Minulle näkyy tehdyn ennen kuntavaaleja kutakuinkin suora kysymys, johon ei liene perusteita olla vastaamatta.
>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>
"KANSANVALTAISEN KEHITYKSEN LÄHTÖLASKENTA
Tämän päivän politiikalta vaaditaan ennen muuta edellytyksiä nopealle kansanvaltaiselle kehitykselle. Eriarvoisuus lisääntyy ja vähäiset tasa-arvoisuutta lisäävät ratkaisut riittävät tuskin pidättelemään taantuvaa kehitystä. Meidän maassamme on ennen muuta kysymys tuloeroista ja alueellisesta eriarvoisuudesta. Koko maailmassa tilanne on saman suuntainen mutta pahempi.
Kansanvaltainen kehitys tarkoittaa tasa-arvoisuutta lisääviä yhteiskunnallisia ratkaisuja kaikilla aloilla ja kaikkialla. Sen tiellä on monia esteitä. Vähäiset osaratkaisut jäävät näennäisiksi eivätkä kykene edes panemaan alulle kokonaisvaltaista demokraattista kehitystä. Ratkaiseva este on se, että talouselämä ei edes periaatteessa kuulu kansanvaltaisen politiikan piiriin. Taloudellinen valta ei ole demokraattista. Taloudellisen vallankäytön tulokset eivät jakaudu tasa-arvoisesti.
Kaikki valta on poliittista. Siten taloudellisella vallalla on poliittiset seuraukset eri aloilla. Se kykenee mitätöimään sosiaalipolitiikan pyrkimyksen tasoittaa eroja. Se tekee mahdottomaksi kansanvaltaisen kulttuurin. Taloudellisen vallan henkinen ilmentymä on porvarillinen ylivalta, joka hallitsee mm. tiedonvälitystä yhteiskunnassa.
Taloudellisen vallankäytön demokratisoiminen on kansanvaltaisen kehityksen välttämätön ehto mutta ei ainoa autuaaksi tekevä. Kansanvaltainen kehitys edellyttää sen lisäksi paljon muuta kokonaisvaltaista etenemistä. Taloudellinen kansanvalta ei myöskään ole toteutettavissa kertaheitolla ylimaallisena humauksena. Tarvitaan kehitystä, nopeaa ja järkevää.
Poliittisella tasolla oikeisto on kansanvaltaisen kehityksen pahin este. Vasemmiston heikkous on dogmaattisuus ja tietty yksioikoisuus. Kansanvaltainen kehitys vaatii käyttövoimakseen sosiaaliradikaalisen uudistusliikkeen. Meikäläisessä tilanteessa se voidaan paikallistaa radikaaliksi keskustaksi. Pelkkä keskusta ei riitä kuvaamaan tätä yhteiskunnallista voimaa, koska keskustan nimissä tarjotaan myös vanhoillis-porvarillisia ja mitäänsanomattoman liberalistisia ajatusrakennelmia. Porvarillinen keskustalaisuus voi saada sairastuessaan myös helposti puolifasistisia piirteitä. Radikaalinen ja porvarillinen keskustalaisuus ovat reaktioita samaan tilanteeseen, mutta niiden johtopäätökset menevät eri suuntiin.
Oikiston kanssa radikaalilla keskustalla ei ole mitään yhteistä. Perinteellisen vasemmiston kanssa sillä on yhteistä, mutta ei kaikki. Koska nopeaan kansanvaltaiseen kehitykseen ei päästä ilman yhteistyötä, radikaalilla keskustalla ei ole hetkenkään epäilystä siitä, miltä taholta se etsii yhteistyökumppaninsa. Yhteistyösuunnan valinta ei ole mikään turhanpäiväinen päähänpinttymä, vaan se on keskeinen osa nopean kansanvaltaisen kehityksen strategiaa. Se on poliittinen linjaratkaisu, jota ei voida sivuuttaa höpinällä ”omasta itsenäisestä vaihtoehdosta” tai ”identiteetistä”.
Radikaalin keskustan oman linjan vahvuus on juuri siinä, että se kestää myös ratkaista monipuoluejärjestelmässä niin tärkeän yhteistyökysymyksen. Korostettu yhteisesiintyminen vasemmiston kanssa on tarpeellista siksi, että keskusta kokonaisuudessaan on vino oikealle. Jotta keskustasta voi tulla nopean kansanvaltaisen kehityksen käynnistäjä, sen on irtaannuttava oikeiston holhouksesta. Vallitseva hallituspoliittinen suuntaus on rohkaiseva. Se tarvitsee tukea ja voimanlisää.
Mahdollisuudet ovat keskustassa."
[Kirjoitus on ilmestynyt pääkirjoituksena Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan vaaleihin liittyvässä lehdessä nimeltä ”Otollinen Aika”, jonka vastaavana (pää)toimittajana toimin ja joka määritteli itsensä seuraavasti: ”Otollinen Aika - demokraattisen keskustan äänenkannattaja, ilmestyy tarpeen niin vaatiessa ”. (Lehti ilmestyi 13.10.1970)]
>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>
"KANSANVALTAISEN KEHITYKSEN LÄHTÖLASKENTA
Tämän päivän politiikalta vaaditaan ennen muuta edellytyksiä nopealle kansanvaltaiselle kehitykselle. Eriarvoisuus lisääntyy ja vähäiset tasa-arvoisuutta lisäävät ratkaisut riittävät tuskin pidättelemään taantuvaa kehitystä. Meidän maassamme on ennen muuta kysymys tuloeroista ja alueellisesta eriarvoisuudesta. Koko maailmassa tilanne on saman suuntainen mutta pahempi.
Kansanvaltainen kehitys tarkoittaa tasa-arvoisuutta lisääviä yhteiskunnallisia ratkaisuja kaikilla aloilla ja kaikkialla. Sen tiellä on monia esteitä. Vähäiset osaratkaisut jäävät näennäisiksi eivätkä kykene edes panemaan alulle kokonaisvaltaista demokraattista kehitystä. Ratkaiseva este on se, että talouselämä ei edes periaatteessa kuulu kansanvaltaisen politiikan piiriin. Taloudellinen valta ei ole demokraattista. Taloudellisen vallankäytön tulokset eivät jakaudu tasa-arvoisesti.
Kaikki valta on poliittista. Siten taloudellisella vallalla on poliittiset seuraukset eri aloilla. Se kykenee mitätöimään sosiaalipolitiikan pyrkimyksen tasoittaa eroja. Se tekee mahdottomaksi kansanvaltaisen kulttuurin. Taloudellisen vallan henkinen ilmentymä on porvarillinen ylivalta, joka hallitsee mm. tiedonvälitystä yhteiskunnassa.
Taloudellisen vallankäytön demokratisoiminen on kansanvaltaisen kehityksen välttämätön ehto mutta ei ainoa autuaaksi tekevä. Kansanvaltainen kehitys edellyttää sen lisäksi paljon muuta kokonaisvaltaista etenemistä. Taloudellinen kansanvalta ei myöskään ole toteutettavissa kertaheitolla ylimaallisena humauksena. Tarvitaan kehitystä, nopeaa ja järkevää.
Poliittisella tasolla oikeisto on kansanvaltaisen kehityksen pahin este. Vasemmiston heikkous on dogmaattisuus ja tietty yksioikoisuus. Kansanvaltainen kehitys vaatii käyttövoimakseen sosiaaliradikaalisen uudistusliikkeen. Meikäläisessä tilanteessa se voidaan paikallistaa radikaaliksi keskustaksi. Pelkkä keskusta ei riitä kuvaamaan tätä yhteiskunnallista voimaa, koska keskustan nimissä tarjotaan myös vanhoillis-porvarillisia ja mitäänsanomattoman liberalistisia ajatusrakennelmia. Porvarillinen keskustalaisuus voi saada sairastuessaan myös helposti puolifasistisia piirteitä. Radikaalinen ja porvarillinen keskustalaisuus ovat reaktioita samaan tilanteeseen, mutta niiden johtopäätökset menevät eri suuntiin.
Oikiston kanssa radikaalilla keskustalla ei ole mitään yhteistä. Perinteellisen vasemmiston kanssa sillä on yhteistä, mutta ei kaikki. Koska nopeaan kansanvaltaiseen kehitykseen ei päästä ilman yhteistyötä, radikaalilla keskustalla ei ole hetkenkään epäilystä siitä, miltä taholta se etsii yhteistyökumppaninsa. Yhteistyösuunnan valinta ei ole mikään turhanpäiväinen päähänpinttymä, vaan se on keskeinen osa nopean kansanvaltaisen kehityksen strategiaa. Se on poliittinen linjaratkaisu, jota ei voida sivuuttaa höpinällä ”omasta itsenäisestä vaihtoehdosta” tai ”identiteetistä”.
Radikaalin keskustan oman linjan vahvuus on juuri siinä, että se kestää myös ratkaista monipuoluejärjestelmässä niin tärkeän yhteistyökysymyksen. Korostettu yhteisesiintyminen vasemmiston kanssa on tarpeellista siksi, että keskusta kokonaisuudessaan on vino oikealle. Jotta keskustasta voi tulla nopean kansanvaltaisen kehityksen käynnistäjä, sen on irtaannuttava oikeiston holhouksesta. Vallitseva hallituspoliittinen suuntaus on rohkaiseva. Se tarvitsee tukea ja voimanlisää.
Mahdollisuudet ovat keskustassa."
[Kirjoitus on ilmestynyt pääkirjoituksena Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan vaaleihin liittyvässä lehdessä nimeltä ”Otollinen Aika”, jonka vastaavana (pää)toimittajana toimin ja joka määritteli itsensä seuraavasti: ”Otollinen Aika - demokraattisen keskustan äänenkannattaja, ilmestyy tarpeen niin vaatiessa ”. (Lehti ilmestyi 13.10.1970)]
Vastaukset 13
Vanhimmat
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=110&conference=1500000000000105&posting=22000000005112806
Syistä, jotka "Otsikossa miltei kaikkea mahdollista etc." -tyypille ja kaltaisilleen tosin avautunevat vasta tuonpuoleisissa sfääreissä, ilmoitan olevani varsin tyytyväinen kunnallisvaalien tulokseen.
Se tarjoaa moniaallekin taholle mahdollisuudet avata silmät - ja sitä kautta mahdollisuudet nykyistä kansanvaltaisempaan ja tasa-arvoa ja yhteiskunnallista oikeudenmukaisuutta korostavampaan politiikkaan.
PS. Jos "Otsikossa etc..." -veijari(t) kuvittelevat, että meikäläisen kirjoituksilla ei olisi kuin ainoastaan puoluepoliittisia tarkoitusperiä, he erehtyvät.
Kuntavaaleissa tukemiani ehdokkaita - tällä kertaa kolmen eri puolueen kandidaatteina - oli taistoissa mukana menestyksellisesti mm. Helsingissä, Riihimäellä ja Hämeenlinnassa...
...
Sen keksin seuraavaksi, kunhan olen keksinyt ensin tämän ikiliikkujan...
Avaa tämä:
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=110&conference=1500000000000105&posting=22000000005114228
PS. Hyvin laajojen kansanjoukkojen kannalta "vanhat hyvät ajat", olivatpa sitten 1960- tai aiemmilta tai myöhemmiltä vuosikymmeniltä, ovat todella "palaamisen" arvoisia. Monessakin mielessä.
Siksikö "Otsikossa melkein kaikki, ihan kaikki, hymiö etc.". -virtuoosin lieneekin vaikea keskustella itse asiasta, jonka voin tässä tapauksessa avauskirjoituksessa olleen sen, olisiko esim. puheenjohtaja Matti Vanhasen hyvä ottaa jotakin opiksi vaikkapa ajoilta, joita hän tuskin itse ihan hyvin muistaa. Ja/vai onko pätemättömyyden taso todella aivan liian helposti saavutettu - sekä "Otsikossa etc." -nimimerkittelijällä että Vanhasella?
Sen keksin seuraavaksi, kunhan olen keksinyt ensin tämän ikiliikkujan...
Avaa tämä:
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=110&conference=1500000000000105&posting=22000000005114228
PS. Hyvin laajojen kansanjoukkojen kannalta "vanhat hyvät ajat", olivatpa sitten 1960- tai aiemmilta tai myöhemmiltä vuosikymmeniltä, ovat todella "palaamisen" arvoisia. Monessakin mielessä.
Siksikö "Otsikossa melkein kaikki, ihan kaikki, hymiö etc.". -virtuoosin lieneekin vaikea keskustella itse asiasta, jonka voin tässä tapauksessa avauskirjoituksessa sanoa olleen sen, olisiko esim. puheenjohtaja Matti Vanhasen hyvä ottaa jotakin opiksi vaikkapa ajoilta, joita hän tuskin itse ihan hyvin muistaa. Ja/vai onko pätemättömyyden taso todella aivan liian helposti saavutettu - sekä "Otsikossa etc." -nimimerkittelijällä että Vanhasella?
...
Kunpa minä voisin esittää samanlaisen arvion - edes tuohon ajatusviivaasi asti!
Linkki: http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=110&conference=1500000000000105&posting=22000000005114228
PS1. Kiroileminen - tai edes sen yritys - on rumaa. Otsikossa eritoten...
PS2... koska dialektiikan ylistystä ei "Otsikossa kaikki hymiöt etc..." kaltaisesta kirjoittelusta ole herumassa!
PS3. Eikä kannata revetä - ainakaan ympäristöhygienisistä syistä. I presume.
...
Taitaa olla niitä, jotka jaksavat kukea TTRA:n jutut - linkeistä puhumattakaan! ;-)))
...
Nimimerkillä "Otsikossa hymiö" ei käyne koskaan "aika pitkäksi"...
Ja siihän problematiikkaan hän kaiketi korviketoimintona tarjoileekin noita erikoispitkiä "Otsikossa melkein etc." -ilahdutuksiaan.
"Ei yrittänyttä laiteta", tapasi sanoa vanha kansa, äidinkielen sääntöjen vastaisesti tosin, mutta jatka vaan samaan tahtiin.
Mutta sitten kun käy todella "aika pitkäksi", tuskin pystyy nimimerkittelijä kykenemään enää muuhun kuin ilahdutukseen - ja siihenkin vain itse tyydytyksellä...
Siksi kannattaa aina välillä käydä lukemassa muutaman kappaleen verran asiaakin. Ja sitä taas tämän keskustelunavauksen tiimoilta löytää hymiöilevämpikin malli vaikka tuolta >>>>>
Linkki: http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=110&conference=1500000000000105&posting=22000000005114228
...
... vaikka tuskin sekään riittää?
Linkki: http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=110&conference=1500000000000105&posting=22000000005116495
Elikkä jos ei (edes hymiöt ynnä muut parsat) riitä, lienee otettava vauhtia jälleen >>>
Linkki:
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=110&conference=1500000000000105&posting=22000000005114228