Nyt loppu tupakointi! Osa 2

Eli lakkoa on nyt takana noin neljä päivää ja tiukkaa tekee... = (
Mutta, ei tämä (tälläkään kertaa) ole niin kamalaa kuin etukäteen kuvittelisi.
Tuskaisimmat hetket tulee, kun iskee se kauhea ikävä sitä tupakointihetkeä, esim aamukahvia ja tupakkaa tai yöllä kun ei saanut nukuttua niin oli tapana käydä tupakalla. On niitä hetkiä muitakin, mutta kummallista kyllä, ne tuntuvat samalta kuin olisi menettänyt hyvän ystävän ja iskee sekunnissa se järkky ikävä ja tyhjyyden tunne.
On varmaankin muitakin vierotusoireita, mutta tällä hetkellä nuo on pahimmat.
On vaikeeta motivoitua pelkästään raskauden takia, mutta järki sanoo toista. Silti riippuvuus nousee ykköseksi eikä aina haluaisi olla lakossa, olisi niin helppoa keksiä joku tekoselitys...
Riippuvuus on vakava ja pa**ka asia, mutta täytyy vaan tulla sen kanssa toimeen.
Kait se tästä päivä kerrallaan lievenee ja viimeistään synnärillä tietää miten ihanaa on kun ei tarvitse raahautua ulos tupakalle...
Tsemppiä muillekin jotka taistelee saman asian kanssa!
Kyllä me kestetään!
6543
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 6

Vanhimmat

Viisas päätös. Itse lopetin heti kun sain tietää olevani raskaana eli kaiketi n. rv 5.. Ensimmäiset 2 viikkoa ovat pahimmat (tai oli ainakin mulla) sitten oikein huomaa kun keuhkot alkavat parantua!!

Äänestä

Samoilla asioilla tässä ollaan liikkellä. Lakkoa yritetään, tiukkaa tekee ja välillä repsahtanutkin, mutta sitä turha jäädä murehtimaan, uutta yritystä vaan heti perään!
Kahvi on pahasta, huomasin, jos vaan suinkin maistuu, niin kannattaa vaihtaa teehen. Ei tee yhtään niin paljon mieli tupakkaa teen, kuin kahvin jälkeen. Ja muutenkin, ne normaalirutiinit, missä yleensä käsi kävi taskulla, ne on pahoja. Mutta jotain muuta kun keksii niihin, tai itsellä toimii aika hyvin, että no ei ihan vielä, odotan vielä puol tuntia jne... sitten se useimmiten unohtuukin sillä kertaa.
Mutta yritetään, päivä kerrallaan. Nyt hyvä kun ultrassa sai kuvia. Voi joka kerta kun tulee tupakantuska ottaa kuvan käteen ja katsella pientä vipeltäjää. Se kummasti rauhoittaa kyllä :)

Äänestä

otan oppia sinusta.. paitsi että se taitaa tulla isoksi ongelmaksi..

voisit neuvoa minua.. mitä helv..ä teen että saan sen onnistumaan..?

Äänestä
  • Tietenkin laastaria, purkkaa ja muita saa käyttää lopettamisen avuksi, pienempi paha kuin itse tupakka. Jos niitä vaan kykenee käytäämään. On sen verran kamalia kaikki purkat ja imeskely-jutut (kaikki läpi käyneenä....!). Tai tietysti pelote sekin, että jos repsahtaa niin joutuu taas imeskelemään niitä nikotiini-tabletteja... yök!

    Äänestä

  • Mulla teki eniten tiukkaa valita se hetki kun vedän viimeisen. On niin helppo lykätä ja lykätä eteenpäin, milloin milläkin verukkeella... tiedät varmaan?
    Mutta iso kasa rohkeutta pitää olla ja (ainakin mun mielestä) iso kasa korvikkeita apteekista.
    Itse ostin purkkaa ja inhalaattorin, kahta tuotetta saa käyttää samaan aikaan. Parhaimmat purkat on mielestäni Nicorette orange ja minttu. Mutta tämähän on makuasia, kannattaa ostaa pieniä paketteja alkuun niin ei mene rahat hukkaan jos tykkääkin toisesta enemmän.
    Eihän ne mitään herkkuja ole mutta kuten nimikin sanoo, niin ne on korvikkeita.

    Ja voi varautua siihen, että eka viikko maataan sohvalla ja vedetään inhalaattoria ja purkkaa ku viimeistä päivää. Itse varasin jääkaappiin cocista ja kaikenmaailman karkkeja. Salmiakkeja on hyvä imeskellä jos niistä tykkää...
    Kävely tekee siinä mielessä hyvää että siinä vapautuu hyvänolonhormooneja jotka Ehkä vähän lievittää sitä tuskaa, ja saahan siinä raitista ilmaa ja liikuntaa. Tekee hyvää saada muuta ajateltavaa edes hetkeksi.

    Itse olen aina polttanut askin (ellei ylikin) päivässä ja pelkäsin todella tätä lopettamista. Mutta nyt kun on jo kuudes päivä niin välillä on niin tyytyväinen kun on pystynyt lopettamaan. Järki sanoo näin mutta tunne taistelee todellakin vastaan, esim viime yönä kun ei saanut nukuttua niin olis ollut niin ihanaa käyvä tupakalla välillä, tai nyt ottaa pari kuppia kahvia ja muutaman tupakan...
    Kahvin olen lopettanut kokonaan tästä syystä, pariksi viikoksi, se ei aiheuta kun harmia tässä vaiheessa.

    Niinkuin on sanottu, lakossa ei tarvitse kuin varoa vain yhtä tupakkaa... siitä se on kiinni.
    Jos lankeat, aloitat lakon uudestaan, mutta senhän tietää että tie alkaa taas alusta...
    Minuutti kerrallaan on mentävä eteenpäin, ei ole muita vaihtoehtoja. Enkä vielä usko että olen lopettanut iäksi, mutta se ei ole tämän hetken ongelma. Vauva syntyy vasta keväällä ja jos muutaman kuukauden imettää, niin siihen on pitkä aika ja silloin katsotaan tilanne uudelleen...

    Jos minäkin olen pystynyt lopettamaan (vanha nikotinisti ja löysä selkäranka), niin pystyt kyllä sinäkin. Tahdosta se on kiinni ja niinkuin sanoin rohkeudesta!
    Kun kerran vaan saat ylitettyä sen hetken että vedät viimeisen niin sen jälkeen on ainakin yksi isoimmista esteistä voitettu...
    Tsemppiä kaikille jotka vielä harkitsee asiaa!

    Äänestä

  • pikku-y kirjoitti:

    Tietenkin laastaria, purkkaa ja muita saa käyttää lopettamisen avuksi, pienempi paha kuin itse tupakka. Jos niitä vaan kykenee käytäämään. On sen verran kamalia kaikki purkat ja imeskely-jutut (kaikki läpi käyneenä....!). Tai tietysti pelote sekin, että jos repsahtaa niin joutuu taas imeskelemään niitä nikotiini-tabletteja... yök!

    Sanottiin että mielellään ei laastaria, kun siitä erittyy nikotiinia koko ajan. Ja jos poltat, niin älä polta koko tupakkaa, vaan osa ja sekin mielellään tupakan "alkupäästä". Ei siis jämiä, niissä kaikki myrkyt. Itsekin olen rv 19 3 ja lopettamisen kanssa taistelen. Ei tunnu onnistuvan.

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


rv. 9+ kirjoitti:

Eli lakkoa on nyt takana noin neljä päivää ja tiukkaa tekee... = (
Mutta, ei tämä (tälläkään kertaa) ole niin kamalaa kuin etukäteen kuvittelisi.
Tuskaisimmat hetket tulee, kun iskee se kauhea ikävä sitä tupakointihetkeä, esim aamukahvia ja tupakkaa tai yöllä kun ei saanut nukuttua niin oli tapana käydä tupakalla. On niitä hetkiä muitakin, mutta kummallista kyllä, ne tuntuvat samalta kuin olisi menettänyt hyvän ystävän ja iskee sekunnissa se järkky ikävä ja tyhjyyden tunne.
On varmaankin muitakin vierotusoireita, mutta tällä hetkellä nuo on pahimmat.
On vaikeeta motivoitua pelkästään raskauden takia, mutta järki sanoo toista. Silti riippuvuus nousee ykköseksi eikä aina haluaisi olla lakossa, olisi niin helppoa keksiä joku tekoselitys...
Riippuvuus on vakava ja pa**ka asia, mutta täytyy vaan tulla sen kanssa toimeen.
Kait se tästä päivä kerrallaan lievenee ja viimeistään synnärillä tietää miten ihanaa on kun ei tarvitse raahautua ulos tupakalle...
Tsemppiä muillekin jotka taistelee saman asian kanssa!
Kyllä me kestetään!

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu