joo, todella olen vasta neljätoista ja päässä pyörii itsemurha ajatuksia. välillä vaan tuntuu ettei jaksa, ettei elämällä ole mitää tarkotusta. mulla ei oo mitää haave ammattia tai muita suunnitelmia tulevausuudessa se vain pelottaa ja ahdistaa mua. koulussakin kun pyydetään kertomaan jostain haave ammatista yms. vastaan vain ettei muntartte miettiä sillasta koska tuskin elän enään sillon jossen saa apua. tahtoisin taas olla oma vanha ilonen minä, mutta se tuntuu niin mahdottomalta. en uskalla hankkia apua koska pelkään että mut tuomitaan säälittäväksi tai muuta sellasta. enkä uskalla puhua kenellekkään! tartten apua sillä en oo ees kokenu puolia mun elämästä... enkä millää jaksais mitää turhia kommentteja!
apua pahaan oloon
vastanuori
22164
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 22
Vanhimmat
niinhän ne kaikki sanovat
Hei, tässä on yksi parempi, mutta voimaton ihminen.
Murrosikään kuuluu tuollainen, todella monella on tuossa iässä päässä kaikenlaisia ajatuksia että mikään ei onnistu tai ei mitään toivoa, se on normaalia.
Se menee ohi ehkä 16 - 17 ikävuoden jälkeen.
Ei ole normaalia ja usko pois, se ei lähde pois, ei enimmät selviä.
eli pärjään ilman apua eikä minun tarvitse hankkia apua? ehkä olet oikeassa, kai sellanen avun hankkiminen on turhaa
Ei tuossa vaiheessa moni vielä tiedä minkä ammatin valitsee ja mitä tulevaisuudessa tekee. Kyllä on ihan viisasta etsiä apua ja masennus on nuorilla yleistä.
Hei nimimerkki, vastanuori
Olet alakuloisissa tunnelmissa, ilman tulevaisuuden haaveita, olet ahdistunut ja pelokas tulevan suhteen. Sinulla on paljon kohtalotovereita. Kun haet apua, kukaan ei sääli sinua. Sinun kannattaa mahdollisimman pian rohkaistua sen verran, että kerrot tilanteestasi kotiväelle, ja seuraavaksi menet heti alkuviikolla vaikkapa koulun terveydenhoitajan luokse juttelemaan. Ellet puhu kenellekään, kukaan ei voi sinua auttaa ja nyt tarvitset aikuisen tukea, että pääset pahasta olostasi.
Tsemppiä ja rohkeutta,
Pirkko-pappi
Pirkko -Pappi. En ole ap, mutta miksi te papit ette OIKEASTI anna puhelinnumeroanne tällaisille tapauksille, että hän vosisi soittaa HETI tai vaikka keskellä yötä sinule, ja saisi helpotusta. Ette te mitään auttaa halua. Virka -aika sullakin on mielessäs vaan ja oma loma.
Heiiiiii:) tiedätkö mitä? Katoppa taivaalle.. Oikeesti.. Kato nyt! Ton taivaan alla on sua varten oleva ihminen. Se tulee rutistaa sua kylmänä syysiltana itseään vasten ja huomaat, et ei tunnu enää niin pahalta. Odota vaan pikkasen.. Odottaessa voit vaik hymyillä.. Se kaunistaa sua!
tiedätkö mitä? tää teksti oli jotenki niin ihana.
Sä selviät!
Nyt tuntuu pahalta, mutta kun annat muiden auttaa sua ja autat itseäsi, sä selviät varmasti.
Ruoavalio on tosi tärkeätä. Syö terveellisesti monipuolista kotiruokaa ja hedelmiä ja vihanneksia paljon. Muista syödä myös d-vitamiinia. Ramavit on myös hyvä vitamiinivalmiste.
Ala myös urheilla. Lenkkeily on ilmaista ja olisi hyvä jos juoksisit ainakin 3 kertaa viikossa kunnon mukaan pikkuhiljaa pidentäen aikaa. Laita musiikki korville, ja lenkki menee mukavasti.
Ihminen on mitä syö. Eineskansa on usein masentunutta ja pöhöttynyttä. Muut terveempiä. Masennuslääkkeetkin myrkyttävät kehoa.
Aloita heti.
Sinä olet kovin nuori. Sinulla ei tarvitse olla haaveammattia. Suurimmalla osalla ei ole. Ala tutustua itseesi ja lukes mielenkiintoisista asioista. kyllä se oma juttu jossakin vaiheessa löytyy. Itse olen yli 30 vuotias ja vielä etsin omaa uutta juttua.
Onnea matkaan :) Sinulla on paljon hienoja asioita edessäsi kunhan alat auttaa itseäsi, etkä anna masentuneen mielen lannistaa. Pohja pitää olla kunnossa, että voi selvitä. Riittävä uni, terveellinen ruoka ja liikunta auttavat sen luomisessa.
mulla on jo harrastus, ja huomaan itsekkin kuinka paljon liikunta auttaa. treeneissä olen kuin eri ihminen, samoin koulussa ja ulkona on helpompi olla, mutta heti kun pääsen takaisin kotiin kaikki muuttuu...
Hyi sua! Ällöttävää tekstiä. Masentuneelle.
En suosittele hakea apua. Lääkärit tyrkyttää vaan ssri myrkkyjä.
SSRI-lääkkeet ovat hyviä ja tepsiviä lääkkeitä. Poika-96 ei varmaan ole tavannut vaikeasti masentunutta ihmistä..
Ei kannata luovuttaa, puhu rohkeasti vaikka terveydenhoitajlle tai koulukuraattorille, joka sitte tarvittaessa ohjaa sut nuorisopsykiatrille tai vastaavalle ja ne ihmiset ei tuomitse. Puhuminen voi ja varmaan tuntuukin aluksi tosi vaikeelta, mutta tulee helpommaksi ajan kanssa, itellä ainakin kävi niin, että aluksi olin tosi hiljanen ja vastasin tyyliin "emmä tiiä" nyt on jo paljon helpompi puhua.
Se ei oo totta, että ne tyrkyttäis heti masennuslääkkeitä ynnä muita pillereitä, mutta jos toi on jatkuvaa, eikä mitään muuta keinoa löydy, voi ne tulla ajankohtasiksi.
Sun ei todellakaan tarvi vielä tietää, mitä haluat "isona" tehdä, oon ihan varma, että et oo ainut, joka ei tiedä, sulla on valtavasti aikaa miettiä ! Voin myös kertoa, ettei se vällttämättä oo sen helpompaa, vaikka tietäiskin.
Todella paljon tsemppiä sulle, oon ihan varma, että pystyt siihen !
mmm, niin voi olla. puolvuotta oon yrittäny hankkii apuu, mutten oo viel koskaa pystyny siihen. se vaan on niin hankalaa
Vastanuori heiiiiiii!:) rullaatirullaaa rullaaahan? Hyvin? Oho.. Jes! Hymy? Pikkunen? Eikö? Ihan ihan pieni ... Irvistyskin lasketaan :D -Minä-
Voi ei! Et missään nimessä eksy tuolle tielle! Olen itse kokenut kiusaamista ala- ja yläasteella. Voimistuin. Menin lukioon ja olen nyt lääkäri. Kaikilla ei ole haaveammattia vielä tuossa tilanteessa. Kaikki aikanaan. Sinulla on aikaa. Olet tärkeä ja ihana ihminen.
mmm, ehkä mäki jaksan elämässä eteenpäin.
Kuule vastanuori. Elämässä on joskus vaikeaa joskus ihanaa. Mut yksi asia on ihan satavarma. Se on se, ettei mikään kestä ikuisesti. Tuokin paha olo helpottaa ja tulee vielä hyviä päiviä. Mielenkiintoista kun sanoit, että kun liikut ja harrastat tai oot vaikka koulussa niin on vähän parempi olo, mut kun meet kotiin niin tulee paha olo. Mistähän se voi johtua. Ootko miettinyt miksi kotona on niin paha olla?
niin en oikeen tiiä. viihdyn yksin, mutta kotona musta tuntuu että joku on kokoajan kyyläämässä ja muutenkin ahdistaa.