Korkeimman oikeuden mukaan kenenkään ei tarvitse itse tehdä itsestään syyllistä. Lainaan tähän poikkeuksellisesti koko hesarin uutisen:
http://www.hs.fi/autot/KKO linjasi Toisen auton kolhimisesta ei tarvitse ilmiantaa itseään/a1411698546016
KKO:n käsittelemässä tapauksessa kolhitun auton vauriot jäivät hyvin pieniksi. Rikosoikeuden professori Jussi Tapani Turun yliopistosta tulkitsee linjauksen pätevän, vaikka autoilija runttaisi toisen auton lunastuskuntoon.
Jos autoilija kolhii esimerkiksi parkkipaikalla toista autoa, hänen ei tarvitse ilmoittaa tapahtuneesta vaurioituneen auton omistajalle. Näin linjasi korkein oikeus (KKO) tuoreessa ennakkopäätöksessään ( http://korkeinoikeus.fi/fi/index/ennakkopaatokset/precedent/1411459201442.html ).
Päätöksestä uutisoivat ensin Helsingin Uutiset ja MTV.
Ennakkopäätös liittyy tapaukseen, jossa autoilija oli pysäköimässä autoaan ja kolhaisi samalla viereistä autoa. Autoilija poistui paikalta ja jätti ilmoittamatta tapahtuneesta vahinkoa kärsineelle tai poliisille.
KKO päätti, että autoilijalla oli oikeus jättää asia omaan tietoonsa. KKO perusteli linjaansa niin sanotulla itsekriminointisuojalla.
Itsekriminointisuoja oikeuttaa rikoksesta epäillyn vaikenemaan ja olemaan vastaamatta kysymyksiin, eikä hänellä ole suojan perusteella velvollisuutta pysyä totuudessa esitutkinnassa tai oikeudenkäynnissä.
Tämä oikeus voi ilmetä myös muussa asiassa kuin sellaisessa, jossa ihminen on epäiltynä. Kaikilla on oikeus todistajana kuultaessa olla todistamatta itseään ja eräitä läheisiään vastaan.
KKO:n käsittelemässä tapauksessa kolhitun auton vauriot jäivät hyvin pieniksi. Rikosoikeuden professori Jussi Tapani Turun yliopistosta tulkitsee itsekriminointisuojan pätevän, vaikka autoilija runttaisi toisen auton lunastuskuntoon.
"Päätöksen perusteella omaisuusvaurion suuruudella ei ole merkitystä. Oikeus vaieta näyttää pätevän, olipa vaurio satasen tai sadantuhannen euron arvoinen."
Tapanin mukaan tilanne olisi kuitenkin toinen, mikäli jonkun henki tai terveys asettuisi kolarissa vaaraan.
"Silloin ihmisellä on päätöksen mukaan ehdoton auttamisen velvollisuus."
Tapani näkee KKO:n päätöksessä ristiriidan lain ja yleisen moraalin välillä.
"Ongelma on se, että tämän tietysti luetaan mahdollistavan tämäntyyppisen toiminnan [jossa kolaroinnista jätetään ilmoittamatta]. Lähtisin silti edelleen ajatuksesta, että vaikka tällainen toiminta on rikosoikeudellisesti mahdollista, moraalisesti oikea tapa toimia on ilmoittaa virheensä. Tämä on reilua ja asianmukaista", Tapani sanoo.
Esimerkkitapauksessa Helsingin käräjäoikeus oli tuominnut autoilijan kahdesta liikennerikkomuksesta sakkorangaistuksena yhteensä 15 päiväsakkoa. Toinen rikkomus liittyi toisen auton kolhimiseen ja toinen siihen, että autoilija jätti haverin ilmoittamatta.
Helsingin hovioikeus hylkäsi syytteen ilmoitusvelvollisuuden osalta ja alensi tuomion kymmeneen päiväsakkoon. KKO piti hovioikeuden tuomion ennallaan.
http://www.hs.fi/autot/KKO linjasi Toisen auton kolhimisesta ei tarvitse ilmiantaa itseään/a1411698546016
KKO:n käsittelemässä tapauksessa kolhitun auton vauriot jäivät hyvin pieniksi. Rikosoikeuden professori Jussi Tapani Turun yliopistosta tulkitsee linjauksen pätevän, vaikka autoilija runttaisi toisen auton lunastuskuntoon.
Jos autoilija kolhii esimerkiksi parkkipaikalla toista autoa, hänen ei tarvitse ilmoittaa tapahtuneesta vaurioituneen auton omistajalle. Näin linjasi korkein oikeus (KKO) tuoreessa ennakkopäätöksessään ( http://korkeinoikeus.fi/fi/index/ennakkopaatokset/precedent/1411459201442.html ).
Päätöksestä uutisoivat ensin Helsingin Uutiset ja MTV.
Ennakkopäätös liittyy tapaukseen, jossa autoilija oli pysäköimässä autoaan ja kolhaisi samalla viereistä autoa. Autoilija poistui paikalta ja jätti ilmoittamatta tapahtuneesta vahinkoa kärsineelle tai poliisille.
KKO päätti, että autoilijalla oli oikeus jättää asia omaan tietoonsa. KKO perusteli linjaansa niin sanotulla itsekriminointisuojalla.
Itsekriminointisuoja oikeuttaa rikoksesta epäillyn vaikenemaan ja olemaan vastaamatta kysymyksiin, eikä hänellä ole suojan perusteella velvollisuutta pysyä totuudessa esitutkinnassa tai oikeudenkäynnissä.
Tämä oikeus voi ilmetä myös muussa asiassa kuin sellaisessa, jossa ihminen on epäiltynä. Kaikilla on oikeus todistajana kuultaessa olla todistamatta itseään ja eräitä läheisiään vastaan.
KKO:n käsittelemässä tapauksessa kolhitun auton vauriot jäivät hyvin pieniksi. Rikosoikeuden professori Jussi Tapani Turun yliopistosta tulkitsee itsekriminointisuojan pätevän, vaikka autoilija runttaisi toisen auton lunastuskuntoon.
"Päätöksen perusteella omaisuusvaurion suuruudella ei ole merkitystä. Oikeus vaieta näyttää pätevän, olipa vaurio satasen tai sadantuhannen euron arvoinen."
Tapanin mukaan tilanne olisi kuitenkin toinen, mikäli jonkun henki tai terveys asettuisi kolarissa vaaraan.
"Silloin ihmisellä on päätöksen mukaan ehdoton auttamisen velvollisuus."
Tapani näkee KKO:n päätöksessä ristiriidan lain ja yleisen moraalin välillä.
"Ongelma on se, että tämän tietysti luetaan mahdollistavan tämäntyyppisen toiminnan [jossa kolaroinnista jätetään ilmoittamatta]. Lähtisin silti edelleen ajatuksesta, että vaikka tällainen toiminta on rikosoikeudellisesti mahdollista, moraalisesti oikea tapa toimia on ilmoittaa virheensä. Tämä on reilua ja asianmukaista", Tapani sanoo.
Esimerkkitapauksessa Helsingin käräjäoikeus oli tuominnut autoilijan kahdesta liikennerikkomuksesta sakkorangaistuksena yhteensä 15 päiväsakkoa. Toinen rikkomus liittyi toisen auton kolhimiseen ja toinen siihen, että autoilija jätti haverin ilmoittamatta.
Helsingin hovioikeus hylkäsi syytteen ilmoitusvelvollisuuden osalta ja alensi tuomion kymmeneen päiväsakkoon. KKO piti hovioikeuden tuomion ennallaan.
Vastaukset 3
Vanhimmat
K: Miksi kutsutaan 1000 lakimiestä meren pohjassa?
V: hyväksi aluksi
Autokamerakauppiaiden osakkeet kohta nousukiidossa...
Olen tiennyt tämän niin pitkään kuin minulla on ollut ajokortti, eli 26 vuotta.
Mutta muista että kameravalvonta edellyttää aluuen haltian lupaa ja siitä pitää ilmoittaa kyleteillä ja perustaa rekisteri.