voi aiheuttaa katastrofin. Itämerellä on saatava aikaan täydellinen sulku yksirunkoisille ja talviolosuhteisiin kelpaamattomille aluksille nopeasti, viimeistään 2010.
- Laivojen pilssivesien laskeminen mereen on saatava loppumaan. Venäjälle, Baltiaan ja Puolaan on kehitettävä Ruotsin ja Suomen esimerkin mukainen lainsäädäntö, joka pakottaa jättämään pilssivedet satamaan ja antaa viranomaisille oikeuden pikasakotukseen, mikäli rike havaitaan.
Puolan ja Baltian maatalouden päästöjen räjähdysmäinen kasvu EU:n maataloustuen ja hintojen nousun myötä on estettävä - Puolaan ja Baltiaan on saatava nopeasti hyvät kansalliset ohjeet maatalouden ympäristötuesta (National CAP-codes) ja ympäristötuki laajaan käyttöön, ettei ravinnekuormitus räjähdä.
2.2. Pietarin jätevesikuormitus / hlö on laskettava pohjoismaiden kaupunkien tasolle
- EU, NIB, NEFCO jne. ovat rahoituksellaan mahdollistaneet Pietarin lounaisen puhdistamon rakentamisen. Rahoitusta on suunnattava vielä pariin saman kokoluokan investointiin Pietarissa, minkä jälkeen Pietarin jätevedet saadaan hallintaan.
Vanhojen jäsenmaiden maatalouden hajapäästöjä on laskettava edelleen - Ravinnepäästöjen vähentämisen pitää olla keskeinen tavoite EU:n maataloustukijärjestelmä CAP:in kehittämisessä. Kun ympäristötuen ensimmäisten kausien ehdot on toteutettu, ehtoja tulee tiukentaa, jotta myönteinen kehitys jatkuu. Asia on erityisen ajankohtainen Suomessa, jossa suurin osa viisivuotisista ympäristötukisopimuksista on katkolla 2005.
3. Talous – luodaan uusi Hansa-alue
- Itämeren kauppakamarin (BCCA) ja Baltic Development Forumin (BDF) tutkimusten mukaan Itämeren alueella on Euroopan alueista parhaat edellytykset nopeaan kasvuun ja integraatio-hyötyihin. Valtioiden heterogeenisyys kääntyy eduksi, kunhan 50 vuoden erottava historia voitetaan. Suomalaisen huippuosaamisen yhdistäminen Baltian maiden halvempiin tuotantomahdollisuuksiin pitää nähdä mahdollisuutena pärjätä globalisaatiossa eikä uhkana. Baltian ja Puolan talouskasvu ei ole pois "vanhoilta pohjoismailta", päinvastoin. Rikkaat naapurit luovat kasvuedellytyksiä. Itämeren itärannikon vaurastuminen on siis Suomen etu.
- Markkinat ovat kauppaa ja tehokkaan kaupan lisääminen on paras keino edistää vakautta, vaurautta ja keskinäisriippuvuutta alueella. Tavoitteena tulee olla Itämeren alueen keskinäisen kaupan kasvattaminen. Itämeren kauppakamarin ehdotus 3T=Triple Trade in Ten years on hyvä ohjenuora.
- Integraatioeduista päästään nauttimaan etenemällä seuraavilla osa-alueilla:
Todelliset sisämarkkinat Itämerelle - Hallinnolliset ja henkiset esteet poistettava ihmisten, tavaroiden, palveluiden ja pääoman liikkumiselta alueella. Tässä riittää EU:n sisälläkin vielä töitä. - Euro käyttöön Ruotsissa ja Baltiassa. - Yhteinen investointialue, johon myös Venäjä. Itämerelle on saatava yhdentyvän ja työteliään alueen yhteinen imago, joka kerää alueelle investointipääomaa.
3.2. Rajat ylittävä infrastruktuuri kuntoon
- Infrastruktuurin pullonkaulat toimivat kaupan esteinä rajakontrollin tapaan.
- Infrastruktuuri-investointien hyödyt koskettavat usein useita valtioita, joten olisi kaikkien etu, jos hankkeita voitaisiin nopeuttaa Itämeri-strategian yhteyteen perustettavan yhteisrahaston avulla. Itämeri-strategian kautta alueen toimijoiden tulisi myös koordinoida EU:n TEN-päätöksessä mukana olevien hankkeiden toteutusta. - EU:ssa tulisi laatia valkoinen paperi Itämeren liikennejärjestelmästä. Hankkeet on priorisoitava sen mukaan, miten ne edistävät alueen kokonaistuottavuutta. Infrainvestointien alue- ja suhdannepolitisointiin ei ole varaa.
3.3. Yhteinen talousalue Venäjän kanssa
- Siirtyminen pohjoisesta ulottuvuudesta Itämeri-strategiaan ei saa tarkoittaa Venäjän roolin pienenemistä vaan päinvastoin. Venäjä on tähän asti ollut liiaksi tarkkailijan roolissa Itämeren valtioiden neuvostossa, Helsinki-komissiossa ja muissa yhteistyöorganisaatioissa. EU:n ja Venäjän korkeimmilla tasoilla on tehtävä päätös siitä, että molemmat osapuolet sitoutuvat yhteisen talousalueen toteutumista edistäviin hankkeisiin Itämeren piirissä. Oleellista on, että Leningradin ja Kalingradin alueen toimijoiden liikkumavara Itämeren yhteistyössä kasvaa.
- Esteet tavaroiden, palveluiden ja pääoman vapaalta liikkumiselta EU:n ja Venäjän Itämeren alueiden välillä on asteittain poistettava.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Kauheen pitkä kirjoitus sulla.
Kieltämättä pitkä, eikä edes kirjoitus vaan kopio jostain jutusta..
No, kyllä tuossa asiaakin, jopa semmoista jota Keskustalaiset kannattavat.
Itämeren kaupallista aktiviteettiä pitäisi hyödyntää ja yhteistyötä lisätä.
Ja Itämeren liikenneturvallisuutta ja yleistä ympäristöntilaa pitäisi parantaa.
Venäjän jätevedet ovat ongelma. Toivottavasti jätevedet saadaan siellä käsitteltyä laajemmin jatkossa.
Vielä kun tuohon lisättäisiin porvarihallituksen mahdollisuus ja näiden asioiden mielessä pitäminen jatkossakin yhteistyötä ajatellen...
Mutta tuosta on hyvä jatkaa..
Aivan. Oli siinä asiaa ja mahdollisuuksia tehdä paljonkin hyvää. Sitten eikun säätämään yhteistyökuvioita ja toimenpiteitä.
Hyvä avaus kokkareilta.