Jes! Nyt se on todellakin totta: Viikko ilman ahmimista ja oksentelua..=)! Oon syönny terveellisesti ja usean kerran päivässä. Hassua ettei ees tee mieli mitään epäterveellistä, eikä tee mieli ahmia. Okei, myönnän et kaks ekaa päivää oli kuin tulisilla hiilillä, mut niistä selvittyäni, ah, mä en oo vuoteen ollu näin energinen ja iloinen. Mikä parasta kaikessa: oon laihtunu! Mä luotan et pääsen bulimiahelvetistä eroon! Mä en luovuta, en tässä vaiheessa. Mun elämällä tulee olemaan valoisa tulevaisuus.
Mä oikeesti toivon et jokainen teistä löytäis elämänsä tien pois bulimiasta. Mä olen nyt pitkästä aikaa vahvasti menossa kohti parempaa...
Hei! Meistä jokainen voi olla vielä onnellinen.
Tsemiä!
Mä oikeesti toivon et jokainen teistä löytäis elämänsä tien pois bulimiasta. Mä olen nyt pitkästä aikaa vahvasti menossa kohti parempaa...
Hei! Meistä jokainen voi olla vielä onnellinen.
Tsemiä!
Vastaukset 4
Vanhimmat
Mahtavaa aina kuulla noi sanat: energinen ja iloinen! Olen todella onnellinen puolestas ja näitä viestejä kuulis mielellään lisääkin! Tsemiä sulle ja hyvin se siitä jatkuu, ku vaan uskot ja haluat!
Mahtavaa!
Todella hienoa, että voit paremmin kuin ennen. Toivon kaikkea hyvää kamppailullesi jota myös itsekin käyn. Älä luovuta!
ihanaa kuulla että olet menossa parempaan.olen itse aivan samassa tilanteessa kuin sinä.sairastin melkein noin vuoden verran aika vakavaa bulimiaa mutta nyt olen viime kuukausien aikana mennyt parempaan suuntaan.saatan oksentaa parhaimmillaan vain kerran tai kaksi viikossa mutta sinne tänne mahtuu myös viikkoja jolloin en oksenna ollenkaan.minä selviän tästä, tiedän sen!!:) viimeksi oksensin tasan viikko sitten sunnuntaina.koko tämä viikko on mennyt hyvin.olen syönyt terveellisesti mutta en ole kituutellut mitenkään.vaikeaa on kyllä kuitenkin ollut. tänään minun kaunis viikkoni romuttui. ahmin juuri äsken pussin sipsejä,200g suklaata, 6 alpen patukkaa, 6 lihapasteijaa,litran limsaa...ym kaikkea muuta paskaa.en ole vielä oksentanut ja nyt itkettää kovasti kun taistelen oksentamista vastaan.mahaan sattuu niin paljon, mutta en haluaisi oksentaa.mietin vaan että voisinkohan olla tämän kerran edes oksentamatta vaikka olenkin ahminut.se saattaisi olla askel taas parempaan.mutta en tiedä...luulen etten ole tarpeeksi vahva siihen.luulen, että mun on pakko mennä nyt oksentamaan.mä olen niin pettynyt itseeni..huomenna aloitan taisteluni taas uudelleen.
Tulipa hyvä mieli luettuani viestisi, lippu korkealla olit sitten kuka tahansa!!! Jalat maassa, pää pilvissä ja tahdonvoimaa. Minä uskon sinuun, sinä et luovuta! =D