ilo pysyi minussa
ja olin täynnä
rakkautta
ja helllyyttä
uskoin hyvyyteen
ihmiseen
itseeni
ja tehtävääni elämässä.
On aika, kun
usko ihmisiin on mennyt
itseäni en näe
en erota
eikä millään
ole jatkuvuutta
eikä merkitystä
kuin nähdä niiden elävän
ja selviävän
joilla on väliä
niin monta loukkausta
ja yritystä nousta niiden yli
ja jatkaa
eikä enää ole voimia
eikä halua
mihinkään
eikä kehenkään
kuin vain saada olla yksin
kun kaikesta pahasta
toisen sanoista
ja teoista
ottaa syyn itselleen
ja näkee itsensä
niin arvottomana
ja katsoo taaksepäin
niihin aikoihin
kun vielä oli
ilo, hellyys ja rakkaus
miettii
mihin kaiken kadotin
ja miksi
eikä silläkään enää väliä
ja olin täynnä
rakkautta
ja helllyyttä
uskoin hyvyyteen
ihmiseen
itseeni
ja tehtävääni elämässä.
On aika, kun
usko ihmisiin on mennyt
itseäni en näe
en erota
eikä millään
ole jatkuvuutta
eikä merkitystä
kuin nähdä niiden elävän
ja selviävän
joilla on väliä
niin monta loukkausta
ja yritystä nousta niiden yli
ja jatkaa
eikä enää ole voimia
eikä halua
mihinkään
eikä kehenkään
kuin vain saada olla yksin
kun kaikesta pahasta
toisen sanoista
ja teoista
ottaa syyn itselleen
ja näkee itsensä
niin arvottomana
ja katsoo taaksepäin
niihin aikoihin
kun vielä oli
ilo, hellyys ja rakkaus
miettii
mihin kaiken kadotin
ja miksi
eikä silläkään enää väliä
Vastaukset 1
Vanhimmat
:(