Kuinka moni muu?

täältä löytys yks.

Kiduttavaa...

Jep! Ihastuminen ei oo ollenkaan kivaa. Tuntuu todella typerältä odotella yhteydenottoa (turhaan?), mut oon tosi onnellinen, että tapasin mukavan miehen (miinus tietty toi, että hemmosta ei kuulu mitään) ja kai oon vähän surullinen kun jutusta ei taida tulla mitään.

Sen siitä saa kun ottaa ja ihastuu...ja minä kun luulin etten eron jälkeen ihastu helposti ...ja vieläpä chatin kautta tutustumaani mieheen...voi helkutti taas on aloitettava kaikki alusta,miehellä ei riitä rohkeutta kokeilla tulisiko tästä jotain,"sitotumiskammoinen" mies ...jälleen kerran....ja minä hitot mitään palloa hänelle jalkaan ole laittamassa en halua kahlita,,,,haluaisin vain nauttia joskus toisen ihmisen läheisyydestä, tutustua pikkuhiljaa paremmin ja nuo ihanat juttutuokiot ,katseet ja halaukset...no myös ne hellät suukot...voi luoja että olo on kuin teinitytöllä jolla sydänsuruja...hih
mutta kaipa tää tästä helpottaa, sainhan uuden ystävän ...vai olisiko sittenkin hän se oikea?
No pallo on hänellä ,minä kyllä jaksan odottaa...olen ollut jo pitkään niin yksin jotta se tunne ei ole uusi....mutta jotenkin vain nyt on kylmempi olla yksin ...kerkesin mokoma tottua jo lämpimään kainaloosi...odotan kuitenkin,,,pien toivonhippunen jäljellä on...et usko kuinka sait sydämeni pomppimaan ilosta kun sinä toivotit minulle illalla .... hyvää yötä...vaikka vain tekstarilla ,se kertoo minulle jotta et ole kokonaan unohtanut minua :),usko pois minä en unohda helpolla sinua....*huokaus*
kuulenkohan tänään sinusta mitään ...

... mutta semmoista se on... ;)

Onneksi omalla kohdallani olen ottanut sen politiikan käyttöön, että kerron kaikista tunteista heti enkä huomenna. (Juu, tekstiviestit ja sähköposti ovat mainioita keksintöjä;) Toistaiseksi on herra pysynyt matkassa.

Mutta kyllä sitä vaan itsensä välillä niin tyhmäksi tuntee, ettei ole tosikaan. :D

Typeryys jatkuu tänäänkin.

Kyllä!

Haavoittuva olo. Pahinta ovat reaktiot, joille ei itse voi mitään. Minulla on hetkiä, jolloin en pysty puhumaan ennen kuin lasken kymmeneen, muutoin ääneni kavaltaisi tunteeni. Koko ajan pelkään punastuvani väärään aikaan

No, tänään on jo 21.10. mutta olin kyllä jo toissapäivänä ihan samoissa tunnelmissa. Tykkään, vihaan, suren, iloitsen, kaipaan ja ajattelen jatkuvasti... Pää hajoaa, kun tämä tuli niin varoittamatta elämääni!