Tietoa masennuksesta
Tarkka kakara (ei vl)
5491
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 5
Vanhimmat
liittyä palstan aiheeseen, vai mitä? Vl-kristillisyydessä kyllä sairaudet ovat sairauksia, emme ylihengellistä asioita (niin kuin eräät nimeltä mainitsemattomat tällä foorumilla). Siis jos tarkoitit tuon joksikin muistutukseksi.
Kuinka mikään voi olla ylihengellistä? Tai kuinka ihminen voisi koskaan ylihengellistyä? Meidänhän tulee kasvaa Kristuksen kaltaiseksi
ja olla yhtä ruumista Hänen kanssaan. Voimmeko tulla hengellisemmiksi kuin Kristus itse? Vai onko Kristus mielestäsi ylihengellinen?
Voiko vesipisara tulla ylimäräksi jos se joutuu liian lähelle merta? Ainakin se voi hukkua mereen ja tulla yhdeksi meren kanssa menettäen oman erityisen muotonsa. Tämäkö meitä pelottaa Jumalan läheisyydessä? Jos sulaudummekin Häneen ja menetämme oman persoonallisen muotomme ja oman pikku tahtomme, joka usein on ristiriidassa Jumalan tahdon kanssa. Hui kamalaa! ;)
En tiedä hengellistä kasvualustaasi, mutta olet äärilaidassa omiin näkemyksiini nähden. Olen lapsesta asti saanut jo isovanhemmiltani oppia( VL:iä)että uskossa kasvaminen on synnin ja armon tuntemisessa kasvamisessa. Vain silloin Kristus saa minussa sijaa, kun omat tekemiset ja kasvamiset ovat niin vähissä, että olen vain yksi syntisäkki, joka vain ja ainoastaan armon tähden Jumalalle kelpaan.
Sulautumispuheesi menee yli ymmärrykseni, se ei ainakaan luterilaisen oppimme mukaista taida olla. Me olemme synnin alle myytyjä, oma tahtomme on Jumalan tahdon kanssa aina ristiriidassa ja vain taisteleva kristitty voi sen kokea, omaan hengellisyyteensä ja kasvuunsa nojaava voi alkaa myös omissa silmissään kasvaa ja kasvaa pian ohi muiden.
Kasvamisemme Kristuksen kaltaiseksi on sitä, että me tahdomme taipua Jumalan tahdon alle, sen voiman avulla, minkä Jumala meille antaa, tehdä parannusta synneistämme ja iloita anteeksiantamuksen rauhasta. Uskominen iloon, rauhaan ja vapauteen asti on juuri sitä kasvamista. Minä vähenen ja Jumalan armotyö minussakin vaikuttaa iloa, rauhaa ja vapautta.
Viestejäsi lukiessa tuntuu, että et ole joutunut parannuksen paikalle, kerjäläiseksi. Rukoile sitä armoa, sen mukana saat kaiken.
tämä tarkoittaa sitä, että emme tee niistä asioista uskonasioita, jotka eivät sitä ole. Esim. se, että onko jäätelö hyvää vai ei niin hyvää, ei kästittääkseni ole uskonasia. Siis emme tee siitä asiasta silloin uskonasiaa. Luulisin, että usk.m tarkoitaa sitä.
Uskon sanotaan olevan ILOA, rauhaa ja vapautta.
Masennus on ilon vastakohta ja näin ollen se on uskon alueelle kuuluva asia.