Tänään on se päivä, minulla, kun lopetan lopullisesti. Jos on muita innostuneita ni tulkaa tsemppaamaan. Vaikka paras kai olis yrittää olla kokonaan ajattelematta tupakkia, mut vois tänne sit kirjotella miltä tuntuu, jos on ihan pakko.
Ajattelin jo mielessäni mitä kaikkea mahtavaa tästä lopettamisesta seuraa! Kuulemma monet positiiviset yllärit tulee ilmi vasta ku lopettaa, huomaa ett jaa se on tämmöseenkin ollut syyllinen, se tupakki. Täytyy tehdä tästä tutkimusretki ja oman voiman löytymisjuttu! Musta kaikki, jotka haluu polttaa saa polttaa, mut itse en sitä enää jaksa, se on jo vieny kunnon ja itsetunnon ihan pohjalukemiin, keltaset hampaat ja kynnet, haisevat hiukset, kädet ja vaatteet.
Tuntuu ett elämäs ei enää muuta oo ollukkaa ku tupakanpoltto (aski päiväs). Nyt se ei sit enää vie mun energiaani ihan totaalisesti. Toki sen pähkäileminenkin ett lopetanks vai enkö on vieny oman osuutensa. Tuntu vaan ett nyt se päätös on tehtävä ja lopettaa. Yritin kyl sitäkin, ett annoin itselleni luvan polttaa niin paljon kuin huvittaa, mut se ei luonannu, kuiteski koko ajan mietti ett pitäis lopettaa etc. Eli oikeestaan oon pattitilantees, mut ei se mitää jos se auttaa.
Ajattelin jo mielessäni mitä kaikkea mahtavaa tästä lopettamisesta seuraa! Kuulemma monet positiiviset yllärit tulee ilmi vasta ku lopettaa, huomaa ett jaa se on tämmöseenkin ollut syyllinen, se tupakki. Täytyy tehdä tästä tutkimusretki ja oman voiman löytymisjuttu! Musta kaikki, jotka haluu polttaa saa polttaa, mut itse en sitä enää jaksa, se on jo vieny kunnon ja itsetunnon ihan pohjalukemiin, keltaset hampaat ja kynnet, haisevat hiukset, kädet ja vaatteet.
Tuntuu ett elämäs ei enää muuta oo ollukkaa ku tupakanpoltto (aski päiväs). Nyt se ei sit enää vie mun energiaani ihan totaalisesti. Toki sen pähkäileminenkin ett lopetanks vai enkö on vieny oman osuutensa. Tuntu vaan ett nyt se päätös on tehtävä ja lopettaa. Yritin kyl sitäkin, ett annoin itselleni luvan polttaa niin paljon kuin huvittaa, mut se ei luonannu, kuiteski koko ajan mietti ett pitäis lopettaa etc. Eli oikeestaan oon pattitilantees, mut ei se mitää jos se auttaa.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Itse olen ollut 1kk polttamatta ja nyt tajuaa kuinka sitä on ollut tupakan orja.Ihanaa että ei tartte lähteä tupakalle.
Onnea päätöksellesi! Itselläni tuli lauantaina puoli vuotta täyteen polttamatta. Minulla se onnistui hypnoosin avulla. Kertaakaan aijemmin homma ei ole näin helpolta tuntunut. Ainakin minulle hypnoositerapiasta oli suuri apu, jota suosittelen, jos meinaa voimat ja päättäväisyys loppua. Kolme perättäistä hoitokertaa yht. 120€.
mäkin olen ollut jo kaksi viikkoa polttamatta..pääkipu on loppunut jne... olo on energinen =) suosittelen... Eka viikko se on pahin, saa tosiaankin sinnitellä, mut kiva huomata kuinka paljon sitä itsestä löytyykään sitä sinniä! Kyllä sä siihen pystyt periksi ei vaan saa antaa.. jos haluttaa tupakkaa täytyy ajatukset kääntää muualle ja syödä esim.purkkaa tai joatin tai lähteä vaikka lenkille ja miettiä niitä hyviä puolia joita seuraa siitä että oot polttamatta! voit vaikka palkita itsesi joka päivä jollakin niin kauan et pääset alkuun sitten huomaat ykskaks ettet enää edes ajattele sitä niin paljon tai et ei ees haluta niin paljon... kyllä siitä helpottaa luovuttaa ei kannata!! =) Mulla alkoi eilen tekee vähän mieli tupakkaa koulu sterssin takia, mutta lähin sen edestä pienelle hölkkä lenkille eipä enää haluttanut ja kävin taas kerran lukeen netistä kaikii kivoja hyöty puolia..