Lestadiolaisuutisoinnissa on tapahtunut käänne laajalla rintamalla. Aiemmin media otti voimakkaasti kantaa jokaisessa kohussa. Nyt se on jäänyt kokonaan pois ja lestadiolainen näkökanta on saamassa jopa erityishuomion. Tässä viimeisessä, jopa lapsellisessa ehkäisykirjakohussa voi havaita että vl-yhteisö saa positiivista medianäkyvyyttä jopa enemmän kuin nämä vaiheeseen jääneet vitsiniekat tuossa läpinäkyvässä "ehkäisevät salaa" kirjassa ;)
Mediassa tapahtunut käänne!
Rauha Yhdyssana
25434
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 25
Vanhimmat
Tällä viikolla ilmestyvä Usko, toivo, raskaus -kirja on nostanut taas esille vanhoillislestadiolaisuuden ja siihen liittyvät ongelmat, kuten suurperheen pyörittämisestä johtuvan uupumuksen. – Arki on haastavaa, mutta ei sietämätöntä, 16 lapsen lestadiolaisäiti Päivi Tuomivaara kertoo.
Helsingin Sanomat kirjoitti viikonloppuna uudesta Usko, toivo, raskaus -kirjasta, joka kertoo vanhoillislestadiolaisten suurperheiden raskaasta arjesta.
– Rukoilin Jumalaa, että miksi annat minulle näin suuren perheen, vaikken enää jaksa. Olin kateellinen pienemmille perheille, joiden elämä oli hallinnassa. Omani oli ihan levällään. Vaikka saimme apua, uupumus oli lopulta niin valtava, että toivoin vain kuolevani pois, 11 lapsen äiti ja kirjan toinen kirjoittaja Vuokko Ilola kertoo Helsingin Sanomissa. Ilola erosi herätysliikkeestä kolme vuotta sitten.
Mitä mieltä 16 lapsen lestadiolaisäiti, oululainen Päivi Tuomivaara, 42, on arjestaan?
– Kukaanhan ei uskoisi, jos yrittäisin väittää, että tämä on pelkästään ihanaa. Sitä elämä ei ole koskaan kenelläkään. Arki on haastavaa, mutta ei sietämätöntä, tai sellaista, josta ei selviäisi.
Usko, toivo, raskaus -kirjaan haastateltujen lestadiolaisvanhempien tavoin myös Päivi on ollut väsynyt ja uupunut. Kolmetoista hänen lapsistaan asuu vielä kotona.
Päivin mielestä lestadiolaisperheiden ryöpytys mediassa on luonut suunnattomasti paineita.
– Jos ihmisellä on liikaa haasteita, hän väsyy. Nyt meidän (lestadiolaisvanhempien) väsymyksestämme on tehty kielletty tunne. Emme saisi väsyä. Tällainen voi nostaa avunhakemiskynnystä, jos apua tarvitseva pelkää, että ensimmäisenä muokataan hänen vakaumustaan, sairaanhoitajana työskennellyt Päivi sanoo.
"En ole uupunut lasten takia"
Usko, toivo, raskaus -kirjasta käy ilmi, että moni lestadiolaisvanhempi on toivonut, että lapsia ei syntyisi enää lisää, mutta käytännössä näin ei ole tapahtunut ehkäisykiellon takia.
– Minä ajattelen, että perhe-elämästä johtuvaa uupumusta voi hoitaa muullakin tavalla kuin käyttämällä ehkäisyä. Hyvin harvoin uupumukseni syy on ollut lapsissa, vaan esimerkiksi yllättävässä elämäntilanteessa.
Kun Päivin mies loukkaantui lasketteluonnettomuudessa, koko perhe pelkäsi menettävänsä isän.
– Näissä tilanteissa äiti voi tehdä vähän vähemmän. Joskus meillä käy siivooja tai vien pyykit pesulaan. Minä olen saattanut joskus haukata liian ison palan elämässäni, esimerkiksi ryhtymällä remonttiprojektiin yksin. Olen ajatellut, että selviän asioista, mutta jossain vaiheessa minun on pitänyt tunnustaa, että olen tehnyt virhearvion.
Tärkeintä Päivin mielestä on, että lapset ovat perheen yhteinen juttu, ei vain äidin.
– Se, miten perheissä jaksetaan, on perheen yhteinen asia. Puolisoiden välisellä avoimella keskustelulla ja keskinäisellä kunnioittamisella ja arvostuksella saadaan paljon aikaan. Se on se, josta ammennan voimani. Joku voisi ajatella, että pyöritän yksin perheemme arkea, koska en käy töissä. Olemme kuitenkin tasavertaisia ja hoidamme perhettä mieheni kanssa.
"Lapsi on lahja"
Päivin mukaan elämä on opettanut hänestä nöyrän.
– Lähipiirissäni on perheitä, joissa ei ole ollenkaan lapsia. Minun on vaikea kohdata heitä, koska perheemme on niin suuri. Tiedän, kuinka vaikea asia se on heille.
Hän on kokenut myös surua. Päivin sisko kuoli nuorena, ja yksi hänen lapsistaan meinasi kuolla hukkumalla.
– Tällaiset elämänkokemukset ovat olleet rankkoja, mutta opettaneet, että lapsi on lahja. Niitä ei tehdä tekemällä, anneta kaikille vanhemmille tai pidetä loppuelämää. Kaikkea voi sattua.
– Olen luonteeltani sellainen, että näen ilot ja positiiviset asiat päällimmäisinä. Huolia ja murheita on aina, mutta elämä on näyttänyt, että uskomattomistakin tilanteista selviää. Kaikki on järjesteltävissä. Positiivisuuden turvin jaksaa. Uutisoinnista saa sellaisen kuvan, että uuden kirjan kertomuksissa usko ahdistaa, mutta minulle se on ollut vaikeissakin tilanteissa voimavara.
Suurperheen isä HS:n mielipidepalstalla: Vaimo hoitanut lapsikatrasta ansiokkaasti yli 25 vuotta
Julkaistu: 10.9.2014 16:54
Vanhoillislestadiolaiselle jokainen lapsi on lahja ja elämän ihme, mutta mitä jos suurperheen vanhempi ei jaksakaan?
Aila Ruohon ja Vuokko Ilolan kirjoittama kirja Usko, toivo ja raskaus on herättänyt kiivasta keskustelua vanhoillislestadiolaisuudesta ja suurperheiden vanhempien jaksamisesta.
Kuopiolainen suurperheen isä Pekka Linna ottaa kantaa keskusteluun keskiviikon (10.9.) Helsingin Sanomien mielipidepalstalla. Hän korostaa, että vaikka vanhoillislestadiolaisten perheiden elämä näyttää olevan nyky-Suomen yksi suurimmista ongelmista mediassa, lestadiolaisten joukkoon mahtuu lukuisia eri elämäntilanteessa olevia perheitä ja äitejä.
- Vaimoni on hoitanut lapsikatrastamme ansiokkaasti kotona yli neljännesvuosisadan. Tämä on mahdollistanut perheen isän täysipäiväisen työskentelyn perheen hyväksi, hän kirjoittaa.
Hän näkee perheensä olevan siunattu, sillä alle 50-vuotiaina he ovat velattomia, asunnon ja kesämökin omistajia. Hän kertoo, että kotona olleelle äidille on maksettu eläkettä, sillä yhteiskunnassa kotiäidin arvostus ei ole kovin suurta.
Nimimerkki Rakkaudella odotetun, menehtyneen lapsen äiti ihmettelee HS:n mielipidepalstalla (10.9.), että onko kristillisen liikkeen tavoite ja sanoma ajaa perheet todella epätoivoiseen väsymykseen. Ruohon ja Ilolan kirjassa nostettiin esille väsyneen äidin toive vauvan kuolemasta, mikä järkyttää kirjoittajaa syvästi.
- Jokaisen lapsen tulisi saada syntyä maailmaan toivottuna ja rakastettuna, hän kirjoittaa.
Kirjoittajan mukaan ehkäisykieltoa noudattava vanhoillislestadiolainen liike noudattaa periaatetta, jossa todella uskova ottaa jumalan antamat lapset vastaan. Ajatus voi ajaa lestadiolaiset nurkkaan, sillä jos uskoo, lapset tulee ottaa vastaan. Jos lapsia ei halua, ei usko.
- Miten tasa-arvon edelläkävijäksi mielletyssä Suomessa saa porskuttaa vapaasti umpipatriarkaalinen kristillinen liike, jossa miehet päättävät, miten oikea usko vaikuttaa naisen kehoon, kirjoittaja kritisoi.
Hän näkee perheensä olevan siunattu, sillä alle 50-vuotiaina he ovat velattomia, asunnon ja kesämökin omistajia.
Omistaakohan Jahtia? Tai soutuvenettä?
>>>Havahduin ruokakaupassa, kun puolituttu ihminen sanoitti huolensa, että olenko täysissä ruumiin ja sielun voimissa. Huolenpito lähimmäisestä on hyväksi – mutta keskustelua käydään nyt lestadiolaisnaisten omaa tahtoa ja uskoa aliarvioiden.>>>
Ikävältä kuulostaa, mutta tuohon se johtaa. Jokainen voi mielessään pohtia mihin tälläinen kempeleläisen vastuuttoman valtuutetun kirjoitus voi johtaa:
Kesitas kirjoitti toukokuussa:
""Kaikesta näkee, että mielesi on saastainen.
Näet kaikessa vain seksuaalisuutta.
Sairastat ilmeisesti samaa addiktiota, kun valtaosa koko VL liikkeen isistä, jotka raiskaavat kesäisesti pukeutuneita ala- ikäisiä lapsiaan
Tuleeko ruumiita ennen kuin yhteiskunta herää?
En näe tasoeroa mainitun lääkärin kirjoituksen ja toisaalta tällä palstalla vellovan "keskustelun" välillä.
http://m.suomi24.fi/node/10233527
saman muutoksen huomasin myös Kalevassa,
Myös Kalevan keskustelu oli muuttunut asiallisemmaksi. Ilmeisesti Mellu ei pääse enää sinne kirjoittamaan :-)
Sama huomio. Ihan hyvä näin...
"Valtioneuvoston viestintäjohtajaksi nimitetyn Kalevan päätoimittajan Markku Mantilan valintaa perustellaan erityisesti hänen johtamiskokemuksellaan ja -taidoillaan. Asiaa koskevan valtioneuvoston kansliassa tehdyn muistion mukaan kolme vahvinta hakijaa tehtävään olivat Mantila, valtioneuvoston nykyinen viestintäjohtaja Kari Mokko sekä Helsingin Sanomien entinen päätoimittaja Mikael Pentikäinen."
Kyllä Aila Ruoho on silti ihan nätti, ainakin siinä vanhassa kuvassa.
Makunsa kullakin
Ei ihme, onhan tuo vaino ja ryöpytys mennyt aivan yli, jo vuosi kausia.
Ihmiset viisastuvat ja toki vl-liikekin on viisastunut syytä molemmissa-
molemmissa totta
Käännekin on totta ja sekös ärsyttää helluntainarsisti melperiä. Sen verran pukkaa taas vastareaktioita "Vuokko aloituksien" muodossa.
Aito Narsistihan on tarkka kuin kello, reagoi välittömästi, kun ego on uhattuna. Tässä tapauksessa uhka on lestadiolaisten suosion nousu ;)
Aikanaan kun se omakotitalo ja kesämökki jaetaan 16 osaan ei paljon jää yhdelle, sehän on myös ongelma vl:lläsä kun rahat ei riitä kaikilla, on puutetta ja köyhyyttä, ja sitä kautta kateutta.
He 16 tulevat todennäköisyyslaskennan perusteella menestymään huomattavasti keskiarvoa paremmin.
Sinuun on vaikea verrata kun en tunne taustojasi, mutta jos oletuspohjaisesti arvioi edellisen kommenttisi perusteella ja suhteuttaa sen länsimaisen yhteiskuntajärjestelmän mallioppilaaseen, eli Suomeen, niin voisin olettaa sinun olevan jonkun tason eläkeläinen hyvän sosiaalisen turvan tarjoavassa maassamme, jota tosiasiaa et vain osaa huomioida arvioidessasi muita. Tod. näk. olet sairaseläkkeellä psykiatrin lausunnolla.
Tuo oli vain arvio, niin kuin sinunkin arvio 16 lapsosen tulevaisuudesta.
Pieni liikahdus tapahtunut - totta!
– Olen luonteeltani sellainen, että näen ilot ja positiiviset asiat päällimmäisinä. Huolia ja murheita on aina, mutta elämä on näyttänyt, että uskomattomistakin tilanteista selviää. Kaikki on järjesteltävissä. Positiivisuuden turvin jaksaa. Uutisoinnista saa sellaisen kuvan, että uuden kirjan kertomuksissa usko ahdistaa, mutta minulle se on ollut vaikeissakin tilanteissa voimavara.
Päivämiehessäkin käänne, yhdistää linkillä kotimaa24:seen
Tuossa mitään ihmeellistä ole. Oulussa rauhan tervehdys on kirkon lehti ja vl mukana sen toiminnassa täysillä. Pirin Erkki pakinoi yms.
Kuulemma Päivämiehenkin tapa käsitellä asioita tulee muuttumaan. Hyvä niin.
Päivämies on ollut asialinjalla jo vuosia, kymmniäkin. Lehti ylläpitää positiivista ilmapiiriä joka on inhimillisen elämän yksi tärkeitä lähtökohtia jotta elämä maistuisi edes siedettävältä.
negatiivísuus johtaa tuhoon, senhän näkee jo tuosta teidän Vuokonkin hapituksesta
Päivämies on positiivinen. On maisnostanut hoitokokouksiakin "siunauksellisina". Nyt kuitenkin V. Juntunen, SRK-vanhoillisuuden uusi PJ, on todennut hoitokokouksista, että niissä on tapahtunut vääryyksiä ja kiusantekoa, henkistä väkivaltaa. Myytti SRK-vanhoillisuuden muuttumattomuudesta on murtunut.
Myös SRK-vanhoillisuuden ex-pääsihteeri kunnostautui positiivisuudessa, kun oivalsi v. 2013 SUVAREIDEN aikaan, että kirkkonsa piispan synninpäästö ei voi olla pätevä. Tosi positiivista. No, pian tuon episodin jälkeen Tuomas H. tajusi jättää paikkansa. Tietenkään episodilla ei ollut mitään tekemistä piispan tuomitsemisen kanssan... Ei tietenkään.
Vuokko on minusta eloisa, hyvinvoivan näköinen ja aito. Rehellinen ja rohkea ihminen, joka omalla nimellään tulee esiin keskusteluun. On kai odotettua että hänen laisensa nainen saa tuollaisia outoja ja vihamielisiä kommentteja osakseen.
Niin, ja mikä pahinta hänet (Vuokko) on leimattu myös "epäuskoiseksi". Mut hänhän on luopunut vain VL-piiristä, ei kristinuskosta. Itse asiassa hyvin pieni osa maailman kristityistä on edes kuullut koskaan mistään VL-Jumalasta. Maailmassa on 7 miljardia ihmistä. Ja joidenkin lestojen mielestä maailman aikuisväestöstä pelastuvia on muutama sata pohjan perukoilta. Siis jos keh.vam. ei lasketa.
Välillä kuitenkin kuolleen kissan pomppu, kuten tänään aamulla oli Iltasanomien uutinen.
Uusi sanakin oli: Invalisoiva raskausaika tms