Jos Suvaitevampi Suomi kampanja muotoilisi asiansa otsikon tavoin, olisi kampanja liian suvaitsevainen. Keskustelua käydäänkin
tappohengessä Heikki Talan ja Suomalaisuuden Liiton oppien mukaisesti.
tappohengessä Heikki Talan ja Suomalaisuuden Liiton oppien mukaisesti.
Vastaukset 15
Vanhimmat
Todellakin pienillä muutoksilla kampanjasta tulisi suomalaisittain positiivinen mutta sitä ei tietoisesti haluta tehdä. Halutaan osoittaa negatiivista mieltä suruja kohtaan ja se taitaakin olla kampanjan pääpointti. Positiivisilla sanavalinnoilla kampanja ja aloitekkin toimisivat paljon tehokkaammin.
Totta toinen puoli kolikosta.
Toinen puoli kolikkoa että vähemmistö kielen edustajat (RKP, Folktinget & Magma) ei ikinä ole suostunut edes keskustelemaan saati harkitsemaan vaihtoehtoista tapaa hoitaa surujen palvelut. Päinvastoin edelleenkin pakkoruotsia yritetään vahvistaa kaiken käytettävissä olevin keinoin aikaistamalla pakkoruotsin ala-asteille, anomallavrahaa lisättynä ruotsinkieliseen kielikylpyyn suomenkielisille, ja uusimpana vaatimus lisä pakkoruotsi kursseista lukioon.
Pienillä muutoksilla kommunikointi tyyliin suru vaikuttajat sais positiivista ilmapiirii kielikeskusteluun mannersuomessa.
Voisitko kertoa meille, mitä suvaitsematonta tai äärimielisyyttä on tuossa kampanjassa?
Vai onko se äärimielistä, että vaatii suomalaisille samaa kielivapautta kuin on muillakin samanlaisilla kansoilla?!
Jotain tolkkua noihin väitteisiin....
On jonkun verran provokatoorista ilmaista, että suvaitsevaisuus kasvaa, kun ei opiskella ruotsia eli toista kansalliskieltä.
Aloittajan ehdotus: ruotsi sopii Suomeen mutta ilman pakkoa on aivan toista luokaa parempi eikä ole tulkittavissa millään tavalla
provokatoriseksi. Olen ymmärtänyt, että jopa nettifennot haluavat sanoa: ruotsi on OK mutta ei pakolla.
Fennomaanit ja positiiviset ilmaisut eivät kuulu yhteen. Fennomaani osoittaa voimattomuutensa käyttämällä raakoja ja brutaaleja ilmaisuja. Näin varsinkin, kun on kyse suomenruotsalaisista, perkele.
"Olen ymmärtänyt, että jopa nettifennot haluavat sanoa: ruotsi on OK mutta ei pakolla"
Hyvä keskustelun jatke!
Kuvittelisin samoin että valtaosa niistä suomalaisista (2/3) jotka haluu luopua pakollišesta ruotsinkielen opiskelusta sanoisi myös että ruotsi OK.
Ja että olisi pakollinen toinen vieras kieli oppiaineena valittavissa vaikkapa ruotsin, saksan, venäjän, ranskan kesken.
Toki valinnan moninaisuus koulujen resurssien mukaisesti.
Ei kaikissa suomen kouluissa Kiinaa voi valita vaikka Ressussa se onkin mahdollista:-)
Yks on ihan oikeassa. Vaikka pakkoruotsista haluaa luopua 2/3 osaa suomalaisita, ruotsia opiskelisi vapaaehtoisesti lähemmäks 50% ikäluokista.
Ei pakkoruotsia aikaisteta vaan ruotsin kieleen tutustumista . Aikaistaminen on varmasti hyvä kieliopinnoissa mutta näyttää vain siltä, että ainoastaan
ruotsinkielen puolella ollaan aktiivisia tuonkin asian kohdalla. En tiedä onko tuotu esille eglannin kielen aikaistamista. Olisi ihan hyvä.
Ruotsin opettajat odottavat innoissaan ruotsin pakollisuuden lopettamista, jotta sitten voisivat keskittyä motivoituneiden nuorten opettamiseen.
Fennomaanit ovat onnistuneet tuhoamaan ruotsin opiskelun motivaatiot liian monen oppilaan kohdalla; täysin turhaan. Kärsijöitä ovat ovat nuo nuoret uhrit.
Så rätt du har Brut -taali fenno !
Hela medborgarinitiativet är dåligt utformat och formulerat ,inte genomtänkt alls.
Taas valehtelet! Ei kampanja ole ruotsin opiskelua vaan pakkoruotsia vastaan!
Pakkoruotsitus ON suvaitsemattomuutta ja on erittäin suvaitsevaista vastustaa pakkoruotsitusta. Piste.
>>Suomeen sopii ruotsin kieli
yhtä hyvin kuin mikä muu tahansa vieras kieli. Ruotsin etuiluasema syrjintäkeinona maassamme on häpeällistä.
Satoja kertoja on todettu tällä saitilla, ettei ruotsinkielisillä ole mitään etulyöntiasemaa. Jos ruotsin kielen taitoa tarvitaan silloin ruotsinkieliset ovat vahvoilla mutta silloin on kyseessä taito ei etu. Vähemmistökielille on EU:ssakin säädöksiä. Ruotsinkielisten kohdalla oltiin säädöksiin tasolla jo ennen säädösten esilletuloa.
Siis onko mielestäsi ruotsi toinen "kotimainen" vai "vähemmistökieli"? Tuntuu siltä että se on jompaakumpaa aina tilanteen mukaan, kummasta on enemmän hyötyä.
EU ei missään tilanteessa ole tarkoittanut että hyvä vähemmistökielen asema olisi sama kuin ruotsin asema Suomessa. Hyvä vähemmistökielen asema on oikeutta käyttää ja saada palveluita omalla äidinkielellään, sillä alueella jossa kielivähemmistö asuu.
Olisi aika posketon tilanne jos esim. Sorbinkielen oikeuksia vaadittaisiin Saksassa parannettavksi siten että kaikilla koululaisilla Saksassa olisi pakkosorbi ala-asteelta yliopistoon ja sorbinkielistä palvelua saisi valtion viranomaisissa Frankfurtissa, munchenissä ja Lyypekissä.
Surut tahallaan siis sotkevat käsitteitä.
Kun puhutaan että ruotsinkielisiä palveluita pitäisi parantaa, heräää kysymys että missä? Oikeasti kaksikielisissä kunnissa ( suruja yli 10%) heidän kielelliset palvelunsa ovat ensiluokkaisia. "Parannusta" pitäisi siis tapahtua suomenkielisellä alueella. Silloin ei enää olla liikkeellä "vähemmistökieli"-mandaatilla, vaan Suomen keinotekoinen "kaksikielisyys"-projektin tiimoilta. Tähän ruotsinkielen levittämiseen ( johon ei suomenkieleisten mielipidettä kysellä) ei pidä sotkea EU:n huolta vähemmistökielistä.
Hyvinge gubbe saa pyöritellä käsitteitä ihan vapaasti. Mutta vasta sitten olet valituksissasi oikeassa, jos et saa suomenkielisiä palveluita Hyvinkäällä. Nimittäin ruotsinkielisiä palveluita ei siellä ainakaan saa. Onko kyseessä vähemmistökieli tai toinen kotimainen kieli niin lopputulos on kuitenkin sama eli nolla.
Hyvä avaus.