Suomenmaa tänään:
Työvoima-toimistoon soittaminen voi maksaa lähes
30 senttiä minuutilta
Työhallinnon yhteinen puhelunvälityspalvelu aloitti toimintansa Kemijärvellä syyskuun alussa. Samalla otettiin käyttöön uudet 010-alkuiset puhelinnumerot, joihin soittaminen on kallista.
Soittaminen uusiin 010 60 -alkuisiin työvoimahallinnon numeroihin maksaa kotimaan kiinteän verkon liittymistä 8,21 senttiä puhelulta ja 1,47 senttiä minuutilta. Matkapuhelimista hinta on 29,13 senttiä minuutti. Kova hinta työttömälle, kun puhelusta ei muutamassa minuutissa selviä.
– 010- ja muun muassa Kelan käyttämät 020-alkuiset numerot ovat tätä hintatasoa. Valitettavasti soittaminen on kalliimpaa kuin ennen. Toisaalta tarjoamme palvelun varmemmin ja nopeammin, hallitusneuvos Matti Ilonen työministeriöstä puolustelee.
Työhallinnon palveluissa neuvovalla valtakunnallisella Työlinjalla hinta ollut käytössä yli vuoden.
– Ei siellä tunnu olevan kynnystä, että asioita ei olisi varaa hoitaa puhelimitse. Kun siitä ei noussut suurta kansanliikettä, uudet taksat vaativa uudistus uskallettiin ottaa käyttöön, Ilonen kertoo.
Oulussa toimivan YTYÄ-Yhteistyötä Työttömät ry:n toiminnanjohtajalla Monika Bulldralla on taksoista täysin päinvastainen käsitys:
– Aivan sairaat hinnat!
Bulldran mukaan työttömillä ei ole ennen uudistustakaan tahtonut olla varaa hoitaa työvoimatoimiston asioitaan puhelimitse, vaan he polkaisevat työvoimatoimistoon pyörällä. Ilonenkin tunnustaa, että kansalaiskirjeitä hintakysymyksestä on tullut jonkin verran.
Kemijärven puhelinkeskuksessa puheluihin vastaavat puhelunvälittäjät, jotka ohjaavat puhelut Kemijärven vaihteesta paikallisiin palvelupisteisiin. Keskus sijoitettiin alueellisista syistä Kemijärvelle, jonka työttömyystilanne on pahentunut siitä lähtien, kun Salcompin laturitehdas irtisanoi viime keväänä noin 260 työtekijää. Puhelinkeskus työllistää Kemijärvellä noin 15 työntekijää. Puhelukeskus toimiikin Salcompin rakennuksessa.
Työministeriö ostaa puhelunvälityskeskuksen palvelut Elisalta. Perimmäisenä syynä uudistukseen ovat keskittämisestä saatavat säästöt. Tavoitteena on myös nopeuttaa palvelua ja välttää ruuhkia.
– Jos soittajan asia ei koske suoraan tiettyä työvoimatoimistoa, puhelu voidaan ohjata mihin tahansa toimipisteeseen, jossa on sillä hetkellä puhelinlinja vapaana. Tai jos jossakin työvoimatoimistossa on koko henkilökunnan palaveri, se voi ohjata kaikki puhelut Kemijärven puhelinkeskukseen, Matti Ilonen selittää.
Raahen seudun työvoimatoimisto siirtyi puhelinkeskuksen piiriin ensimmäisenä pilottitoimistona jo huhtikuussa 2004. Apulaistoimistonjohtaja Anita Kenakkalan mukaan uudistus ei ole ainakaan alkuvaiheessa vähentänyt Raahen seudun työvoimatoimiston puhelinruuhkia.
– Meitä ei kuulemma tahdo saada kiinni puhelimitse. Yhteistyötä on harjoiteltava. Ennen oli niin helppoa, kun keskus tiesi tarkalleen, missä kukakin milloinkin oli. Kemijärven keskuksen työntekijöille työvoimatoimistojen palvelut ovat varmasti uutta, Kenakkala muotoilee.
Vanhat suorat numerot ovat edelleen käytössä, eli työnhakija voi soittaa suoraan oman työvoimatoimiston tutulle virkailijalle.
Työvoima-toimistoon soittaminen voi maksaa lähes
30 senttiä minuutilta
Työhallinnon yhteinen puhelunvälityspalvelu aloitti toimintansa Kemijärvellä syyskuun alussa. Samalla otettiin käyttöön uudet 010-alkuiset puhelinnumerot, joihin soittaminen on kallista.
Soittaminen uusiin 010 60 -alkuisiin työvoimahallinnon numeroihin maksaa kotimaan kiinteän verkon liittymistä 8,21 senttiä puhelulta ja 1,47 senttiä minuutilta. Matkapuhelimista hinta on 29,13 senttiä minuutti. Kova hinta työttömälle, kun puhelusta ei muutamassa minuutissa selviä.
– 010- ja muun muassa Kelan käyttämät 020-alkuiset numerot ovat tätä hintatasoa. Valitettavasti soittaminen on kalliimpaa kuin ennen. Toisaalta tarjoamme palvelun varmemmin ja nopeammin, hallitusneuvos Matti Ilonen työministeriöstä puolustelee.
Työhallinnon palveluissa neuvovalla valtakunnallisella Työlinjalla hinta ollut käytössä yli vuoden.
– Ei siellä tunnu olevan kynnystä, että asioita ei olisi varaa hoitaa puhelimitse. Kun siitä ei noussut suurta kansanliikettä, uudet taksat vaativa uudistus uskallettiin ottaa käyttöön, Ilonen kertoo.
Oulussa toimivan YTYÄ-Yhteistyötä Työttömät ry:n toiminnanjohtajalla Monika Bulldralla on taksoista täysin päinvastainen käsitys:
– Aivan sairaat hinnat!
Bulldran mukaan työttömillä ei ole ennen uudistustakaan tahtonut olla varaa hoitaa työvoimatoimiston asioitaan puhelimitse, vaan he polkaisevat työvoimatoimistoon pyörällä. Ilonenkin tunnustaa, että kansalaiskirjeitä hintakysymyksestä on tullut jonkin verran.
Kemijärven puhelinkeskuksessa puheluihin vastaavat puhelunvälittäjät, jotka ohjaavat puhelut Kemijärven vaihteesta paikallisiin palvelupisteisiin. Keskus sijoitettiin alueellisista syistä Kemijärvelle, jonka työttömyystilanne on pahentunut siitä lähtien, kun Salcompin laturitehdas irtisanoi viime keväänä noin 260 työtekijää. Puhelinkeskus työllistää Kemijärvellä noin 15 työntekijää. Puhelukeskus toimiikin Salcompin rakennuksessa.
Työministeriö ostaa puhelunvälityskeskuksen palvelut Elisalta. Perimmäisenä syynä uudistukseen ovat keskittämisestä saatavat säästöt. Tavoitteena on myös nopeuttaa palvelua ja välttää ruuhkia.
– Jos soittajan asia ei koske suoraan tiettyä työvoimatoimistoa, puhelu voidaan ohjata mihin tahansa toimipisteeseen, jossa on sillä hetkellä puhelinlinja vapaana. Tai jos jossakin työvoimatoimistossa on koko henkilökunnan palaveri, se voi ohjata kaikki puhelut Kemijärven puhelinkeskukseen, Matti Ilonen selittää.
Raahen seudun työvoimatoimisto siirtyi puhelinkeskuksen piiriin ensimmäisenä pilottitoimistona jo huhtikuussa 2004. Apulaistoimistonjohtaja Anita Kenakkalan mukaan uudistus ei ole ainakaan alkuvaiheessa vähentänyt Raahen seudun työvoimatoimiston puhelinruuhkia.
– Meitä ei kuulemma tahdo saada kiinni puhelimitse. Yhteistyötä on harjoiteltava. Ennen oli niin helppoa, kun keskus tiesi tarkalleen, missä kukakin milloinkin oli. Kemijärven keskuksen työntekijöille työvoimatoimistojen palvelut ovat varmasti uutta, Kenakkala muotoilee.
Vanhat suorat numerot ovat edelleen käytössä, eli työnhakija voi soittaa suoraan oman työvoimatoimiston tutulle virkailijalle.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.