Ajatukset harhailee, ei keksi puhuttavaa

Olen itsekin miettinyt tätä paljon että miksi en keksi puhuttavaa, joka paikassa kysytään ja ihmetellään miksi olen niin hiljainen ja voi vaan miettiä kuinka moni sitä miettii mutta ei asiasta vain mainitse ääneen.
Vaikea sanoa oliko edes lapsena/nuorempana puheliaampi kuin nykyään, voi olla että ei. Introvertti olen kyllä selvästi luonteeltani. ja ne jotkut kiusaaamiset lapsuudessa ei varmaankaan parantaneet asiaa.

Vähän aika sitten oikeastaan kävi se asia mitä olin entuudestaan jo eniten pelännyt eli saan vihdoin ensimmäisen tyttöystävän ja lopulta saan pakit ja luulen että suurin syy siihen oli tuo hiljaisuus, ei vaan tullut enää sen perustutustumisen jälkeen enää keskustelunaiheita mieleen ja muutamat vähän vaivaannuttavat hiljaisuudet siitä syntyi..
Nyt luonnollisesti huolestuttaa että käykö seuraavan mahd tyttöystävän kanssa samoin eli alku menee ok mutta kun tutustuu paremmin niin hän huomaa että ei tuollaisen hiljaisen no-lifen kanssa voi olla.
Ja pahin juttuhan tässä on se että en ole hiljainen koska pelkäisin puhua vaan en keksi aiheita, aina ihmetellyt sosiaalisesti taitavia ihmisiä että miten hän keksi aloittaa juuri tuosta ja tuosta aiheesta ja miten keksi niin paljon kerrottavaa asiasta..
En usko että tämä on sellainen asia joka parantuisi ravintoaineilla/lääkkeillä, ehkä jotkut huumeen kaltaiset aineet saisi rentoutumaan enemmän..