http://hs12.snstatic.fi/webkuva/taysi/700/1305870742698?ts=913
Syksyllä 1944 Suomi joutui tekemään täyskäännöksen ulkopolitiikassa: Neuvostoliitosta, entisestä vihollisesta, tuli paras ystävämme.
Uuden ulkopolitiikan johtoon nousi J. K. Paasikivi, josta tuli syksyllä 1944 pääministeri.
Urho Kekkonen kuvasi myöhemmin Paasikiven nimitystä pääministeriksi: "–– raskaampaan ja epäkiitollisempaan tehtävään ei Suomen miestä liene monesti, jos koskaan, kutsuttu."
Kokoomuslainen Paasikivi oli 73-vuotias, kaiken kokenut ja nähnyt valtiomies. Hän oli aloittanut politiikassa 1900-luvun alussa, kun Venäjä oli yrittänyt murentaa Suomen autonomista asemaa. Paasikivi oli kuulunut vanhasuomalaisiin, jotka olivat myötäilemällä ja vetoamalla keisari Nikolai II:een pyrkineet torjumaan sortotoimia.
Toisen maailmansodan jälkeen Paasikivi ryhtyi taas noudattamaan vanhasuomalaista varovaista idänpolitiikkaa. Tälläkin kertaa vastapuolella oli itsevaltias, Stalin.
"Suomen ulkopoliittinen probleemi on Venäjä ja suhteemme siihen", Paasikivi sanoi elokuussa 1944. Hänen mielestään Suomen pitää karttaa kaikkea Venäjän vastaista politiikkaa.
Parin vuoden päästä Paasikivestä tuli presidentti. Suomen ulkopolitiikkaa ryhdyttiin kutsumaan Paasikiven linjaksi ja myöhemmin Paasikiven–Kekkosen linjaksi.
Suomi seurasi lähes seitsemänkymmentä vuotta Paasikiven neuvoa, jonka mukaan pitää karttaa kaikkea Venäjän vastaista politiikkaa.
Viime keväänä 2014 Suomi hylkäsi lopullisesti hänen neuvonsa ja päätti osallistua pakotteisiin, joilla Euroopan unioni painostaa Venäjää.
Se oli suuri, käänteentekevä päätös.
http://www.hs.fi/kuukausiliite/Suomi on nyt luopunut Paasikiven-Kekkosen linjasta /a1409717995717
Syksyllä 1944 Suomi joutui tekemään täyskäännöksen ulkopolitiikassa: Neuvostoliitosta, entisestä vihollisesta, tuli paras ystävämme.
Uuden ulkopolitiikan johtoon nousi J. K. Paasikivi, josta tuli syksyllä 1944 pääministeri.
Urho Kekkonen kuvasi myöhemmin Paasikiven nimitystä pääministeriksi: "–– raskaampaan ja epäkiitollisempaan tehtävään ei Suomen miestä liene monesti, jos koskaan, kutsuttu."
Kokoomuslainen Paasikivi oli 73-vuotias, kaiken kokenut ja nähnyt valtiomies. Hän oli aloittanut politiikassa 1900-luvun alussa, kun Venäjä oli yrittänyt murentaa Suomen autonomista asemaa. Paasikivi oli kuulunut vanhasuomalaisiin, jotka olivat myötäilemällä ja vetoamalla keisari Nikolai II:een pyrkineet torjumaan sortotoimia.
Toisen maailmansodan jälkeen Paasikivi ryhtyi taas noudattamaan vanhasuomalaista varovaista idänpolitiikkaa. Tälläkin kertaa vastapuolella oli itsevaltias, Stalin.
"Suomen ulkopoliittinen probleemi on Venäjä ja suhteemme siihen", Paasikivi sanoi elokuussa 1944. Hänen mielestään Suomen pitää karttaa kaikkea Venäjän vastaista politiikkaa.
Parin vuoden päästä Paasikivestä tuli presidentti. Suomen ulkopolitiikkaa ryhdyttiin kutsumaan Paasikiven linjaksi ja myöhemmin Paasikiven–Kekkosen linjaksi.
Suomi seurasi lähes seitsemänkymmentä vuotta Paasikiven neuvoa, jonka mukaan pitää karttaa kaikkea Venäjän vastaista politiikkaa.
Viime keväänä 2014 Suomi hylkäsi lopullisesti hänen neuvonsa ja päätti osallistua pakotteisiin, joilla Euroopan unioni painostaa Venäjää.
Se oli suuri, käänteentekevä päätös.
http://www.hs.fi/kuukausiliite/Suomi on nyt luopunut Paasikiven-Kekkosen linjasta /a1409717995717
Vastaukset 2
Vanhimmat
Aamulla ulkoministeri Tuomioja oli sitä mieltä ettei pakotteita aseteta vielä voimaan jos tulitauko pitää.
Lisäksi hän mainitsi että päätös voimaantulosta pitää tehdä yksimielisesti.
Eipä näköjään Suomelta kyselty vaan ilmoitettiin että sen tulee olla yksimielinen kun muut maat niin määräävät.
Jotta siinäpä se EUn demokratia kyntensä näytti.
Kyllä nyt Suomi poloinen jää hopealle Venäjä suhteen.