Pitkäkarvaisen kissan paakut turkissa

Ensinnäkin, mikä ihmeen angorakissa? Ei sellaista olekaan, ellet tarkoita turkkilaista angoraa, joka on Suomessa erittäin harvinainen. Eli eiköhän kyseessä ole puolipitkäkarvainen _kotikissa_?

Ihme juttu, jos paakkuja syntyy vaikka harjaat kissasi päivittäin. Eihän kissa pääse vapaasti ulkoilemaan, koska ulkoillessa turkkiin tarttuu roskia ja likaa, joka saa turkin helposti takkuun. Onko ruokavalio kohdallaan? Royal Caninin Hair&Skin -kuivaruoka tai Persian-kuivaruoka voisi auttaa, koska niissä on pitkänturkin ominaisuudet erityisesti huomioitu. Lisäkis öljylisä (Viacutan, Eforion, Megaderm) voisi olla ainakin näin talvisaikaan tarpeen. Ja toki tuoreruokinta (raaka liha) näkyy myös turkinkunnossa, kun taas huonolaatuinen purkkimössä tekee karvan laadusta hieman pehmeämmän ja helpommin takkuuntuvan.

Jos kissan turkki on kovin pahasti takkuuntunut, suosittelen viemään eläinlääkärille ja kyselemään sieltä myös neuvoja turkin kunnon parantamiseen samalla kun takut napsitaan. Toki vähäiset takut voi itsekin leikellä, mutta kissan turkin leikkaamisessa on aina se vaikeus, että kissan iho on hyvin ohutta ja myös löysää, jolloin se helposti joutuu saksien väliin, jos takut ovat kovin ihoa lähellä. Pahaa takkuongelmaa en siis suosittele ihan kotikonstein ratkomaan, koska siinä helposti sattuu vahinkoja. Ja kyllä kissa eläinlääkärillä on rauhoitettava, jotta turkin leikkaaminen onnistuu. Siinä samalla kissalta voidaan hoitaa myös mahd. hammaskivet pois.

jatka vaan harjaamista tavalliseen tapaan. joillain pitkäkarvaisilla kissoilla on tuo karvan laatu sellainen että yksittäinen karva on erittäin ohut ja pehmeä, joten turkki takkuuntuu herkästi vaikka kuinka sitä harjaat. voisit kokeilla silloin tällöin (vaikka kerran kuussa) turkin kuivapesua (helpompaa kuin märkäpesu) esim. kaurahiutaleilla tai öljyttömällä vauvantalkilla. eli hierot turkkiin talkkia tai hiutaleita ja sitten harjaat ja kampaat huolellisesti kaikki pois. ja turkki kiiltää. yksittäisiä takkuja voit koittaa selvitellä sormin tai kammalla halkomalla. jo vanuttuneita takkuja voit sitten koittaa leikata pyöreäkärkisillä saksilla varovasti tai jos tuntuu vaikealta niin antaa eläinlääkärin ajella kissanturkki takkuuntuneesta kohdasta. toivottavasti oli apua. :)

Hei! Olen oman (nyk. edesmennyt) kissani kanssa aikoinaan taistellut paakkujen kanssa. Hän oli myös pitkäkarvainen norjalainen metsäkissa ja piti kovasti ulkoilusta, joten paakut vain lisääntyivät ja joskus niissä oli myös havunneulasia ym. roskia ulkoa. Kun kissa vietiin steriloitavaksi niin silloin nukutuksen aikana lääkäri leikkasi paakut irti. Kissa oli tosi surkean näköinen sen jälkeen..Paakut olivat kyllä tosi hankala ongelma ja kuten sinä myös minä ja muu perhe harjasi kissaa tosi useasti. Siitä ei vaan kovasti ollut apua pitkäksi aikaa. Mutta kannattaa kysäistä eläinlääkäriltä, jos olisi jotain uutta "hoitokeinoa". Tsemppiä paakkuongelman kanssa,
toivottaa kohtalotoverisi :)

Meillä on kaksi puolitoistavuotiasta pitkäkarvaista. Toinen tuli huonosta paikasta, ja kesti pitkään ennenkuin sen turkin sai kuntoon.

Tosi paljon takkusivat kummankin turkit aluksi. Silloin kelpasi vielä ns. oikea kissanruoka eli latzit ja arthurit ja muut.

Meillä oli takkujenpoistohetkiä harva se päivä. Leikkelin takut varovasti pois saksilla. Kuitenkin yrittäen, ettei takun kohtaan jäisi jälkeä näkyviin, kuten ei useinkaan jäänytkään.

Kissat ulkoilevat päivittäin ja turkkiin tarttuu aina silloin tällöin mukaan havuja, roskia, jopa etanakin on löytynyt.

Tutkin mahdollisesti ilmestyneitä takkuja päivittäin, kun kissat kiehnäävät sylissä. Niitä ei kuitenkaan nykyisin enää ole juurikaan ollenkaan. Meillä kissat kieltäytyvät nykyisin syömästä kaupan / eläintarvikeliikkeen hienoja kissaruokia. Teen niille kaurapuuroa, makaronia, jauhelihaa, riisiä... omien ruokien jämiä pääosin ja kyllä kelpaa. Sekoitan mukaan piimää ja öljyä, joista ainakin jälkimmäinen tekee turkille hyvää.

Kuulemma minkkien ym. karvan takia kasvatettavien tarhaeläinten ruoka tekisi kissojen turkille tosi hyvää.

Meillä kissojen takkujen leikkaaminen on suht helppoa... tokikaan ei onnistu vieraiden aikana, mutta kissat tykkäävät eikä niitä tarvitse väkipakolla pitää sylissä että saa takut pois.

Sitten jos alkaa karva takkuuntua, niin käydään pesulla... Jos turkki on likainen, niin ensin eläinkaupan eläinshampoota ja sen päälle / tai vain pelkästään HOITOAINETTA.... Uskalsin varoitteluista huolimatta kokeilla, eikä ainakaan huonoa tehnyt turkille.

Meidän Saddam kuivui stressin takia jokunen kuukausi sitten. Stressin syynä oli eläinlääkärin mukaan muutto, mikä aiheuttaa monelle kissalle päänvaivaa. Saddamin turkki ei ollut enää omassa loistossaan sairastelun jälkeen. Nyt on karvanajoaika ja odottelen innolla tuleeko Tattalle takaisin se tiheistäkin tiheämpi "majavanhäntä"....

Hei,mulla oli norski ja vein joka kesä turkin leikkuuseen. Häntä,tassut ja päänalueen turkkia ei leikattu,oli sit vähän puhdistamista.
Kissani sai kevyen nukutuksen.

Petholicilta saa sellaista todella toimivaa takkujenpoistoainetta. Laitetaan kuivaan turkkiin, annetaan vaikuttaa ja takut saa helposti pois. Se myös sulkee karvan jolloin ei mene uudestaan takkuun kovinkaan helposti. Kaveri osti ja antoi mulle loppupullon. Skeptisestä asenteesta huolimatta yllätyin. Kannattaa kokeilla.

Helpoin tapa: sakset. Ja pitkäkarvaisen kissan turkkia tosiaan pitää kammata ja harjata joka päivä.
Leikkaa kovat nipistävät paakut,varo ettet ihoa. Tai leikkuuta eläinlääkärillä.

Ja ei kissan nukutus ole läpihuutoasia ikinä. Pumpun ja keuhkojen oltava ok.
Sittenkin se on aina riski.
Kissaeläinten nukuttamisesta saat tietoa kun etsit. Äläkä ikinä anna nukuttaa,jos sydänsairaus.

Eläinlääkäri ajaa koneella paakut pois,ja ihan hereillä oli mun norjalainen metsäkissa kun paakut poistettiin...ei velottanut kuin 10 e.Itekkin leikkaan saksilla pois.

Vanha aloitus, mutta ajankohtainen ongelma. Pitkäkarvainen kissa voi takkuuntua, vaikka turkkia kuinka usein harjaisi. Jonain aamuna turkissa on vaan yhtäkkiä iso laatta irronnutta pohjavillaa. Kokemus on opettanut, ettei kissaa kannata takkujen vuoksi stressata. On parempi vain poistaa varovasti sen verran takkuja, kun kerralla pystyy ja ehkäistä mahdollisuuksien mukaan lisätakkujen muodostuminen. Yhteistyö kissan kanssa on kaiken a ja o. Muuten hommasta ei tule enää yhtään mitään. Kun kissa on vain sisäkissana, takut eivät ole vaaraksi ja kasvavat aika pian ulos.

Heips! Meillä on kolmevuotias ragdolli/ pyhä birma. Turkkiin tulee takkuja. Ensin yritimme leikata takkuja mahdollisimman juuresta ja pelotti, ettei osu nahkaan. Siinä tarvittiin aina kaksi ihmistä. Toinen pitää ja taitavampi leikkaa. Nyt kokeilin yksin ja leikkasin takut vähän ylempää, kun kissa nukkuu. Huomasin, että alatakku aukeaa sitten helpommin harjaamalla. Otan aina muutaman takun kerrallaan, ettei kissa hermostu. (Siinä parileikkaukksessa kissa alkoi näykkiä ja murista. ) Muutaman päivän aikana olen saanut lähes kaikki takut leikattua ja selvitettyä. Päivittäisen harjauksen yhteydessä leikkaan heti jo pienet takut pois, ettei ne pääse kasvamaan suuriksi. Nyt yhteistyö kissan kanssa sujuu paremmin ja turkki näyttää ihan hyvältä, kun ei ole niin isoja aukkoja kuin aluksi, kun leikkasimme takut juurta myöten.

Miksi pitää vastata ilkeästi kun joku kysyy ihan asiallisesti asiaa. . Kysyn vaan .