Mitä tarkoittaa verohelpotus "KAUTTA LINJAN". Se tarkoittaa, sitä että
1,9 miljoonaa veronmaksajaa 4,3 miljoonasta jäävät ilman "KAUTTA LINJAN"
tehtävästä verohelpotuksesta, koska tähän veroluokkaan kuuluuvat ovat
pienituloisia ja eivät maksa valtionveroa, josta nämä
verohelpotukset tehdään.
Seuraavilla tuloryhmillä on mahadollisuus saada tätä "KAUTTA LINJAN"
verohelpotusta.
Vuosiansio.. ... Veronalaraja - Veronyläraja.. ... 1% helpotus
11600 - 14400 €..... 8 € - 344 €............. .... 0,08 - 3,44 €
14400 - 20000 €.... 344 € - 1240 €.............. 3,44 - 12,40 €
20000 - 31200 €..... 1240 € - 3704 €....... 12,40 - 37,04 €
31200 - 55200 €.... 3704 € - 10424 €..... . 37,04 - 104.24 €
55200 - 80000 €.. 10424 € - 35224 €..... 104.24 - 352,24 €
Tuloluokkiin 14400 - 50000 € vuodessa ansaitseviin kuuluu
noin 2,2 miljoonaa veronmaksajaa. Tässä valossa katseltuna tämä
"KAUTTA LINJAN" verohelpotukset hyödyttävät 0,2 miljoonaa
veronmaksajaa. Kokoomus ajaa edelleen linjaa, jonka maksavat
eläkeläiset, työttömät, pätkätyöläiset ja opiskelijat.
Edellisessäkin verohelpotuksessa valtio muisti nostaa maksujaan ja
kunnat veroäyriään ja niin käy tämän tulevankin "KAUTTA LINJAN"
verohelpotuksen.
Ei näillä helpotuksilla ostovoimaa, eikä hyvinvointia lisätä.
1,9 miljoonaa veronmaksajaa 4,3 miljoonasta jäävät ilman "KAUTTA LINJAN"
tehtävästä verohelpotuksesta, koska tähän veroluokkaan kuuluuvat ovat
pienituloisia ja eivät maksa valtionveroa, josta nämä
verohelpotukset tehdään.
Seuraavilla tuloryhmillä on mahadollisuus saada tätä "KAUTTA LINJAN"
verohelpotusta.
Vuosiansio.. ... Veronalaraja - Veronyläraja.. ... 1% helpotus
11600 - 14400 €..... 8 € - 344 €............. .... 0,08 - 3,44 €
14400 - 20000 €.... 344 € - 1240 €.............. 3,44 - 12,40 €
20000 - 31200 €..... 1240 € - 3704 €....... 12,40 - 37,04 €
31200 - 55200 €.... 3704 € - 10424 €..... . 37,04 - 104.24 €
55200 - 80000 €.. 10424 € - 35224 €..... 104.24 - 352,24 €
Tuloluokkiin 14400 - 50000 € vuodessa ansaitseviin kuuluu
noin 2,2 miljoonaa veronmaksajaa. Tässä valossa katseltuna tämä
"KAUTTA LINJAN" verohelpotukset hyödyttävät 0,2 miljoonaa
veronmaksajaa. Kokoomus ajaa edelleen linjaa, jonka maksavat
eläkeläiset, työttömät, pätkätyöläiset ja opiskelijat.
Edellisessäkin verohelpotuksessa valtio muisti nostaa maksujaan ja
kunnat veroäyriään ja niin käy tämän tulevankin "KAUTTA LINJAN"
verohelpotuksen.
Ei näillä helpotuksilla ostovoimaa, eikä hyvinvointia lisätä.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Kyseinen olisi vain paluuta aiempaan verotuskäytäntöön. Vuosikausia verotusta on kiristetty "kautta linjan" ja eteenkin yläpäästään. Veronkevennykset taas on annettu pieni- ja keskituloisia painottaen ja vieläpä "matalapalkkaerillä" höystäen. Nykyään alle 11 600 € tuloista ei käytännössä makseta veroa lainkaan. Tämä koskee reilusti yli 1 miljoonaa tulonsaajaa ikäluokasssa 20-64 vuotta. Seuraava miljoona tulee täyteen n. 22 000 €/v tulotasolla ja seuraava miljoonan tulonsaajan jaja n. 26 000 €/v tuloilla yli 55 000 €/v ansaitsevia 20-64 vuotiaita on alle 150 000 tulonsaajaa.
Mielenkiinoisempaa on se totuus, että meille on syntynyt työttömien ja pätkätyöläisten alaluokka, joka ansaitsee alle 8000 €/v. 45-60 vuotiaissa on hieman enemmän miehiä ja alle 40 vuotiassa selvästi enemmän naisia. Heidän tulonsa ovat vähemmän, kuin kansaneläke! Siinä on yksi asia, johon pätee sanonta "kautta linjan".
Tarkemmista analyysesistä sen verran, että MIEHEN n. 40 000 €/v tuloilla ei ole suurta korrelaatiota naisen tuloihin, mutta (eteenkin) alle sen tulotason perheen sisällä sekä miehen että vaimon tulotaso on käytännössä täysin sama. MIEHEN 15 000 €/v tulotasolla on hieman enemmän hajontaa, kuin muualla. Suomessa on n. 10 000 perhettä, joissa MIES on tuloton ja VAIMON tulot ovat yli 50 000€/v, kun taas päinvastaisessa tilanteessa olevia perheitä on n. 2 000. 40 000€/v tulot vs. alle 10 000€/v tilanteessa MIES-VAIMO tilanteessa on 62 000 perhettä ja VAIMO-MIES tilanteessa on 3 600 perhettä.
Seuraavissa tarkastellaan perheitä, joiden paremmin ansaitseva ansaitsi vuonna 2001 yli 15 000€/v.
Sellaisia perheitä, joissa puolisoiden tuloero on YLI 20% ja suurempituloinen ansaitsee vähintään 15 000 €/v oli Suomessa vuonna 2001 405 000 perhettä (n. 1 miljoonasta perheestä), siis n. 40% kotitalouksista. Yli 30%:n tuloero oli n. 32%:lla perheistä ja yli 40%:n tuloero n. joka neljännessä kotitaloudessa. 14%:ssa kotitalousista mies ansaitsi yli 35 000 €/v ja vaimon tulot jäivät alle 40%:iin hänen tulositaan, päinvastainen tilanne oli 11%:ssa kotitalousista. 30%:n "rajatulolla" vastavat luvut ovat 19.5% ja 12.5%.
Sellaisia perheitä, joiden sisäinen tuloero on ALLE 10% on alle 12% ja puolisoiden välinen tuloero on alle 20% n. 15%:ssa perheitä. Enintään 30% tuloero on 28%:ssa talouksista.
Sama taulukkoina:
Tuloero puolisoiden väillä alle 40% 36,0% perheistä.
Tuloero puolisoiden väillä alle 30% 28,0% perheistä.
Tuloero puolisoiden väillä alle 20% 15,0% perheistä.
Tuloero puolisoiden väillä alle 10% 12,0% perheistä.
Tuloero puolisoiden väillä yli 40% 25,0% perheistä.
Tuloero puolisoiden väillä yli 30% 32,0% perheistä.
Tuloero puolisoiden väillä yli 20% 40,5% perheistä.
Tuloero puolisoiden väillä yli 10% 50,0% perheistä.
Vaimon tulot
Kyllä tuosta 11600 € vuositienististä sentään kunnallisvero maksetaan. 3600 € vuodessa tienaava saattaa olla verosta vapaa. Täytyypä tarkistaa.
Jos verohelpotuksia tehdään kunnallisveron osuudesta, niin kyllä kunnanisät muistavat asian kuitata veroäyriä korottamalla. Että se niistä ostovoiman lisäyksistä.
6600 €/v
Ensimmäisestä 8 400 €:stä ei makseta kunnallisveroa senttiäkään. 12 000 €/v tuloilla kokonaisverot ovat tänä vuonna (keskimäärin) 1 493,45. http://www.vero.fi. 8 400 €/v tuloilla puolet veroluonteisista maksuista on työeläke- ja työttömyysvakuutusmaksuja. Toinen puoli jakautuu sava- ja kirollivseron ja valtion tuloverojen kanssa puliksi. Kokonaisveroprosentti on ev. lut. jäsenelle 10,2%.
Kuriositeettina liitän tähän veroprogression kehittymisen historiasta; Veronkevennykset tuloluokittain:
Hallitus Aho Lipponen Lipponen II Vanhanen Yhteensä
Tulot 1992-1995 1996-1999 2000-2003 2004 1991-2004
8000 24.2% 81.5% 100.0% 100.0%
12000 11.0% 32.5% 85.4% 26.6% 93.6%
16000 4.8% 22.4% 45.3% 9.8% 63.6%
20000 4.4% 18.6% 37.2% 9.0% 55.5%
24000 3.1% 14.6% 29.2% 7.1% 45.5%
28000 3.6% 13.7% 25.3% 6.4% 41.7%
30000 3.1% 14.2% 24.5% 6.1% 41.1%
34000 2.5% 12.3% 22.9% 6.0% 38.0%
36000 2.3% 11.6% 21.7% 5.7% 36.2%
38000 2.1% 11.0% 20.8% 5.5% 34.8%
40000 2.0% 10.5% 20.0% 5.3% 33.5%
44000 1.7% 9.7% 18.7% 5.1% 31.5%
48000 2.4% 9.1% 17.8% 4.9% 30.6%
50000 2.2% 9.8% 17.4% 4.8% 30.6%
52000 2.1% 10.4% 17.1% 4.7% 30.6%
54000 2.0% 10.5% 17.1% 4.6% 30.6%
55000 1.9% 10.3% 17.5% 5.0% 31.0%
60000 1.7% 9.3% 16.2% 4.7% 28.8%
65000 1.5% 8.6% 15.3% 4.5% 27.1%
70000 1.4% 8.0% 14.5% 4.3% 25.7%
1000000 0.1% 2.8% 8.2% 2.9% 13.5%
5000000 0.0% 2.6% 8.0% 2.9% 13.0%
Vuosiansio.. ... Veronalaraja - Veronyläraja.. ... 1% helpotus
11600 - 14400 €..... 8 € - 344 €............. .... 116 - 144 €
14400 - 20000 €.... 344 € - 1240 €.............. 114 - 200 €
20000 - 31200 €..... 1240 € - 3704 €....... 200 - 312 €
31200 - 55200 €.... 3704 € - 10424 €..... . 312 - 552 €
55200 - 80000 €.. 10424 € - 35224 €..... 552 - 800 €
=> verojen määrä vähenisi
11600 - 14400 €.... 100% - 41,8%
14400 - 20000 €.... 41,8% - 16,1%
20000 - 31200 €.... 16,1% - 8,4%
31200 - 55200 €.... 8,4% - 5,3%
55200 - 80000 €.... 5,3% - 2,3%
Laskelma sinällään on oikein, mutta paljonko se maksaisi, eli paljonko valtion verotulot laskisi vuodessa?
Ja mitä menoja vähennettäisiin samalla määrällä?
Taustaksi: http://www.stat.fi/til/vermak/
valtion tulo- ja varallisuusvero v. 2003 oli 11,8 Mrd euroa, 24,3 % BKT:stä
Aika tarkkaan 1% verokertymästä, siis 100 - 150 milj €.
Noin arvelinkin. Jätit kuitenkin laskelmastasi pois oleellisen tekijän: vähennykset.
Vain vähennysten yli menevä osa on verotettavaa tuloa, joten tasavähennys tulee sitä pienempänä, mitä lähempänä on verotettavan tulon rajaa.
Vaikutuksen huomaa helposti, kun tuon ilmoittamasi könttäsumman jakaa tasaisesti kaikkien työvoimaan kuuluvien 2,6 miljoonaan kesken. 125 M.eurosta kertyy jokaiselle keskimäärin 48,- euroa. Ei siis satasia, kuten laskelmasi näyttäisi.
Lisäksi jätit vastaamatta tuohon toiseen kysymykseen: Mistä menoista vähennettäisiin täsmälleen sama summa?
Budjetinhan pitäisi olla tasan, vai helpotetaanko taas tulevien työntekijöitten maksettavaksi jäävällä velkarahalla?
Rahoituksen oletetaan tulevan työllisyyden nousulla. Vanhasen hallitus teki vaaliohjelman, jossa luvatttin 4%:n alennukset, 4%b kautta linjan olisi -16% budjetista, koska 0% laajenisi 500 000 tulonsaajalle. Talouskasvun ja veronalennuksen tuoma työllisyyden kasvu sekä palkkatason nousu (esim. 2%) kattaa kevyesti myös inflaation vaikutuksen.
Tässä esimerkissä käytän vuoden 2001 lukuja ja mallinnettua 2001 tulojakaumaa. Luvut ovat miljoonia euroja. Otsikkokentässä -1% tarkoittaa 1% veronalennusta, eli sarakkeet ovat
1) - 1% veronalennus
2) - 1% veronalennus ja 2% TUPO-korotus
3) - 1% veronalennus ja 4% TUPO-korotus
2001 tilanne muuttumattomana
5) pelkkä +2% TUPO-korotys
6) pelkkä +4% TUPO-korotus
Ei uusia työp. 1) 2) 3) 2001 5) 6)
TOTAL 24 345 24 832 25 319 25 130 25 632 26 135
DIFF 2001 -785 -298 189 0 502 1 005
+20k työp. 1) 2) 3) 2001 5) 6)
TOTAL 24 415 24 904 25 392 25 203 25 707 26 211
DIFF 2001 -715 -226 262 73 577 1 081
Eli 3% yleiskorotus rahoittaisi 1% kautta linjan tapahtuvan veronalennuksen jopa ilman työllisyysmuutosta.