Oon 13 vuotias tyttö. Kaikki alko siitäku rupesi laihuttaa siitä 45. Sitten tuli tää. Lihomisen pelko, ahistus koulusta. Ja mua itketkkää. En pysty puhua. Kellekkää. Aikuisille en puhu. Mun vanhemmille ei voinkerroa. Ja psykologilöe olisinki vaa työtä, rahaa. Päivistä on tullu vaa koulua. Jaamulla on hyviä kavereita, mut oon nii maassa etten jaksa alkaa niitä. Kaverit on yrittäny auttaa mutta ei se vaikuta
help
help
Vastaukset 4
Vanhimmat
Mene tyttökulta nyt juttelemaan vaikka kouluterveydenhoitajan kanssa. Kiva että sinulla on kavereita, jotka auttavat. Kaikesta mikä ahdistaa ja pelottaa kannattaa puhua, niin se jo helpottaa kovasti. Mitä sinulle tapahtui juuri tuota ennen kun aloit laihduttaa, olitko oikeasti lihava, oliko sinulla jokin murhe ym.
Kirjoittele lisää...
Olen samaa mieltä kuin edellinen vastaaja. Mene ihmeessä juttelemaan esim. koluterkkarille! Etkä sinä psykologillekaan ole yhtäkuin raha, psykologin tehtävä on auttaa.
Olin ainaki muide mielestä normi. Mut mulle on nii vaikeeta puhua mun asioista. Ja ku yrittää, se on mm se vastaus. Ois mielummi hiljaa. En tiedä pitäskö kenenkää ssaboo mitää. Emmäossaa :'(
Kirjoittele asioita päiväkirjaas ja voihan tuntoja myös ilmaista piirtelemällä.