Vesimies ja sitoutumiskammo

Kyllä minä mielelläni olen halunnut sitoutua, mutta, jos kumppani ei anna ajatuksilleni ja mielipiteilleni vapautta...tai en saa toteuttaa itseäni, opiskella, harrastaa tms.,niin...
Nyt olen suhteessa, jossa voin mennä eteenpäin ja kehittyä, joten voisinpa mennä vaikka naimisiinkin -tai sitten ei. Itse asiassa on ihanaa, kun kumppani ei jatkuvasti hengitä niskaan.Mutta moni muukin merkki tuntee varmaan samoin.

juu,sitoutumiskammo on..pahemman laatuinen. olen huomannut monilla veskareilla..

Itse olen horroskoopiltani vesimies. sitoutumiskammo oli vaivanut minua koko elämäni ajan. toisaalta haluan, että minua rakastetaan (ja että olisi perhe) ja toisaalta arvostan, että minua kuunneltais ja otettais minun mielipidettäni tosissa eikä koko ajan hengittäisivät mun niskaan. Suhteessa en ikinä kehity mihinkään suuntaan, asiani suorastaan pysähtyvät. Heti kun eroan ja olen sinkku asiani rullaavat eteenpäin. tiedän, että kuulostan oudolta mutta näin se vaan on.

vesimies nainen

Voi olla että horoskoopilla on vaikutusta luonteeseen, mutta ei voi sanoa, että jokainen vesimies olisi sellainen ja sellainen, vain koska on vesimies horoskoopiltaan. Minä esim. olen vesimies(nainen) ja minulla ei ole sitoutumiskammoa ja kun rakastun niin rakastun sitten täydellisesti. Tuossa olen sinun kanssasi samaa mieltä en minäkään halua olla riippuvainen kenestäkään. 100 % uskollinen olen kumppanilleni ja vaadin sitä samaa häneltä. Kun kerran tulen petetyksi, kuuluu vain viuh ja hän saa ottaa oven ja kävellä ulos. Minua ei saa kahlita eikä laittaa mihinkään kategoriaan. Haluan olla se mikä olen. Useimmat ihmiset pelkäävät ja siten karttavat minua, koska olen sen verran vahva luonteeltani ja siten en ole muiden mukana menijä. Nainen, joka tallaa omia polkujaan, mutta kuitenkin valmis sitoutumaan, kuhan ei rajoiteta liikaa. Kaikki kotkotukset ovat silkkaa kidutusta minulle. Järjestystä pitää olla.

Kuulostaa tutulta, tosin en väittäisi tätä pelkäksi vesimiesten "horoskooppitaudiksi". Muidenkin merkkien edustajilla olen tätä huomannut, eikä tämä liity mitenkään siihen että olisimme yrittäneet yhdessä suhdetta. Haluan kyllä lämpimiä halauksia ja suudelmia, mutta en takertumista ja rajojen asettamista. Innostun hyvin herkästi uusista ihmisistä, mutta innostukseni lakkaakin yhtä nopeasti kuin se syttyikin. Aika harvoin kukaan ehtii vastaamaan tunteisiini tarvittavalla nopeudella, ja siinä vaiheessa kun tämä toinen on mahdollisesti kypsynyt lähestymään minua, olen jo kaukana. Onhan se tietenkin vähän rasittavaakin ja usein olen miettinyt että miksihän näin on, mutta toisaalta en halua kiusata toista mikäli en oikeasti hänestä välitä. Aitoutta minä lopulta haen ja toivon sitä myös itse saavani. Ei mikään helppo tehtävä =)

mulla on niin toi sama juttu. toista yhtä sitoutumiskammosta ei helpolla löydä...