Wihonen ja Saastamoinen ehdokkaiksi
Joensuulainen Jussi Wihonen ja lieksalainen Esko Saastamoinen asettuvat eduskuntavaaliehdokkaiksi Perussuomalaisten listalle. Perussuomalaisten Pohjois-Karjalan piirillä on nyt kuusi ehdokasta ja yleinen kokous antoi valtuutuksen piirin hallitukselle seitsemännen eduskuntavaaliehdokkaan valintaan, mikäli lokakuun väestölaskennassa Pohjois-Karjalaan saadaan lisäpaikka.
Perussuomalaisten Pohjois-Karjalan piirin syyskokous valitsi puheenjohtajaksi vuodelle 2015 Osmo Kokon Joensuusta sekä eduskuntavaaliehdokkaiksi Jussi Wihosen Joensuusta ja Esko Saastamoisen Lieksasta.
Aiemmin valitut ehdokkaat ovat: Kari Kulmala, Marja-Leena Gröhn ja Sanna Antikainen sekä kansanedustaja Osmo Kokko.
Yleinen kokous antoi valtuutuksen piirin hallitukselle mahdollisen seitsemännen eduskuntavaaliehdokkaan valintaan, mikäli lokakuun väestölaskennassa lisäpaikka Pohjois-Karjalaan saadaan.
Piirihallituksen jäsenmäärää kasvatettiin neljällä jäsenellä.
Joensuulainen Jussi Wihonen ja lieksalainen Esko Saastamoinen asettuvat eduskuntavaaliehdokkaiksi Perussuomalaisten listalle. Perussuomalaisten Pohjois-Karjalan piirillä on nyt kuusi ehdokasta ja yleinen kokous antoi valtuutuksen piirin hallitukselle seitsemännen eduskuntavaaliehdokkaan valintaan, mikäli lokakuun väestölaskennassa Pohjois-Karjalaan saadaan lisäpaikka.
Perussuomalaisten Pohjois-Karjalan piirin syyskokous valitsi puheenjohtajaksi vuodelle 2015 Osmo Kokon Joensuusta sekä eduskuntavaaliehdokkaiksi Jussi Wihosen Joensuusta ja Esko Saastamoisen Lieksasta.
Aiemmin valitut ehdokkaat ovat: Kari Kulmala, Marja-Leena Gröhn ja Sanna Antikainen sekä kansanedustaja Osmo Kokko.
Yleinen kokous antoi valtuutuksen piirin hallitukselle mahdollisen seitsemännen eduskuntavaaliehdokkaan valintaan, mikäli lokakuun väestölaskennassa lisäpaikka Pohjois-Karjalaan saadaan.
Piirihallituksen jäsenmäärää kasvatettiin neljällä jäsenellä.
Vastaukset 27
Vanhimmat
Kansanedustajilta odotetaan lyhyesti lueteltuna ainakin seuraavia asioita:
- riittävä elämänkokemus ja auktoriteetti
- sivistys
- asiallisuus
- korkea moraali
- totuudellisuus
- nöyryys
- maltillisuus
- koulutuspohja (kansa- ja kiertokoulu ei riitä)
- tietotaso (laaja näkemys maailmanmenosta)
- raittius ja nuhteettomuus
- korkea eettinen suhtautuminen sukupuoleen ja parisuhdekysymyksiin
- jonkinlainen näkemys uskontoihin
- vaatimattomuus ja vähään tyytyminen
- oikeamielisyys, oikeustaju ja oikeudenmukaisuus
- kärsivällisyys ja korkea sietokyky
- yhteistyökykyinen ja -haluinen
Kansanedustajan kultainen normi:
Kansanedustajalta vaaditaan paljon ja enemmän kuin keskimäärin tavalliselta kansalta.
Eli koko eduskunnan väki pitäisi laittaa pihalle, kun yhdeltäkään ei löydy noin nuhteetonta taustaa.
Tuon normin mukaisesti Kepupuolue pitäisi lopettaa kokonaan. Siellähän pääsee ministeriksi vain, jos on neljän sivun rikosrekisteri.
kumpaa ehdokasta sisäsiittoiset lieksalaiset äänestää?
Marjetaa vai saastmoista!
Kulmalaa äänestetään.
Kari Kulmala tai Marja-Leena Gröhn
Vastaan äänestän molempia..
Räty Lieksasta suositumpi kuin Saastamoinen. Harmi kun ei ole ehdolla.
Räty puhuu varmaan viittä kieltä ja kirjoittaa kuutta. Antaa vanhan miehen levätä.
Niin ja puhuu "sivistyssanoilla".
Kyllä Esko myös meikäläisen äänen ilmanmuuta saa. Tähän asti olen pyrkinyt vaaleissa äänestämään kokoomuksen tai keskustan, ehdokasta mutta nyt tulee kyllä totaalinen takinkääntö myös täällä. Mieluusti eduskuntaan sellainen mies joka pitää meidän perus-lieksalaisten ääntä kuuluvilla. Sossuttelu ja mamujen hyysääminen saa minun puolesta nyt loppua tässä kaupungissa. Hyvä Esko !!
Samat sävelet täällä. Tähän asti on äänestetty toisin vaan nyt riittää että me suomalaiset työtä tekevät ollaan nykyisin koko maailman sosiaalitoimisto.
Jussi Wihonen on koulutukseltaan kauppatieteiden maisteri, mutta mikäs se onkaan Esko Saastamoisen koulutustaso? Jos on sähkövoimatekniikan diplomi-insinööri, niin sitten kelpaa minun edustajakseni eduskuntaan.
Ei taida olla.
Eikä suju toinen kotimainen kieli.
Kaikkiin julkisiin virkoihin vaaditaan ruotsin kielen osaaminen. Kyllä kansanedustajan pitää se taitaa myös.
Ja nykyään englantiakin.
Kaikkien muitten kielten osaaminen on vain plussaa.
Pelkkä kielen näyttäminen ei taida nykypäivänän enää riittää...
Lukion käynyt, eiköhän ruåtsi taittune!
Jottako sähköasentajaylioppilas?
Yksi roskakuskikin on ylioppilas! Ja eikös lähes kaikki lieksalaiset ole ylioppilaita, joiltakin on todistus vain jäänyt hakematta ja siksi siirretty arkistoon.
Täyttänöönkö tuon korkea moraali kriteerin.?
Eikös myymälänhoitajakin keikkunut siellä monta vuotta ihan puhemieheksi asti?Sitten oli rehtori "suupaltti",eli ei saanut suutaan auki.Eli ei koulutus pohjalla mitään tekemistä.
Ei ollut sentään myymälänhoitaja - oli myymäläemäntä, jos E-liikkeen keikkujaa tarkoitat.
Miten lie ollut edellämainittujen myymäläapulaisen ja rehtorin ruotsin ym. kielitaito?
Mitä työ pienistä väittelettä. Eihä Eino Poutiainekaa miun tietääksein ollu ainakaa iha valamis sähkövoimatekniikan diplomi-insinööri, ja lukioki tais olla iha pikkuse kesken. Melekeipä väittäsin hänellä olleen lieksalaisen koneinsinöörin paperit. Painotus tässä sanoille "lieksalaisen koneinsinöörin" joka ei iha varmasti oo sama mitä suomalaine koneinssi.
Nii, ja siitä huolimatta oli suosittu mies...tuo Poutiaisen Eino.
Niin ja Lauri IIhalainen on kirvesmies ja ministerinä keikkuu ja on järkevin koko porukasta hänellä taitaa olla sitä sydämensivistystä.
Kerrotaan, että vuonna 1917 Leppävirralla syntynyt Eino Poutiainen oli ollut sota-aikana kersanttina Korialla. Kun kersantti Poutiainen piti oppituntia aliupseerikoulun oppilaille, hän totesi, että veten kiehumispiste on 90 astetta.
Siihen eräs oppilaista vastasi, että hänen tietääkseen se on sata astetta. Poutiainen sanoikin tarkistavansa ruokatunnin aikana asian oikeellisuuden.
Oppitunnin jatkuessa iltapäivällä Poutiainen totesi, että oppilas on oikeassa, sillä 90 astetta onkin suorakulma. Poutiainen kysyi vielä, mistä päin noin terävä oppilas on kotoisin?
Oppilas vastasi, että hän on kotoisin Turun ja Porin läänistä. Johon Poutiainen totesi, että eihän oppilas voi olla kotoisin kahtesta läänistä!
Vem vet det, men Kulmala kan tala svenska ock engelska
Özkö öö puhuu vain öö. Osaa vain öö-kielen.