mää kulji tiän viärtä
kattelin ihmeissä
jot on se niin kirkas
ja punanen se veri
ja mää sitä kovi kummasteli
jot kuis se ihan pohjalle asti
osui ja siäl lillus
se veri, aatelle jot hukkas
se tuan veresä
mut sano mulle sitte
et siin sen pittää matalal ollaki
jottei ykskää, joka uskoisi
joutus nii mihkää hukkaa
Brita
kattelin ihmeissä
jot on se niin kirkas
ja punanen se veri
ja mää sitä kovi kummasteli
jot kuis se ihan pohjalle asti
osui ja siäl lillus
se veri, aatelle jot hukkas
se tuan veresä
mut sano mulle sitte
et siin sen pittää matalal ollaki
jottei ykskää, joka uskoisi
joutus nii mihkää hukkaa
Brita
Vastaukset 2
Vanhimmat
Kattele ja ihmettele kedon kukkia ja puita. Pelkkää mielikuvitusta uskotella näkevänsä muita.
Ja ehkäpä ihminenkin on vain kasa luita. Toisaalta en voi antaa tästä mitään takuita.
Aivan turhaa ja ajanhukkaakin on ajatellakin nuita. On helpompi elää hetkessä, kuin tavoitella taivailta kuita.
;).
jaa niin se on
jotta pittää kattoa
luontoo kakstehoilla
niskansa nurin vääntää
ja ettiä sitä luojaa
josko se kuitenki olis
pistää polvilleen
tahtoonsa taivuttaa
sokeaa auttaa matkan varrella
ottamaan silmän käteen ja katsomaan:
oletko sinä? sinä olet, herrani
olenko minä rakas sulle, vieläkin?
että sitä saa rauhassa, ei pakolla
etsiä, hapuilla tietä levossa
armolla sitä sokeaa autetaan
että se näkisi, että se ymmärtäisi
Brita