ettei mikään muuta tunteitani sinua kohtaan. Kaikkea on tullut vastaan, hyviä hetkiä sekä todella suuria vaikeuksiakin ja pohjatonta surua, silti niidenkin yli näen vain sinut. Tämä tunteen suuruus vetää hiljaiseksi ja nöyräksi. Onko se niin, että voimakkain tunne on aina päällimmäisenä surunkin hetkellä. En voi selittää sitä muuten kuin, että minun täytyy olla rakastunut sinuun.
Ihmetellä täytyy
itsenikin
11274
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 11
Vanhimmat
Taitaa olla tosi rakkautta. Se kestää myrskyt ja poutapäivät. Kirjoittaja voisi antaa tunnisteita.
Olipa kaunis kirjoitus.
jonkin lämpimän olla silloin päällimmäisenä ja suurimpana tunteena. Paljon suruja ja vaikeuksia ilman rakkautta, ei se pysyisi mukana enää, olisi jäänyt jo, muuttunut muuksi, sääliksi, viheliäiseksi vaivaksi.
Täytyy olla naisen kirjoitus,miehet eivät kirjoita tuollaisia saati ajattele,joka tapauksessa hieno kirjoitus.
Eikö ? En menisi vannomaan ;)
Jos se vahva tunne on jo kestänyt myrskyt ja vastamäet, se on jo todistanut olevansa kestävää laatua. Olet löytänyt jotain todella arvokasta.
ja kerro oletko nainen vai mies.
Ilman nöyristelyäkin olen nainen.
Voi kunpa näkis sen livenä vielä. Toivon niin. En minäkään mitään suunnitellut etukäteen.
Rakastuin vain sinuun. Niin vain kävi jotenkin. Totta se on.
Jotta näkisit. tietäisit ja jaksaisit ymmärtää. Kaikkea hyvää sinulle, ystäväni.
Voisin kirjoittaa ihan samoin. Etukäteen en olisi uskonut, minkä kaiken se kestää.