Kehitysapu

Suomi maksaa vuosittain kehitysapuna ulkomaille noin 500 miljoonaa euroa, mikä on 0,35 % BKT:sta. Pääkaupunkiseudun ja muiden hyvin menestyvien kuntien asukkaat maksavat maan sisällä kehitysapua 10-kertaisen määrän maan ulkoiseen kehitysapuun verrattuna eli noin 5 miljardia euroa eli 3,5 % BKT:sta. Lisäksi tulee joukko piilokehitysapua kuten maataloustuet päälle.

Merkille pantavaa on se, että kehitysapua saavissa kunnissa Keskustalla on vahva edustus valtuustoissa. Kehitysapua antaville kunnille on puolestaan tyypillistä, että Keskustan kannatus jää reilusti alle 10 %:n ääniosuuksista.

Kehitysapu olisi sinällään ihan ok., jos sen tarkoituksena olisi rationalisoida kehitysavun tarve pienemmäksi tai pois kokonaan. Keskustajohtoisissa kehitysapua saavissa kunnissa ei kuitenkaan ole ollut minkäänlaista halukkuutta tähän suuntaan. Kehitysapua työnnetään vuosi toisensa jälkeen pohjattomaan säkkiin, kädestä suuhun elättämiseen.

Kehitysapua maksavissa kunnissa olisi nyt hyvä miettiä, halutaanko tällaista jatkuvasti suurenevaa kehitysapupottia pitää yllä ilman minkäänlaista tulosvastuuta siitä, mitä avustusrahoilla tehdään ja miten hätäapukunnan toimintaa rationalisoidaan. Tulevana viikonloppuna jokaisella on mahdollisuus ottaa kantaa siihen, halutaanko tällaisen rattoisan rahantuhlaamisen jatkuvan ikuisesti. Äänestä siis Keskustaa, jos haluat nostaa maan sisäisen kehitysavun ja omien verojesi määrää.
2105
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 2

Vanhimmat

Vapaaehtoinen kuntien yhteistyö ei johda tuloksiin, koska se on tehotonta ja epädemokraattistakin. Kuntien välisessä yhteistyössähän valmistelu- ja sopimisvaltaa siirtyy valtuustoilta yhteistyöelimille ja valtuustot joutuvat kumileimasimiksi, jos rupeavat. Useimmiten eivät rupea, mistä seuraa, etteivät yhteistyöhankkeet etene sen paremmin kuin länsimetro pääkaupunkiseudulla.

Ennustan siis, että tulevaisuudessa menemme kuntien pakkoliitoksiin tavalla tai toisella, sillä eihän siinä ole mitään järkeä, että maassa maksetaan 150-200 turhan kunnan organisatoriset ja hallintokulut, kun ne rahat tarvittaisi kuntien palvelutuotantoon.

Äänestä
  • kuntarajojen jo yli kaksikymmentä vuotta omalla paikkakunnallani ja on toiminut hyvin.
    Olisiko huonot päättäjät kun metrohanke ei etene ja yhteistökyvyttömyyttä. Niinhän valtuustot ja lautakunnat ovat kumilemasimia mitä isompi on kunta sitä enemmän pystyy esittelijä ohjaamaan asioita siihen suuntaan kuin itse haluaa ja myös pystyy hautaamaan eri asiakirjoja työpöydänlaatikkoonsa niin etteivät lautakunnat edes tiedä niistä.

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


Mielipidepankki kirjoitti:

Suomi maksaa vuosittain kehitysapuna ulkomaille noin 500 miljoonaa euroa, mikä on 0,35 % BKT:sta. Pääkaupunkiseudun ja muiden hyvin menestyvien kuntien asukkaat maksavat maan sisällä kehitysapua 10-kertaisen määrän maan ulkoiseen kehitysapuun verrattuna eli noin 5 miljardia euroa eli 3,5 % BKT:sta. Lisäksi tulee joukko piilokehitysapua kuten maataloustuet päälle.

Merkille pantavaa on se, että kehitysapua saavissa kunnissa Keskustalla on vahva edustus valtuustoissa. Kehitysapua antaville kunnille on puolestaan tyypillistä, että Keskustan kannatus jää reilusti alle 10 %:n ääniosuuksista.

Kehitysapu olisi sinällään ihan ok., jos sen tarkoituksena olisi rationalisoida kehitysavun tarve pienemmäksi tai pois kokonaan. Keskustajohtoisissa kehitysapua saavissa kunnissa ei kuitenkaan ole ollut minkäänlaista halukkuutta tähän suuntaan. Kehitysapua työnnetään vuosi toisensa jälkeen pohjattomaan säkkiin, kädestä suuhun elättämiseen.

Kehitysapua maksavissa kunnissa olisi nyt hyvä miettiä, halutaanko tällaista jatkuvasti suurenevaa kehitysapupottia pitää yllä ilman minkäänlaista tulosvastuuta siitä, mitä avustusrahoilla tehdään ja miten hätäapukunnan toimintaa rationalisoidaan. Tulevana viikonloppuna jokaisella on mahdollisuus ottaa kantaa siihen, halutaanko tällaisen rattoisan rahantuhlaamisen jatkuvan ikuisesti. Äänestä siis Keskustaa, jos haluat nostaa maan sisäisen kehitysavun ja omien verojesi määrää.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu