Täällä pohjantähden alla kysymys

"Tuntemattoman aseet tosin oli osaksi sisäministeriön alaisen rajavartioston aseita. "


Taisivat olla kokonaan rajavartioston materiaalia ne Tuntemattoman elokuvan sotakalut.

Mutta tällä seikalla ei ollut mitään tekemistä kirjailijan poliittisen suuntautuneisuuden tai siihen liittyvien epäilyjen kanssa. Syy oli siinä, että elokuvan tuottaja oli aiemmin tehnyt sotilasfarssin, jossa kulkuria esittänyt Masa Niemi ajautui majurin uniformuun ja hänen mustalaiskaverinsa luutnantin uniformussa majurin adjutantiksi. Puolustusvoiman komentaja "Kylmä-Kalle" Heiskanen piti elokuvaa armeijaa halventamana ja muisti tapauksen, kun Edvin Laine meni kysymään materiaaliavustusta Tuntematonta varten. Silloin "Kylmä-Kalle tokaisi: Koska teitte elokuvan "Majuri maantiellä" ei puolustusvoimat luovuta teille remminpätkääkään.

"Linna kirjoitti historiallisista tosiasioista (tosin niissäkin tuli pieniä stibluja, kuten se että kaikki torpparit olisivat kansalaissodassa olleet punaisten puolella), "

Niin, harmillista tässä painotuksessa on se, että koko sisällissodan kehityskulku ja osapuolten muodostuminen on suuren yleisön joukossa alettu tulkita tämän Linnan fiktiivisen tarinan pohjalta.

Linna kuvaa sisällissodan osapuolten muodostumisen pientä aluetta Suomessa käsittäneen kartano-Suomen kokemusten pohjalta. Siellä köyhälistö ja itsenäiset maanviljelijät muun varakkaamman väen tuella muodostivat melko selkeän osapuolijaon. Suurin osa Suomessa kuitenkin käsitti alueita, joissa torpparijärjestelmä oli varsin uutta ja merkittävä osa torpista perustettu sukulaisuus/kaveruussuhteiden pohjalta. Ei näillä alueilla ollut päässyt muodostumaan kohtuutonta juopaa itsenäisten maanviljelijöiden ja köyhälistön välille, sillä nämä osapuolet olivat lähes aina joko sukulaisia tai samoissa pihapiireissä yhdessä eläneitä kasvukavereita keskenään, sekä köyhyyden ja raadannan suhteen tasoiltaan lähellä toisiaan. Sitäkään Linnan kirjoituksissa ei mainita, että myös kartano-Suomen torppareita puolet jäi sodan ulkopuolelle tai taisteli valkoisten puolella.

Sitten Linnan teoksista saa sen kuvan, että suojeluskuntalaiset lähtivät vastustamaan työväestön oikeutettuja vaatimuksia ryhtyessään sotimaan heitä vastaan. Tosiasiassa suurin osa suojeluskuntalaisista lähti, kuten sotaa usein nimitetäänkin, vapaussotaan, eli vapauttamaan juuri itsenäistynyttä valtiota vieraan vallan sotajoukosta. Maassamme riehui suuri joukko kurittomia venäläisiä sotilaita tehden vallankumouksen nimissä monenlaisia laittomuuksia. Emämaan sekasortoisen tilanteen takia huolto kangerteli Suomen syrjäisiin varuskuntien tarpeiden tyydyttämiseksi. Sotilaat tarvitsevat muonaa, tupakkaa alkoholia ja naisia, ja kun niitä ei ollut entiseen tapaan saatavilla, alettiin soveltaa oman käden oikeutta.

Se myös unohdetaan, että sisällissodan asetelma eli koko 1918 talven ja kevään aikana. Loppua kohti asetelma muodostui Linnan tulkitsemaa luokkajakoa myötäileväksi, sillä venäläisten alkaessa luistaa vastuusta sotatoimissa, punaiset rekrytoivat sotilaita työväenyhdistysten kautta. Monille kartano-Suomen pohjoispuolelta tulleille suojeluskuntalaisille tuli täytenä yllätyksenä, että vastapuolella taistelikin samoja suomalaisia, kuin mitä he itsekin olivat. Hehän olivat olleet siinä uskossa, että suomalaiset punakaartilaiset edustivat vain mellakoivia venäläisiä tukevaa, lukumäärältään marginaalista roskaväkeä.

Retu K kirjoitti:

"Linna kirjoitti historiallisista tosiasioista (tosin niissäkin tuli pieniä stibluja, kuten se että kaikki torpparit olisivat kansalaissodassa olleet punaisten puolella), "

Niin, harmillista tässä painotuksessa on se, että koko sisällissodan kehityskulku ja osapuolten muodostuminen on suuren yleisön joukossa alettu tulkita tämän Linnan fiktiivisen tarinan pohjalta.

Linna kuvaa sisällissodan osapuolten muodostumisen pientä aluetta Suomessa käsittäneen kartano-Suomen kokemusten pohjalta. Siellä köyhälistö ja itsenäiset maanviljelijät muun varakkaamman väen tuella muodostivat melko selkeän osapuolijaon. Suurin osa Suomessa kuitenkin käsitti alueita, joissa torpparijärjestelmä oli varsin uutta ja merkittävä osa torpista perustettu sukulaisuus/kaveruussuhteiden pohjalta. Ei näillä alueilla ollut päässyt muodostumaan kohtuutonta juopaa itsenäisten maanviljelijöiden ja köyhälistön välille, sillä nämä osapuolet olivat lähes aina joko sukulaisia tai samoissa pihapiireissä yhdessä eläneitä kasvukavereita keskenään, sekä köyhyyden ja raadannan suhteen tasoiltaan lähellä toisiaan. Sitäkään Linnan kirjoituksissa ei mainita, että myös kartano-Suomen torppareita puolet jäi sodan ulkopuolelle tai taisteli valkoisten puolella.

Sitten Linnan teoksista saa sen kuvan, että suojeluskuntalaiset lähtivät vastustamaan työväestön oikeutettuja vaatimuksia ryhtyessään sotimaan heitä vastaan. Tosiasiassa suurin osa suojeluskuntalaisista lähti, kuten sotaa usein nimitetäänkin, vapaussotaan, eli vapauttamaan juuri itsenäistynyttä valtiota vieraan vallan sotajoukosta. Maassamme riehui suuri joukko kurittomia venäläisiä sotilaita tehden vallankumouksen nimissä monenlaisia laittomuuksia. Emämaan sekasortoisen tilanteen takia huolto kangerteli Suomen syrjäisiin varuskuntien tarpeiden tyydyttämiseksi. Sotilaat tarvitsevat muonaa, tupakkaa alkoholia ja naisia, ja kun niitä ei ollut entiseen tapaan saatavilla, alettiin soveltaa oman käden oikeutta.

Se myös unohdetaan, että sisällissodan asetelma eli koko 1918 talven ja kevään aikana. Loppua kohti asetelma muodostui Linnan tulkitsemaa luokkajakoa myötäileväksi, sillä venäläisten alkaessa luistaa vastuusta sotatoimissa, punaiset rekrytoivat sotilaita työväenyhdistysten kautta. Monille kartano-Suomen pohjoispuolelta tulleille suojeluskuntalaisille tuli täytenä yllätyksenä, että vastapuolella taistelikin samoja suomalaisia, kuin mitä he itsekin olivat. Hehän olivat olleet siinä uskossa, että suomalaiset punakaartilaiset edustivat vain mellakoivia venäläisiä tukevaa, lukumäärältään marginaalista roskaväkeä.

Lue lisää

Saksaan jätettiin 480 jääkäriä, koska ylin upseeristo ei ollut varma, lähtevätkö ne tappamaan suomalaisia työläisiä ja torppareita. Alun pitäen Saksaan viestitettiin, että Vaasassa on vastassa venäläiset sotilaat asemissa. Heitä vastaan piti siis tapella. Vielä Seinäjoella osa paikallisia jääkäreitä Lauriloilta pyysi mennä "rauhantöihin kotiinsa". Se kiellettiin ampumisen uhalla. Sellainen oli suojeluskunnan tausta heti tammisunnuntaista alkaen. Ristiriitoja ei saanut esittää ainoissakaan kirjoituksissa vuoteen 1944, kuten Vilkunan Kustaa oli vannottanut. Santeri Alkiohan halusi myydä punavangit Saksaan kalikaivoksiin kuolemaan viidestä miljoonasta saksan markasta tai "tappaa ne kaikki!"

joo historiaa vaan kirjoitti:

Saksaan jätettiin 480 jääkäriä, koska ylin upseeristo ei ollut varma, lähtevätkö ne tappamaan suomalaisia työläisiä ja torppareita. Alun pitäen Saksaan viestitettiin, että Vaasassa on vastassa venäläiset sotilaat asemissa. Heitä vastaan piti siis tapella. Vielä Seinäjoella osa paikallisia jääkäreitä Lauriloilta pyysi mennä "rauhantöihin kotiinsa". Se kiellettiin ampumisen uhalla. Sellainen oli suojeluskunnan tausta heti tammisunnuntaista alkaen. Ristiriitoja ei saanut esittää ainoissakaan kirjoituksissa vuoteen 1944, kuten Vilkunan Kustaa oli vannottanut. Santeri Alkiohan halusi myydä punavangit Saksaan kalikaivoksiin kuolemaan viidestä miljoonasta saksan markasta tai "tappaa ne kaikki!"

Lue lisää

"Sellainen oli suojeluskunnan tausta heti tammisunnuntaista alkaen."

Nyt puhut jääkärien päällystön tekemisistä ja asenteista. Jääkärit eivät olleet lähtökohtaisesti sama sama asia, kuin suojeluskunnat.

Ja eikös jääkäreitä lähetty Saksaan jo paljon ennen, kuin suojeluskuntia alettiin perustaa kodinturvajoukoiksi Venäjän vallankumouksen aikaansaaman anarkian takia. Jääkäreissähän oli yhtä lailla taustoiltaan työläisiä ja torppareita, kuin muitakin kansalaisia. Jääkärit oli lähetty Saksaan koulutettavaksi Suomen itsenäistymisen tarpeisiin, ei työväestön ja torpparien etujen ajamista kukistamaan. Eihän silloin, kun jääkäreitä alettiin Saksaan lähettää, ollut tietoakaan Venäjän vallankumousliikehdinnän levittäytymisestä maahamme.

Edelleenkin on hyvin tavallista, että sisällissotaan ajautumista selitetään sen loppuviikkojen asetelmien perusteella. Niiden perusteellahan asia näyttää luokkasodalta, vaikka motivaatio sotaan ryhtymisestä ei sitä laillisen hallituksen ja sen asevelvollisina sotaan määräämien rivimiesten asenteissa suinkaan ollut. On myös syytä muistaa, että punaiset aloittivat laittomuudet ja varsinkin siviilihenkilöiden murhaamisen. Jotenkin niihin piti reagoida.

Sisällissodille ominaiset karmeat, kostonhenkiset loppuselvittelyt tietenkin vahvistavat hävinneen osapuolen suosimaa selitysmallia sodan mustavalkoisesta osapuolijaosta. Väinö Linnan kirjoitukset painottuvat näihin sodan loppuvaiheisiin ja niitä on surutta hyödynnetty vinoutuneiden sodan syntysyiden selitysmalleissa.

Retu K kirjoitti:

"Sellainen oli suojeluskunnan tausta heti tammisunnuntaista alkaen."

Nyt puhut jääkärien päällystön tekemisistä ja asenteista. Jääkärit eivät olleet lähtökohtaisesti sama sama asia, kuin suojeluskunnat.

Ja eikös jääkäreitä lähetty Saksaan jo paljon ennen, kuin suojeluskuntia alettiin perustaa kodinturvajoukoiksi Venäjän vallankumouksen aikaansaaman anarkian takia. Jääkäreissähän oli yhtä lailla taustoiltaan työläisiä ja torppareita, kuin muitakin kansalaisia. Jääkärit oli lähetty Saksaan koulutettavaksi Suomen itsenäistymisen tarpeisiin, ei työväestön ja torpparien etujen ajamista kukistamaan. Eihän silloin, kun jääkäreitä alettiin Saksaan lähettää, ollut tietoakaan Venäjän vallankumousliikehdinnän levittäytymisestä maahamme.

Edelleenkin on hyvin tavallista, että sisällissotaan ajautumista selitetään sen loppuviikkojen asetelmien perusteella. Niiden perusteellahan asia näyttää luokkasodalta, vaikka motivaatio sotaan ryhtymisestä ei sitä laillisen hallituksen ja sen asevelvollisina sotaan määräämien rivimiesten asenteissa suinkaan ollut. On myös syytä muistaa, että punaiset aloittivat laittomuudet ja varsinkin siviilihenkilöiden murhaamisen. Jotenkin niihin piti reagoida.

Sisällissodille ominaiset karmeat, kostonhenkiset loppuselvittelyt tietenkin vahvistavat hävinneen osapuolen suosimaa selitysmallia sodan mustavalkoisesta osapuolijaosta. Väinö Linnan kirjoitukset painottuvat näihin sodan loppuvaiheisiin ja niitä on surutta hyödynnetty vinoutuneiden sodan syntysyiden selitysmalleissa.

Lue lisää

Niin mieti sitä, että missään muussa maailman valtiossa ei kyetty 5 kuukaudessa tuhoamaan yli prosenttia väestöstä.
Taisteluissa kuoli n.9 000 kummallakin puolen yhteensä
kokonaistappiot nykytiedon mukaan 39 000
joten suojeluskuntien pitämillä keskitysleireillä tuhottiin vangittuja punakaartilaisia ja oletettuja "punaisia" n. 30 000. Suomen väkiluku oli suunnilleen 3 000 000 vuonna 1918.

olihan se vapautta? kirjoitti:

Niin mieti sitä, että missään muussa maailman valtiossa ei kyetty 5 kuukaudessa tuhoamaan yli prosenttia väestöstä.
Taisteluissa kuoli n.9 000 kummallakin puolen yhteensä
kokonaistappiot nykytiedon mukaan 39 000
joten suojeluskuntien pitämillä keskitysleireillä tuhottiin vangittuja punakaartilaisia ja oletettuja "punaisia" n. 30 000. Suomen väkiluku oli suunnilleen 3 000 000 vuonna 1918.

Lue lisää

"Niin mieti sitä, että missään muussa maailman valtiossa ei kyetty 5 kuukaudessa tuhoamaan yli prosenttia väestöstä."

Jaa, mutta miten lopputulos liittyy eri osapuolten sotaan lähtemisen vaikuttimiin?

Retu K kirjoitti:

"Niin mieti sitä, että missään muussa maailman valtiossa ei kyetty 5 kuukaudessa tuhoamaan yli prosenttia väestöstä."

Jaa, mutta miten lopputulos liittyy eri osapuolten sotaan lähtemisen vaikuttimiin?

Lue lisää

Mitä sinä yrität satiainen? Ei ampuja tapa! Ei pyssy tapa, vaan luoti tappaa! Syytä sitä!

Tietyt seikat ja epäloogisuudet häiritsevät pohjantähdessä. Miksi esim. Kiviojat, todellinen pienyrittäjäperhe menivät punaisten puolelle sodassa? Entä Kylä-Pentin ja Mäki-Pentin isännät? Saman tyyppiset talojen nimet. Siis sukua keskenään? Veljekset kenties. Kylä-Pentin isäntä oli aikoinaan raivannut pelloksi 30 hehtaaria suota. Hänenkö mukaansa Pentinkulma oli saanut nimensä?

pentinkulma kirjoitti:

Tietyt seikat ja epäloogisuudet häiritsevät pohjantähdessä. Miksi esim. Kiviojat, todellinen pienyrittäjäperhe menivät punaisten puolelle sodassa? Entä Kylä-Pentin ja Mäki-Pentin isännät? Saman tyyppiset talojen nimet. Siis sukua keskenään? Veljekset kenties. Kylä-Pentin isäntä oli aikoinaan raivannut pelloksi 30 hehtaaria suota. Hänenkö mukaansa Pentinkulma oli saanut nimensä?

Lue lisää

Miksi Nalle Wahlroos heilui SKDLn taistolaissiivessä? Miten selität, että kommunisteissa oli 1980- luvulla paljon varakkaita yrittäjäperheitä, jota erosivat omasta Perheyrittäjäjärjestöstään?

Jos jäteään sisällisota, siihen johtaneet syyt ja ketä taisteli kummallakin puolella ja jälkiseuraukset pois, niin onko kirja noin muuten historiallisesti totuudenmukainen? Vai löytyykö muutakin huomautettavaa?

ryy001 kirjoitti:

Jos jäteään sisällisota, siihen johtaneet syyt ja ketä taisteli kummallakin puolella ja jälkiseuraukset pois, niin onko kirja noin muuten historiallisesti totuudenmukainen? Vai löytyykö muutakin huomautettavaa?

Lue lisää

Noista Pentinkulman torpparien ehdoista nyt ainakin huomautettavaa sen verran, että valtaosassa Suomea ehtoihin kuului kaksi viikkoa töitä kesällä, kaksi talvella, mistä vuokrakoroksi työajassa mitattuna tuli alle kymmenen prosenttia, mikä oli hyvin linjassa suhteessa sen ajan rahan pankkikorkoon. Lievempään käytäntöön ei vaikuttanut se, oliko torppari isännän sukulainen tai kaveri, vaan valkoisen Suomen alueella ehdot olivat kauttaaltaan kohtuullisia. Siksi sieltä sotaan lähteneet torpparit taistelivat lähes yksin valkoisten puolella. Valtakunnallisesti mitattuna torppareita oli jokseenkin yhtä paljon molemmilla puolilla.

Sisällissodan jälkeisen ajan kuvaus on lähempänä valtakunnallista tilannetta. Perustetaan meijereitä, joku voi ostaa kuorma-auton, kehitys kehittyy kaikin tavoin, 1930-luvulla tulee hyviä satovuosia. Lapuan liike on paikoin röyhkeä, mutta ihmetystä herättää, että Pentinkulmalla toimintatavoiltaan kiihkein on ammatiltaan opettaja. Sen verran lapualaiset strategiasta ymmärsivät, että jättivät heihin kuuluville opettajille rauhallisen kasvattajan roolin. Talvisodan tunnelmien kuvaus on erinomaista.

Romaani romaanina kirjoitti:

Noista Pentinkulman torpparien ehdoista nyt ainakin huomautettavaa sen verran, että valtaosassa Suomea ehtoihin kuului kaksi viikkoa töitä kesällä, kaksi talvella, mistä vuokrakoroksi työajassa mitattuna tuli alle kymmenen prosenttia, mikä oli hyvin linjassa suhteessa sen ajan rahan pankkikorkoon. Lievempään käytäntöön ei vaikuttanut se, oliko torppari isännän sukulainen tai kaveri, vaan valkoisen Suomen alueella ehdot olivat kauttaaltaan kohtuullisia. Siksi sieltä sotaan lähteneet torpparit taistelivat lähes yksin valkoisten puolella. Valtakunnallisesti mitattuna torppareita oli jokseenkin yhtä paljon molemmilla puolilla.

Sisällissodan jälkeisen ajan kuvaus on lähempänä valtakunnallista tilannetta. Perustetaan meijereitä, joku voi ostaa kuorma-auton, kehitys kehittyy kaikin tavoin, 1930-luvulla tulee hyviä satovuosia. Lapuan liike on paikoin röyhkeä, mutta ihmetystä herättää, että Pentinkulmalla toimintatavoiltaan kiihkein on ammatiltaan opettaja. Sen verran lapualaiset strategiasta ymmärsivät, että jättivät heihin kuuluville opettajille rauhallisen kasvattajan roolin. Talvisodan tunnelmien kuvaus on erinomaista.

Lue lisää

Menee vähän offtopiciksi mutta sen verran korjaan, että torppareilla oli kyllä moninverroin enemmän taksvärkkipäiviä kuin mainitsemasi neljä viikkoa vuodessa.

Laukon paroni (Herman Staderskjöd-Nordenstam) Vaati eräältä torppariltaan jopa 200 taksvärkkipäivää vuodessa. Eli melkoisen määrän kun ottaa huomioon, että omiin torpan töihin jäi enää 165 päivää kokonaisina tehtäviksi.

Eli aamusta iltaan sai painaa töitä, ei ole mikään ihme, että monet torpparit olivat tyytymättömiä oloihinsa

Edellisessä kirjoitusvirhe piti kirjoittaa Standerskjöld ei Staderskjöd

hullu_ukko kirjoitti:

Menee vähän offtopiciksi mutta sen verran korjaan, että torppareilla oli kyllä moninverroin enemmän taksvärkkipäiviä kuin mainitsemasi neljä viikkoa vuodessa.

Laukon paroni (Herman Staderskjöd-Nordenstam) Vaati eräältä torppariltaan jopa 200 taksvärkkipäivää vuodessa. Eli melkoisen määrän kun ottaa huomioon, että omiin torpan töihin jäi enää 165 päivää kokonaisina tehtäviksi.

Eli aamusta iltaan sai painaa töitä, ei ole mikään ihme, että monet torpparit olivat tyytymättömiä oloihinsa

Lue lisää

Enkös tuossa maininnut, että VALTAOSASSA SUOMEA ehtoihin kuului neljä työviikkoa ja vertasin niitä Pentinkulman ja muunkin Kartano-Suomen ehtoihin. Laukkokin kuului Kartano-Suomeen. Ehkä tuossa "valtaosassa" hieman liioittelin, mutta sanotaan että puolessa osassa Suomea. Ei torppareista kirjan kuvaamilla ankarilla ehdoilla olisi toinen puoli lähtenyt sotaan valkoisten puolella.