Lapsenlapseni 10v

Sellasesta vaan halusin kirjoittaa kun, 10v pojanpoika on diaknosoitu adhd (kuten isänsäkin)...mutta, nyt olen huolissani hieman siitä että, lapsi on joutunut opettajien silmätikuksi juttujensa takia, kun hänellä hiukka vilkas mielikuvitus.Nyt sitten joutui lastenpsykiatrisiin tutkimuksiin sen takia. Isänsä luona poika ei ainakaan käyttäydy yhtään kummemmin kuin mielikuvitusrikas lapsi yleensäkään. Mutta tuolla psykiatrisella nyt suhtaudutaan poikaan niin että hänellä kuulemma on vakavia mielenterveydellisiä ongelmia?? Nyt tilanne on mennyt sellaseksi että, mitä enemmän aikuiset reagoi pojan juttuihin, sitä vilkkaammaksi jutut käy, koska saa nyt ihan älyttömästi huomiota näillä mielikuvitus tarinoilla...eihän lapsi tajua että nämä tarinat voi lopulta johtaa vaikka huostaanottoon :( Poika tykkää isänsä (ja mumminsa...eli mun) luona kirjotella tarinoita, mutta kyllä hän ihan selkeesti ymmärtää että ne ovat mielikuvitusta, eikä mitenkään elä missään mielikuvitusmaailmassa. Psykiatrit taas väittää ettei poika ymmärrä toden ja mielikuvituksen eroa. TODELLAKIN YMMÄRTÄÄ!! Tämä oli yksi asia.

Toinen asia on sellanen että. Tuo samainen poika on ihan älyttömän innostunut laulamisesta. Minä ja isänsä yritetään häntä kannustaa laulamiseen koska selkeesti siitä tykkää, ja haluaisi harrastaa laulamista. Isänsä ja mun luona on kasetti mankka ja saa laulaa kasetille, se on hänestä tosi kivaa. Hänellä on todella hyvä ääni ja tosi hyvä muisti. Muistaa kaikki laulujen sanat ulkoo (tällä hetkellä PMMP on suurta huutoa hänelle ). yritettiin äidilleen sanoa että poikaa kannattaisi kannustaa laulamiseen ja olis kiva jos löytyisi harrastus musiikin parista. mutta äitinsä ei kannusta siihen, vaan päinvastoin kieltää poikaa laulamasta ja sanoo ettei hänestä ole mihinkään kilpailuihin tms :( vaikka oikeesti osaa laulaa tosi hyvin ja on pienestä asti tykännyt laulaa, vaikka äitinsä sanoo että se on vaan joku tänhetken juttu. No ei kyllä ole. harmittaa pojan puolesta ja olen miettinyt että miten tuota poikaa oikein voitaisiin me auttaa??? Kun jos liikaa puututaan tähän asiaan,, niin pelkään että poika ei pääse isänsä luokse enään sitten. Mutta en nyt oikein siitäkään tykkää että lapselta halutaan ensinnäkin tukahduttaa hänen mielikuvituksensa ja sitten vielä laulaminenkin :( pelkkää kurjaako vaan pitäisi tuon lapsen elämän olla? Psykiatri määräsi psykoosi lääkkeitä, mistä tulee ihan zombiksi äidin mukaan. Poika haluaa silloin vaan nukkua. Silleenkö autetaan lasta. Kun on pökkyrässä ja hiljaa niin kaikki on tyytyväisiä :( Mitä voin tälle tilanteelle isovanhempana tehdä?? Tai onko tämä kaikki teidän muiden äitien mielestä oikein??