Miten saada suhde toimimaan

Tämä ei minulta luonnistu: unohdat kaikki vanhat riidat ja asiat ja keskityt elämään vain nykyhetkeä.

Mielestäni riidat tulee käsitellä jotta voisi taas jatkaa eteenpäin. Mutta ilmeisesti tämä ei luonnistu . Mikä siinä on niin mahdotonta?

50vnainen kirjoitti:

Tämä ei minulta luonnistu: unohdat kaikki vanhat riidat ja asiat ja keskityt elämään vain nykyhetkeä.

Mielestäni riidat tulee käsitellä jotta voisi taas jatkaa eteenpäin. Mutta ilmeisesti tämä ei luonnistu . Mikä siinä on niin mahdotonta?

Olen ollut suhteessa yhden bipon kanssa ja voin toki vain hänen tapauksestaan tässä puhua, mutta ainakin meillä bipon omaava osapuoli ei suostunut hänen sairaudestaan johtuneita riitojen aiheita koskaan oikein käsittelemään ja myöhemmin jos niitä uskalsi edes ottaa puheeksi, niin riitely sai aivan uudet mittasuhteet. Ainoa keino päästä suhteessa yli niistä vanhoista riidoista ja ongelmista oli esittää ettei niillä olisi edes tapahtunutkaan tai ihan kuten niillä ei olisi mitään merkitystä minulle. Puolisoni ei ollut yhtään sinut sairautensa kanssa, kaikki siihen viittaavat keskustelut hän koko vain loukkaavina, vaikka oli saanut saman diagnoosin kahdeltakin eri lääkäriltä. Hänen käytöksessään ei koskaan ollut mitään vikaa, paitsi maniassa kun hän toisti sanaa anteeksi aina kun toimi liian nopeasti, mutta mitään oikeaa asiaa en hänen koskaan kuullut pyytävän minulta anteeksi, vaikka se olisi saanut minut ihan kyyneliin.
Tärkeintä bipon kanssa oli elää siinä hetkessä, ja parhaimmillaan se oli todella ihanaa, ehkä ihaninta mitä olen ikinä naisen kanssa kokenut, mutta puolison kanssa ei oikein mitään pitkäjänteistä voinut suunnitella kun ei voinut tietää mikä oli se huomisen saatikka ensi viikon mieliala, lomatkin piti ottaa aina äkkilähtöinä kun muuten toinen osapuoli ei välttämättä saattanut edes lähteä mukaan jos oli väärä mieliala lähtöhetkellä.

klösdvklv kirjoitti:

Olen ollut suhteessa yhden bipon kanssa ja voin toki vain hänen tapauksestaan tässä puhua, mutta ainakin meillä bipon omaava osapuoli ei suostunut hänen sairaudestaan johtuneita riitojen aiheita koskaan oikein käsittelemään ja myöhemmin jos niitä uskalsi edes ottaa puheeksi, niin riitely sai aivan uudet mittasuhteet. Ainoa keino päästä suhteessa yli niistä vanhoista riidoista ja ongelmista oli esittää ettei niillä olisi edes tapahtunutkaan tai ihan kuten niillä ei olisi mitään merkitystä minulle. Puolisoni ei ollut yhtään sinut sairautensa kanssa, kaikki siihen viittaavat keskustelut hän koko vain loukkaavina, vaikka oli saanut saman diagnoosin kahdeltakin eri lääkäriltä. Hänen käytöksessään ei koskaan ollut mitään vikaa, paitsi maniassa kun hän toisti sanaa anteeksi aina kun toimi liian nopeasti, mutta mitään oikeaa asiaa en hänen koskaan kuullut pyytävän minulta anteeksi, vaikka se olisi saanut minut ihan kyyneliin.
Tärkeintä bipon kanssa oli elää siinä hetkessä, ja parhaimmillaan se oli todella ihanaa, ehkä ihaninta mitä olen ikinä naisen kanssa kokenut, mutta puolison kanssa ei oikein mitään pitkäjänteistä voinut suunnitella kun ei voinut tietää mikä oli se huomisen saatikka ensi viikon mieliala, lomatkin piti ottaa aina äkkilähtöinä kun muuten toinen osapuoli ei välttämättä saattanut edes lähteä mukaan jos oli väärä mieliala lähtöhetkellä.

Ei minunkaan bibo ex suostu puhumaan menneistä. Ei ole pyytänyt anteeksi käytöstään(aggressiivisuus, nimittely, syyllistäminen, mitätöinti, alistaminen). Kääntää puheen itseensä,ettei tarvitse puhua niistä asioista tai haukkuu minua hulluksi ja käskee mennä hoitoon. Ei yhdessä-olo aikanakaan hänen kanssaan voinut puhua mistään parisuhteeseen liittyvistä asioista, heti kehitti siitä kauhean riidan.