Suomi itsenäistyi 1809

mitään vapaata pääsyä.
Suomeen voi tulla vain erikseen sovittuihin harjoituksiin, kuten ennenkin.

"Entäpä kuuluuko Suomi nyt Yhdysvaltoihin kun natojoukoille on annettu vapaa pääsy Suomen rannikoille."

Ei ole! Valehtelu ei auta!

Isäntämaa-sopimus ei liity puolustukseen tai hyökkäykseen! Siinä määritellään vain se, että JOS Suomi kutsuu vieraan maan joukon Suomeen harjoitukseen (ilman kutsua ei ole tulemista!) niin millaista majoitusta, kuljetusta, huoltoa tai terveydenhoitoa tuolle joukolle tarjotaan! Sellaisena se ei Venäjää kiinnosta. Vain kotistallarit siitä möykkää!

Zdanovin porukka johti rauhansopimuksen ehtojen täyttämisen valvomista. Kyse ei ollut mistään miehityksestä. Stalin ja Molotov nuhtelivat jatkuvasti juoppoa Suomen sisäisiin asioihin sekaantumisesta, eri asia on tietysti miten paljon Stalin todella halusi "sotasyyllisiä" oikeuden eteen.

Nythänon kertakaikkiaann niin että mikäli joutuisimme tilanteeseen että antaisimme luvan Natolle. On siitä erikseen valtioneuvostossa tehtävä päätös mikäli osallistumme Natoa koskevaan operaatioon.

tämkö selvä kirjoitti:

Nythänon kertakaikkiaann niin että mikäli joutuisimme tilanteeseen että antaisimme luvan Natolle. On siitä erikseen valtioneuvostossa tehtävä päätös mikäli osallistumme Natoa koskevaan operaatioon.

Lue lisää

kriisinhallintaharjoituksiin.
Rauhanturvaoperaatioihin vaaditaan YK:n suositus.

"Pitkä miehitys loppui 1809, mutta seuraava mietys alkoi heti ja loppui 1917. Jos valvontakomissio lasketaan mukaan niin miehitysjoukkoja oli myös 1944-1948."

Olimme täysivaltainen osa Ruotsia, emme miehitetty alue. Sama koski tsaarinvaltaa. Venäjän joukot olivat oman valtion väkeä, ei miehittäjiä.
Sodan jälkeen oli neuvostojoukkoja lyhyen aikaa eräillä lentokentillä ja satamissa. Ne poistuivat pääosin -45 ja viimeistään 1947.

Höpöhöpö!! kirjoitti:

"Pitkä miehitys loppui 1809, mutta seuraava mietys alkoi heti ja loppui 1917. Jos valvontakomissio lasketaan mukaan niin miehitysjoukkoja oli myös 1944-1948."

Olimme täysivaltainen osa Ruotsia, emme miehitetty alue. Sama koski tsaarinvaltaa. Venäjän joukot olivat oman valtion väkeä, ei miehittäjiä.
Sodan jälkeen oli neuvostojoukkoja lyhyen aikaa eräillä lentokentillä ja satamissa. Ne poistuivat pääosin -45 ja viimeistään 1947.

Lue lisää

Ensimmäisen maailmansodan aika oli kyllä teknisesti ottaen miehitys. Kenraalikuvernöörillä oli käytännössä diktaattorin valtuudet ja reserviläisillä oli lupa ampua järjestyksen turvaamiseksi.

Nikolai Verinen kirjoitti:

Ensimmäisen maailmansodan aika oli kyllä teknisesti ottaen miehitys. Kenraalikuvernöörillä oli käytännössä diktaattorin valtuudet ja reserviläisillä oli lupa ampua järjestyksen turvaamiseksi.

Lue lisää

sotatilasta. Toisaalta Suomen virkamiehistö toimi tavalliseen tapaan ja jopa vaaleja järjestettiin. Oikeuslaitos ja poliisi toimivat. Itsenäisyyttä puuhattiin.

Saksan vaikutus oli merkittävä maaliskuusta joulukuuhun 1918. Siihen se loppuikin.
Seuraavan kerran Saksaa lähennyttiin keväällä 1941. Se loppui kesällä -44.

Nykyisin Suomi on yhtä itsenäinen kuin EU:n muutkin jäsenmaat. Suomi on mukana päättämässä EU:n elimissä.

1863 Suomi sai jopa oman markan

Sallittiin keisarin armosta, ei siksi, että olisi ollut itsenäinen valtio. Saatoi olla jopa lipsahdus keisarilta, mutta ei halunnut tarttua lillukanvarsiin, kun piti saada lakot loppumaan.

suomalainen2 kirjoitti:

Sallittiin keisarin armosta, ei siksi, että olisi ollut itsenäinen valtio. Saatoi olla jopa lipsahdus keisarilta, mutta ei halunnut tarttua lillukanvarsiin, kun piti saada lakot loppumaan.

Lue lisää

Venäjä ei halunnut puuttua Suomen omaan sisäpolitiikkaan vaan vain varmistaa ettei kukaan muu suurvalta edes havittele hyökkäystä Pietaria vastaa joka lähellä Suomen ja Venäjän rajaa.

haluttiin varmistaa kirjoitti:

Venäjä ei halunnut puuttua Suomen omaan sisäpolitiikkaan vaan vain varmistaa ettei kukaan muu suurvalta edes havittele hyökkäystä Pietaria vastaa joka lähellä Suomen ja Venäjän rajaa.

Lue lisää

Venäjän keisari Nikolai II ei suostunut vahvistamaan eduskunnan säätämää oppivelvollisuuslakia. Se saatettiin voimaan vasta Suomen itsenäistyttyä v.1921.

Miten oppivelvollisuuslaki Suomen suurruhtinaskunnassa olisi ollut uhka Venäjän turvalisuudelle?

Joten ainoa vastaus on, että keisari puutui myös Suomen sisäisiin asioihin erityisesti silloin, kun jokin laki olisi poikennut liikaa muun Venäjän laeista. Esimerkiksi Venäjällä ei ollut minkäänlaista lakia koulutuksen suhteen, jonka vuoksi oppivelvollisuus Suomessa olisi tehnyt suomesta erilaisen emämaahan nähden.

Joka tapauksessa Suomen itsenäistyminen v.1917 teki mahdolliseksi säätää lakeja, jotka vastasivat Suomen kansan tarpeita ja oloja.

puolustukseen mitään vaikuttanut. Vanha Suomi oli edelleen Venäjän keisarikuntaa.

Ei se Pietarin kirjoitti:

puolustukseen mitään vaikuttanut. Vanha Suomi oli edelleen Venäjän keisarikuntaa.

Vanha Suomi oli vuoden 1812 jälkeen osa Suomen suurruhtinaskuntaa, ei Venäjän keisarikuntaa. Näin kun tarkasti ottaen. Vain siinä tapauksessa, jos Suomen katsotaan kuuluneen autonomisena suurruhtinaskunta Venäjän keisarikuntaan, voidaan myös sanoa Vanhan Suomen kuuluneen siihen - osana muuta Suomea.

Oli äärimmäisen EPÄtodennäköistä että minkäänvaltakunnan painoarvosanoilla epätodennäköistä että mikään ulkosuurvalta olisi hyökkäykksensä kohdistanut Pietaria kohden Suomen maaperältä.