Moi. Oon 13vuotta. Ja painan jotai 44.5. Mulle se on paljon. Kaikki alko siitä ku tuntu etten kelpaa. Mihinkää. Aloin käymää lenkillä, tekeen treenii, syömää vähemmä. Ja en pysty kertoo vanhemmille. Mun kaverit tietää tästä. Ja kokoajan sanoo että syösyösyö. Se on perseestä. Ja ku syön tulee huono omatunto. Kerra mä itkin ja oikeedti suutuin itelleni. Mä yritin oksentaa mut en saanu mitää ulos.
Nyt tnä en oo syöny muutako keksin ja 1/4 osa puolikkasta leivästä.
Auttakaa. En voi lopettaa. Enkä puhua kellekkään. Se on nii vaikeeta. Onko tää anoreksiaa? P.s vihaan sitä mitä nään peilistä. Mä tiiän ertä anorektikot näkee itsensä pulleena vaik ois laihoja, mut nään oikeest itteni pulleena. Auttakaa mua
Nyt tnä en oo syöny muutako keksin ja 1/4 osa puolikkasta leivästä.
Auttakaa. En voi lopettaa. Enkä puhua kellekkään. Se on nii vaikeeta. Onko tää anoreksiaa? P.s vihaan sitä mitä nään peilistä. Mä tiiän ertä anorektikot näkee itsensä pulleena vaik ois laihoja, mut nään oikeest itteni pulleena. Auttakaa mua
Vastaukset 2
Vanhimmat
Et enää ajattele selvästi. Ala syömään niin sinulla on edes jotain toivoa. Tai hae apua, jos hermo ei kestä ja ahdistus lyö yli.
Ja oon vähä yli 150. Mua ahistaa ihan sikana. En pysty puhua. Kukaa ei ymmärrä