Ensimmäinen asia, joka ihmetyttää, on se, että talousarviossavaltion normaalit vuositulot ja esimerkiksi omaisuuserien myyntitulot ovat suloisesti sekaisin. Puhumme myös korjaus- tai kunnossapitovelasta. Tiet, sillat ja kiinteistöt kuluvat, jos niitä ei säännöllisesti korjata. Tämä kuluminen pitäisi ilmetä myös valtion budjetissa. Jos ei taas korjata tarpeeksi, se pitäisi näkyä siirtovelkana. Siirtovelkaa saadaan lyhennettyä, kun korjataan seuraavana vuonna enemmän. Tilinpidossa pitäisi siis näkyä kulumista kuvaava poistoerä. Tällöin voisimme puhua asioista niillä nimillä niin kuin ne oikeasti ovat.
JO ON PIRU, SANOI SIPILÄ
KOHTA AIDAKSELLA
1265
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 12
Vanhimmat
Ehdotan valtiontalouden tilinpitokäytännön muuttamista siten, että eduskunta käsittelee sekä budjetin että tilinpäätöksen yhteydessä myös omaisuuserät eli taseen. Tämä toisi lisää läpinäkyvyyttä valtiontalouteen ja hoitamaton omaisuus, kuten tiestön rapautuminen, tulisi myös näkyviin selkeinä numeroina. Jos emme tee näin, piilovelkaannumme merkittävästi, osin tietämättämme. Tieto luo todennäköisesti myös tuskaa, mutta tosiasioiden tunnustaminen ja selkeät faktat ovat avaimia tilanteen korjaamiseksi. Toivon, että pääministeri Stubb ottaa kantaaehdotukseeni.
ehdotus..
talousmies..
Kiinteistöveroa asunnoista maksetaan niin maalla kuin kaupungissa, samoin maatalouden tuotantorakennuksista. Maatalousyrittäjälle ja metsätilan omistajalle maa on kuitenkin tuotanto-omaisuutta, siis se metalliyrityksen sorvi tai metsäteollisuusyrityksen paperikone. Ei kai me olla sitä mieltä, että sorvin tai paperikoneen olemassaolosta tai vaikkapa Sammon osakkeen arvosta ryhdytään perimään omistajilta 2 - 2,5 prosentin veroa?
Suomessa on 450 000 työtöntä ja alhaisen toimeentulon piirissä arvioidaan olevan noin 800 000 kansalaista. Suomen sosiaaliturva on pirstaleinen ja se ei kannusta riittävällä tavalla työntekoon. Monimutkainen ja byrokraattinen sosiaalijärjestelmä ei edistä lyhytaikaisen työn vastaanottoa. Työtön jää helposti mieluummin kotiin, kun ryhtyy sovittelemaan pientä sosiaaliturvaa ja työtuloa yhteen. Pieni parannus oli suojaosan käyttö, mutta se ei tuo kokonaisratkaisua perusturvan ja työn yhteensovittamiseen.
Lisäksi moni työnantaja nykyaikana ottaa lyhytaikaiseen työsuhteeseen mieluummin omalla toiminimellä työskentelevän kuin verokortilla toimivan henkilön. Suomalaisella on puolestaan suuri kynnys perustaa toiminimi, koska siihen nojaten TE-keskus pitää häntä toimeksiantojen loputtuakin yrittäjänä ja epää työttömyyskorvaukset.
Mitä helkutin hyötyä tästä kaikesta suomalaisesta byrokratiasta on valtiolle, sen budjetille ja kansantaloudelle?
joko evätään tai leikataan, mm asumistukea on turha hakea vaikka tulot ovat nolla tai tappiolla, päätöksessä lukee "yrittäjän tulot vaihtelee"..
Se tuossa yritysbyrokratiassa on kaikista oudointa että yrittäjän työtulona pidetään pakollista YEL tuloa. Kuitenkin yel tulo on vain summa jonka yrittätä on päättänyt omaksi eläkemääräkseen. Siinä alaraja joka on pakko olla, jos yel työeläkkeeseen on valvollisuus.
"YEL-tulolla" ei ole mitään tekemistä sillä mikä yrittäjän palkka on.
Tämä sulkee yrittäjät pois sosiaaliturvan piiristä. vaikka ei olisi sentti'äkään tuloa YEL-eläketulon perusteella "tuloja" on.
saa pois kun on tosi tiukkaa, mutta edelleen pätee jos haet jotain sosiaalista etuutta, "yrittäjän tulot vaihtelee"..ja yrittäjälle lasketaan tietty perustulo vaikka yritys menisi tappiolla..
pitää lopettaa !
Silti on joku aikaraja ennen kuin yrittäminen katsotaan loppuneeksi.
Yllättävää oli myös yritysten sukupolvenvaihdosten vaikeuttaminen edelleen pääoma- sekä perintö- ja lahjaveroa korottamalla. Yritysten sukupolvenvaihdosten helpottamiseen tulisi saada nopeasti ratkaisu, muuten sinivalkoinen kasvollinen yrityksen omistaja käy entistä harvinaisemmaksi Suomessa.