Vaimoni omaa ns.kuudennen aistin. Hän näkee jo kuolleita henkilöitä. Hän on nähnyt isoäitini usein, ja hän on kertonut asioita hänelle, jotka ovat pysäyttäneet. Lapsemme on saanut myös saman lahjan. 2,5 v. lapsemme on kokenut mummin läsnäolon rauhoittavana.
Lapsemme kastettiin helsingin tuomikirkossa, ja hän alkoi yht.äkkiä nauramaan ja hymyilemään. Vaimoni näki saman, mitä me muut tavikset emme. Ympärillämme oli kuulemma "enkeleitä" ringissä.
Keskusteltuani vaimoni kanssa, uskon että sielut vaeltavat ja hyvä ja paha on olemassa henkimaailmassa.
Näille asioille täytyy olla avoin, muuten nämä asiat sulkee helposti roskana. Ihan väärin.
6. aisti
maisteri
77
5999
Vastaukset
- ja avoin mieli
ja harjoittelemaan intuitiota. Se on vähän kuin verhojen aukaisemista ikkunoista, tosin niitä saattaa olla paljon, mutta ei kai se tahtia haittaa, kyllä se lopulta alkaa sujumaan.
- kysymys
Mulla on 7:s aisti ja näen typeriä ihmisiä kaikkialla, usein ne eivät edes tajua olevansa typeriä. Typeryyttä on kaikkialla, enkä mä selviä siitä yksin. Tää asia kannattaa ottaa vakavasti, muuten tämäkin on helppo ottaa humpuukina. Ihan väärin.
- Mika
Muiden pitäminen typerinä on psykopaatin merkki.
- Saddu ;-)
Mika kirjoitti:
Muiden pitäminen typerinä on psykopaatin merkki.
...pitäminen `totena´ lienee idiotismin merkki,kö ?!?
P.s. lieneeköhän n. puolet ihmiskunnasta psykopaatteja ?!?
lol
;-) - mullakin on 7. aisti...
...on se noinkin...rajaton on ihmisen tyhmyys.
- niin!
Mika kirjoitti:
Muiden pitäminen typerinä on psykopaatin merkki.
Toisen pitäminen "psykopaattina" on merkki ylikorostuneesta omasta egosta!
- sydän levällään
Se on vetovoiman laki....jokainen vetää omanlaistaan energiaa puoleensa.
- e.s........
mullakin on 7. aisti... kirjoitti:
...on se noinkin...rajaton on ihmisen tyhmyys.
...ja minä en ymmärrä sitä, että aina kun selaan jossakin kesklustelupalstalla, törmään väkisinkin dissaamiseen ja riitelemiseen.
- Jari__
Missäköhän on avoimuuden ja herkkäuskosuuden raja? Nähdäkseni sinä olet sen jo ylittänyt. Olen myös hieman huolissani lapsenne puolesta, kuinka käy kyvyn suhtautua asioihin kriittisesti jos vanhemmat vielä syöttävät koko lapsuusiän ties mitä satuja totuutena "avoimuuden" nimissä.
- kun ei voi keskustella
Aina kun tänne ilmaantuu mielenkiintoisia viestejä, joukon etunenässä kulkevat keskustelijat, jotka eivät asiasta tiedä yhtään mitään.
Jos yliluonnolliskeskusteluihin lähtee mukaan, niin voisi edes pienen hippusen ennakkoluuloisuudestaan jättää pois.
Avoimuus ja herkkäuskoisuus ovat eri asioita. Kummatkaan eivät liity millään tavalla ihmisiin, jotka ovat kokeneet sitä, mitä ihan joka ihminen ei koe tai näe. Olipa se sitten sitä kuudetta, seitsemättä tai kahdeksatta aistia.
Ne, jotka nämä asiat tietävät, eivät tuputa niitä lapsilleen. Päinvastoin. Ainakin minä olen kohta 20v sanonut lapselleni, jolla on ollut samanlaisia "yliluonnollisia" kokemuksia, että mieti tarkkaan mitä se on. Se voi olla puhtaasti mielikuvituksen tuotetta.
Minusta on mielen alhautta ja kapeakatseisuutta, jos ei osaa katsoa tien toiselle puolelle. - maisteri
Emme ole syöttäneet mitään yliluonnollista lapsellemme. Hän omaa tämän kyvyn nähdä asioita enkä minä voi sille mitään. Vaimoni esim. pystyi kuvailemaan mummoni, ilman että oli nähnyt edes kuvaa.
Tiesin, että tämä menee monelta yli hilseen, ja moni tietämättömyyttäään blokkaa tälläiset asiat heti. On helpompi, kun näistä asioista ei tiedä mitään. Minun täytyy vain tilanteissa, jossa lapseni pelkää näkemäänsä, olla turvana ja pitää sylissä. Ei mitään hätää. Ei tämä kuule mitään helppoa ole ! - maiqqu
Minullakin on huoli lapsista, joille materialistisuuden, rahan ja ulkoisen arvovallan ja ulkoisen esittämisen opetetaan olevan maailmassa tärkeintä. Huolestuttaa lapset, joiden lapsuus kuluu tarkkaan aikuisten suunnitelluissa ohjelmissa. Kasvatetaan putkessa ja silmälappuja ja korvatulppia tarjotaan heti, jotta mukautuisivat yhteisön normiin. Viedään oma innostus ja kiinnostus pois. Tuputetaan omia periaatteita ja vaikka lapset näkisivät ne ristiriitaisina, selitetään niitä sitten mitenkin. Lapset ovat aitoja, annetaan sitä heidän olla ja yritetään ottaa joissakin asioissa opiksi heistä.
kun ei voi keskustella kirjoitti:
Aina kun tänne ilmaantuu mielenkiintoisia viestejä, joukon etunenässä kulkevat keskustelijat, jotka eivät asiasta tiedä yhtään mitään.
Jos yliluonnolliskeskusteluihin lähtee mukaan, niin voisi edes pienen hippusen ennakkoluuloisuudestaan jättää pois.
Avoimuus ja herkkäuskoisuus ovat eri asioita. Kummatkaan eivät liity millään tavalla ihmisiin, jotka ovat kokeneet sitä, mitä ihan joka ihminen ei koe tai näe. Olipa se sitten sitä kuudetta, seitsemättä tai kahdeksatta aistia.
Ne, jotka nämä asiat tietävät, eivät tuputa niitä lapsilleen. Päinvastoin. Ainakin minä olen kohta 20v sanonut lapselleni, jolla on ollut samanlaisia "yliluonnollisia" kokemuksia, että mieti tarkkaan mitä se on. Se voi olla puhtaasti mielikuvituksen tuotetta.
Minusta on mielen alhautta ja kapeakatseisuutta, jos ei osaa katsoa tien toiselle puolelle.>>>Ainakin minä olen kohta 20v sanonut lapselleni, jolla on ollut samanlaisia "yliluonnollisia" kokemuksia, että mieti tarkkaan mitä se on. Se voi olla puhtaasti mielikuvituksen tuotetta.
Näinhän useimmiten onkin; tiedämme, että lapsilla on ilmiömäinen kyky kuvitella "mielikuvitusystäviä" leikkiessään. Lapsen runsas kuvittelukyky ja -halu lienee kiistatonta ja siitä jokaisella lienee omakohtaisiakin kokemuksia. Iän myötä usein häviää, jos ei kuvittelukyky, niin ainakin kuvitteluhalu.
Muutkin kyvyt voivat hävitä iän myötä. Jos lukee rapotteja, joissa väitetään tapahtuneen yliluonnollisia tai niihin verrannollisia ilmiöitä tai kanssakäymistä yliluonnollisen kanssa, havaitsee tyypillisesti tiettyjen asioiden liittyvän tiettyyn ikään. Raporteissa monenlaiset parapsykologiset kyvyt ovat rikkaita lapsilla (esim. henkien näkeminen, ilmestykset) ja häviävät vähitellen iän myötä. Murrosikä taas liittyy poltergeisttapahtumiin. Uskonnolliset stigmatat ilmestyvät useimmiten (nuorille) aikuisille.
Tuosta viimeisestä tulee kuitenkin mieleen uskonnollisuuden merkitys yliluonnollisten ilmiöiden kokemisessa. Esimerkiksi stigmata-ilmiö ei liene koskaan tapahtunut ns. ei-uskovaiselle. Jos lapsi puhuu enkelien näkemisestä, niin herää kysymys perheen uskonnollisuudesta. Kuinka uskonnollinen perhe (vanhemmat/isovanhemmat) on ja mikä on näiden henkilöiden rooli uskonnollisten asioiden kertomisessa lapselle? Jos mummo tai päiväkodin hoitotädit tms. ovat kertoneet ja lukeneet lapselle tarinoita enkeleistä, jumalasta ja jeesuksesta, laupiaasta samarialaisesta jne. niin ei liene yllätys, että lapsi sellaisia kertoo näkevänsä.- maisteri
mrkala kirjoitti:
>>>Ainakin minä olen kohta 20v sanonut lapselleni, jolla on ollut samanlaisia "yliluonnollisia" kokemuksia, että mieti tarkkaan mitä se on. Se voi olla puhtaasti mielikuvituksen tuotetta.
Näinhän useimmiten onkin; tiedämme, että lapsilla on ilmiömäinen kyky kuvitella "mielikuvitusystäviä" leikkiessään. Lapsen runsas kuvittelukyky ja -halu lienee kiistatonta ja siitä jokaisella lienee omakohtaisiakin kokemuksia. Iän myötä usein häviää, jos ei kuvittelukyky, niin ainakin kuvitteluhalu.
Muutkin kyvyt voivat hävitä iän myötä. Jos lukee rapotteja, joissa väitetään tapahtuneen yliluonnollisia tai niihin verrannollisia ilmiöitä tai kanssakäymistä yliluonnollisen kanssa, havaitsee tyypillisesti tiettyjen asioiden liittyvän tiettyyn ikään. Raporteissa monenlaiset parapsykologiset kyvyt ovat rikkaita lapsilla (esim. henkien näkeminen, ilmestykset) ja häviävät vähitellen iän myötä. Murrosikä taas liittyy poltergeisttapahtumiin. Uskonnolliset stigmatat ilmestyvät useimmiten (nuorille) aikuisille.
Tuosta viimeisestä tulee kuitenkin mieleen uskonnollisuuden merkitys yliluonnollisten ilmiöiden kokemisessa. Esimerkiksi stigmata-ilmiö ei liene koskaan tapahtunut ns. ei-uskovaiselle. Jos lapsi puhuu enkelien näkemisestä, niin herää kysymys perheen uskonnollisuudesta. Kuinka uskonnollinen perhe (vanhemmat/isovanhemmat) on ja mikä on näiden henkilöiden rooli uskonnollisten asioiden kertomisessa lapselle? Jos mummo tai päiväkodin hoitotädit tms. ovat kertoneet ja lukeneet lapselle tarinoita enkeleistä, jumalasta ja jeesuksesta, laupiaasta samarialaisesta jne. niin ei liene yllätys, että lapsi sellaisia kertoo näkevänsä.Lapsemme 2,5 v. ei ole tuputettu mitään kristinuskoa eikä muutakaan. Hän näkee asiat omilla silmillään, joita me vanhemmat voimme tulkita omalla tavallaan. Kuten nämä valkeat hahmot enkeleiksi. Tiedän, että vaimoni osaa erottaa enkelit paholaisista.
Joka ei ole näitä asioita läheltä nähnyt, ei voi tietää mitä se on ja tuntuu ajanhaaskaukselta kertoa näistä kokemuksista.
Vaimoni tiesi, esim sen, mitä mummini ja isäni välillä oli. Sitä vihaa ja muuta, mitä hän ei muuten tiennyt, kunnes mummo(kuollut) kertoi hänelle. Vaimoni sanoi, että isäni täytyy antaa anteeksi kuolleelle mummolleni, jotta hän saa levätä rauhassa.
Parempi on pitää nämä tiedot ja muut omana tietonaan. Pieni osa ihmisitä osaa näitä asioita käsitellä, osa hakkaa päätä seinään vuosia ja sitten he tajuavat jotain, jos sittenkään. maisteri kirjoitti:
Lapsemme 2,5 v. ei ole tuputettu mitään kristinuskoa eikä muutakaan. Hän näkee asiat omilla silmillään, joita me vanhemmat voimme tulkita omalla tavallaan. Kuten nämä valkeat hahmot enkeleiksi. Tiedän, että vaimoni osaa erottaa enkelit paholaisista.
Joka ei ole näitä asioita läheltä nähnyt, ei voi tietää mitä se on ja tuntuu ajanhaaskaukselta kertoa näistä kokemuksista.
Vaimoni tiesi, esim sen, mitä mummini ja isäni välillä oli. Sitä vihaa ja muuta, mitä hän ei muuten tiennyt, kunnes mummo(kuollut) kertoi hänelle. Vaimoni sanoi, että isäni täytyy antaa anteeksi kuolleelle mummolleni, jotta hän saa levätä rauhassa.
Parempi on pitää nämä tiedot ja muut omana tietonaan. Pieni osa ihmisitä osaa näitä asioita käsitellä, osa hakkaa päätä seinään vuosia ja sitten he tajuavat jotain, jos sittenkään.>>>Lapsemme 2,5 v. ei ole tuputettu mitään kristinuskoa eikä muutakaan. Hän näkee asiat omilla silmillään, joita me vanhemmat voimme tulkita omalla tavallaan. Kuten nämä valkeat hahmot enkeleiksi.Tiedän, että vaimoni osaa erottaa enkelit paholaisista.
Tiedän, että enkelit ja paholaiset ovat erityisesti kristinuskon hahmoja. Nostan nyt jälleen kysymyksen siitä, mikä on itsen tai perheen uskonnollisuuden mahdollinen vaikutus a) enkelihavaintoon, b) jonkin havainnon tulkitsemiseen "enkeleiksi" tai "paholaisiksi". Kuten sanoitkin, enkelitulkinta on siis peräisin teiltä vanhemmilta.
>>>Joka ei ole näitä asioita läheltä nähnyt, ei voi tietää mitä se on ja tuntuu ajanhaaskaukselta kertoa näistä kokemuksista.>>>Parempi on pitää nämä tiedot ja muut omana tietonaan. Pieni osa ihmisitä osaa näitä asioita käsitellä, osa hakkaa päätä seinään vuosia ja sitten he tajuavat jotain, jos sittenkään.
J.Kennedyn (2003) artikkelissa PSI:n luonteesta todettiin hyvin, että PSI:n (ja itse laajennan tämän koskemaan kaikkia paranormaaleja ilmiöitä) suurin vaikutus on kokijan henkilökohtaisen maailmankuvan, elämäntarkoituksen ja henkisyyden muuttuminen. Samalla kritisoitiin esim. Sinetar (2000) esittämää strategiaa, jonka mukaan "ei tule kertoa kokemuksistaan kenellekään, vaan olla hiljaa".
Myös omasta mielestäni tulee nimenomaan kertoa yliluonnollisen kokemuksistaan; tälläkin foorumilla niitä useimmilla varmasti itsellään tai läheisilläänkin on. Kuitenkin tulee ymmärtää, että kriittisiä ja erilaiseen näkemykseen perustuvia kommentteja tulee. Monelle tuntuu kritiikin saaminen olevan ylitsepääsemätöntä; se pitäisi mielestäni ottaa kuitenkin yhtä lailla kasvattavana ja näkemystä laajentavana kuin itse yliluonnollinen kokemuskin. Näin näkemys ja tulkinta rikastuu, vältytään "niin asia on - niin onkin - kyllä maar' on" -tyyppiseltä umpikujaratkaisulta ja keskusteluyhteisökin hyötyy uudesta kokemustiedosta.- Noita-Nainen
maisteri kirjoitti:
Lapsemme 2,5 v. ei ole tuputettu mitään kristinuskoa eikä muutakaan. Hän näkee asiat omilla silmillään, joita me vanhemmat voimme tulkita omalla tavallaan. Kuten nämä valkeat hahmot enkeleiksi. Tiedän, että vaimoni osaa erottaa enkelit paholaisista.
Joka ei ole näitä asioita läheltä nähnyt, ei voi tietää mitä se on ja tuntuu ajanhaaskaukselta kertoa näistä kokemuksista.
Vaimoni tiesi, esim sen, mitä mummini ja isäni välillä oli. Sitä vihaa ja muuta, mitä hän ei muuten tiennyt, kunnes mummo(kuollut) kertoi hänelle. Vaimoni sanoi, että isäni täytyy antaa anteeksi kuolleelle mummolleni, jotta hän saa levätä rauhassa.
Parempi on pitää nämä tiedot ja muut omana tietonaan. Pieni osa ihmisitä osaa näitä asioita käsitellä, osa hakkaa päätä seinään vuosia ja sitten he tajuavat jotain, jos sittenkään.Minun on "pakko" uskoa enkeliin/enkeleihin, koska sellainen on todellakin jattanyt minulle viestin.
(Ja oli ihan selvin pain silloin.:))
Lisaksi olen lukenut paljon lasten/ihmisten enkelikokemuksista...en kasita, miksi niita muka EI voisi olla olemassa.
Mutta kylla ne epailijat sitten huomaavat, kun sellainen osuu kohdalle...tai sitten eivat huomaa, koska kyseenalaistavat ja kieltavat kaiken... - Noita-Nainen
maisteri kirjoitti:
Emme ole syöttäneet mitään yliluonnollista lapsellemme. Hän omaa tämän kyvyn nähdä asioita enkä minä voi sille mitään. Vaimoni esim. pystyi kuvailemaan mummoni, ilman että oli nähnyt edes kuvaa.
Tiesin, että tämä menee monelta yli hilseen, ja moni tietämättömyyttäään blokkaa tälläiset asiat heti. On helpompi, kun näistä asioista ei tiedä mitään. Minun täytyy vain tilanteissa, jossa lapseni pelkää näkemäänsä, olla turvana ja pitää sylissä. Ei mitään hätää. Ei tämä kuule mitään helppoa ole !Jos lapsesi kyvyt sailyvat, hanesta voisi esim. tulla meedio aikuisena...
...ja tassa kohtaa sitten kristinusko heraa ja hyokkaa kimppuun. Eihan kuolleisiin SAA ottaa yhteytta, jne...
Raamatussa on muutama kohta, joka omalla tavallaan kumoaa tuon edellamainitun lauseen...(pistan sen jakeen tanne, kun loydan taas)
Se liittyy profetiaan, armon lahjoihin ja parantamiskykyihin...
Minusta kyky keskustella kuolleiden kanssa on yksi Jumalan "lahja"...
Mutta jaan odottamaan vihaisia kommentteja...:) Noita-Nainen kirjoitti:
Jos lapsesi kyvyt sailyvat, hanesta voisi esim. tulla meedio aikuisena...
...ja tassa kohtaa sitten kristinusko heraa ja hyokkaa kimppuun. Eihan kuolleisiin SAA ottaa yhteytta, jne...
Raamatussa on muutama kohta, joka omalla tavallaan kumoaa tuon edellamainitun lauseen...(pistan sen jakeen tanne, kun loydan taas)
Se liittyy profetiaan, armon lahjoihin ja parantamiskykyihin...
Minusta kyky keskustella kuolleiden kanssa on yksi Jumalan "lahja"...
Mutta jaan odottamaan vihaisia kommentteja...:)>>>Jos lapsesi kyvyt sailyvat, hanesta voisi esim. tulla meedio aikuisena...
On hyvä huomata, ettei meedioksi tuleminen vaadi tiettyä ikää. Yleinen harhaluulo on, että meedio olisi jonkinlainen noitanainen (hehe...mitenkään viittamatta nimimerkkiisi). Itseasiassa meedio voi olla kuka tahansa, minkä ikäinen ihminen tahansa, jonka kautta muodostuu yhteys henkimaailmaan tai muuhun yliluonnolliseen. Henkilön ei tarvitse välttämättä edes "tehdä" mitään sen eteen, että toimii meediona yliluonnollisen ilmiön synnylle. Talamonti kirjassaan Kielletty maailmankaikkeus huomauttaa, että 'meedion ruumiista irtoaa protoplasmaa, ja näin hän on yliluonnollisen materialisoitumisessa tarvittavan ektoplasman lähde'. Lisäksi kirjassa todetaan, että meedio voi hyvinkin olla myös lapsi.Noita-Nainen kirjoitti:
Minun on "pakko" uskoa enkeliin/enkeleihin, koska sellainen on todellakin jattanyt minulle viestin.
(Ja oli ihan selvin pain silloin.:))
Lisaksi olen lukenut paljon lasten/ihmisten enkelikokemuksista...en kasita, miksi niita muka EI voisi olla olemassa.
Mutta kylla ne epailijat sitten huomaavat, kun sellainen osuu kohdalle...tai sitten eivat huomaa, koska kyseenalaistavat ja kieltavat kaiken...Mitä sinun mielestäsi enkelit ovat?
Raamatun enkelithän ovat viimekädessä Jumalan sanansaattajia; enkelien "rotu" joka on ihmisestä poikkeava mutta Jumalan luoma; korkeamman henkisen tason muoto. Raamatun enkelit ilmestyivät kuitenkin ihmisille yleensä aivan tavallisen ihmisen muodossa; tosin poikkeuksellisen kauniina tai komeana. Välillä enkelien näkijällä oli vaikeuksia ymmärtää näkemänsä enkeleiksi, välillä taas hän ymmärsi asian helposti.
Todellinen usko enkeleihin vaatii mielestäni (raamatun) Jumalan tunnustamista. Muunlaiset kuin raamatun näkemykset enkelien alkuperästä tai olemuksesta olisivat enkeli-sanan väärinkäyttöä. Toisaalta on oltava mielestäni varovainen siinä, minkä havainnon enkeliksi määrittää. Henkimaailman hahmoja en ainakaan itse lähtisi jakamaan yksinomaan enkeleiksi ja paholaisiksi.
Sanoit, ettet käsitä miksi enkeleitä muka EI voisi olla olemassa. Jos ajatellaan, että Jumalakin voisi ainakin 50% todennäköisyydellä olla olemassa, niin miksei tietenkin voida ajatella, että siinä tapauksessa enkeleitäkin on ainakin samalla todennäköisyydella olemassa.- maisteri
Noita-Nainen kirjoitti:
Jos lapsesi kyvyt sailyvat, hanesta voisi esim. tulla meedio aikuisena...
...ja tassa kohtaa sitten kristinusko heraa ja hyokkaa kimppuun. Eihan kuolleisiin SAA ottaa yhteytta, jne...
Raamatussa on muutama kohta, joka omalla tavallaan kumoaa tuon edellamainitun lauseen...(pistan sen jakeen tanne, kun loydan taas)
Se liittyy profetiaan, armon lahjoihin ja parantamiskykyihin...
Minusta kyky keskustella kuolleiden kanssa on yksi Jumalan "lahja"...
Mutta jaan odottamaan vihaisia kommentteja...:)Näin on, samaa mieltä. Joidenkin tiukkapipoisten ns. virkapappien kanssa näistä asioista keskusteltuamme, niin he sanovat, että kaikki on saatanan aiheuttamaa hallusinaatiota. Toiset papit taas ymmärtävät tämän luonnollisena tilanteena.
Pappejakin on, valitettavasti, moneen lähtöön. Osa on "ihan oikeasti" kristittyjä, osa on harhailevia uskossaan. Olen toki itsekin hakuvaiheessa uskonasioissa, mutta osaan ottaa ne vakavammin kuin ennen.
Vaimoni muuten voisi toimia hyvin meediona, mutta hän ei halua. Sanoin, että tee bisnestä, käymällä ihmisten kotona, ja kuvaile siellä näkemät henkiolennot yms. Vaimoni sanoi, että ei kiitos, liian raskasta. Meillä talossa on muuten yksi ns. "neutraali" henki,josta onneksi ei ole vaivaa. Ei ole mikään sukulaisemme. maisteri kirjoitti:
Näin on, samaa mieltä. Joidenkin tiukkapipoisten ns. virkapappien kanssa näistä asioista keskusteltuamme, niin he sanovat, että kaikki on saatanan aiheuttamaa hallusinaatiota. Toiset papit taas ymmärtävät tämän luonnollisena tilanteena.
Pappejakin on, valitettavasti, moneen lähtöön. Osa on "ihan oikeasti" kristittyjä, osa on harhailevia uskossaan. Olen toki itsekin hakuvaiheessa uskonasioissa, mutta osaan ottaa ne vakavammin kuin ennen.
Vaimoni muuten voisi toimia hyvin meediona, mutta hän ei halua. Sanoin, että tee bisnestä, käymällä ihmisten kotona, ja kuvaile siellä näkemät henkiolennot yms. Vaimoni sanoi, että ei kiitos, liian raskasta. Meillä talossa on muuten yksi ns. "neutraali" henki,josta onneksi ei ole vaivaa. Ei ole mikään sukulaisemme.>>>Pappejakin on, valitettavasti, moneen lähtöön. Osa on "ihan oikeasti" kristittyjä, osa on harhailevia uskossaan.
Näin on, eikös vasta aivan hiljattain ilmestyneessä suomalaisessa tutkimuksessa havaittu, että osa papeista ei edes usko kristinuskon opetuksiin. Noh, kaitpa työtään voi tehdä ilman uskoakin siihen.
>>>Olen toki itsekin hakuvaiheessa uskonasioissa, mutta osaan ottaa ne vakavammin kuin ennen.
Henkilökohtainen usko on sellainen, että ensin se hiipii hiljaa ja sitten kolahtaa kovaa. On hyvä muistaa kuitenkin, että kysymyksessä ei ole todellisuuden etsintä, vaan nimenomaan itselle sopivan uskomuksen etsintä. Uskonnon funktio ei ole kertoa miten asiat ovat, vaikka ne sitä yrittävätkin, vaan muodostaa tietynlainen turvaverkko. Yleensä uskon laukaisijana on jokin mieltä askarruttava selittämätön asia; varmaan yleisimmin kysymys kuolemanjälkeisyydestä. Uskosta haetaan turvaa ja vahvistusta, jopa selityksiä tähän ongelmaan; jotkut uskovat myös ihan varmuuden vuoksi, jos uskonnon opetukset kuitenkin pitäisivätkin paikkaansa. Uskon ja uskontojen valta on näin todella suuri.
Toisaalta uskon puuttuminen voi olla ihan yhtä vahva. Tai itse asiassa voisi sanoa, että uskoo siihen, ettei tarvitse uskoa uskontojen oppeihin, jumalaan jne. Useissa tutkimuksissa on todettu, että usko liitetään parempaan fyysiseen ja psyykkiseen terveyteen. Toisaalta heti herää epäilys siitä, onko se kuitenkaan yksiselitteisesti näin. Mikäli asia olisi näin, ei tarvittaisi uskontojen uhrien tuki ry:tä ja vastaavia uskonnon loukkuun joutuneiden tukea.
Lienee kuitenkin aika faktaa, että uskovaisten keskuudessa on mm. vähemmän rikollisuutta. Tämä johtunee uskontojen moraali- ja etiikkaopetuksista. Tässä mielessä monet uskonnot ovat sosiaalisen hyödyn tuottajia. Edelleen joissain lahkolaistyyppisissä uskonnoissa taas on yleistä moraalia, "hyvää" etiikkaa ja jopa lakia rikkovia ideoita. Yhtä kaikki, uskonnoissa on siis hyviä puolia ja huonoja puolia. Hyviin puoliin kuulunee varmasti vastaukset henkilökohtaisiin kysymyksiin riippumatta niiden oikeellisuudesta. Vastaukset tuovat lohtua. Uudempien tutkimusten mukaan uskon tuoma "illuusio" onkin se vahva positiivista hyötyä tuova tekijä uskonnosta riippumatta.Noita-Nainen kirjoitti:
Minun on "pakko" uskoa enkeliin/enkeleihin, koska sellainen on todellakin jattanyt minulle viestin.
(Ja oli ihan selvin pain silloin.:))
Lisaksi olen lukenut paljon lasten/ihmisten enkelikokemuksista...en kasita, miksi niita muka EI voisi olla olemassa.
Mutta kylla ne epailijat sitten huomaavat, kun sellainen osuu kohdalle...tai sitten eivat huomaa, koska kyseenalaistavat ja kieltavat kaiken...No missäs tilassa sinä itse sitten olit? Enkeli nyt tietysti saattaisi olla selvinpäin, kuten sanot, mutta hiukan kyllä epäilyttää.
;^)
Lapset kokevat todellisuuden monin paikoin eri tavalla kuin aikuiset. Ajatellaan vaikka tilannetta, että lapselle on saarnattu suojelusenkeleistä ja semmoisista. Tottahan lapsi uskoo joka sanan mitä aikuinen kertoo. Lapsi saattaa hyvinkin leikkiessään kuvitella enkelin, nähdä unta enkelistä jne. Pienen ajan kuluttua lapsi voi puhua siitä aikuiselle, joka sitten ottaa sen täydestä todesta, koska hän saattaa toivoa lapsen uskovan enkeleihin. No asia edistyy sitten vielä esim. niin, että lapsi kuulee aikuisen kertovan kolmannelle osapuolelle lapsen nähneen enkelin. Nyt alkuperäinen leikkihahmo onkin jo muuttunut todellisuudeksi.- Noita-Nainen
mrkala kirjoitti:
Mitä sinun mielestäsi enkelit ovat?
Raamatun enkelithän ovat viimekädessä Jumalan sanansaattajia; enkelien "rotu" joka on ihmisestä poikkeava mutta Jumalan luoma; korkeamman henkisen tason muoto. Raamatun enkelit ilmestyivät kuitenkin ihmisille yleensä aivan tavallisen ihmisen muodossa; tosin poikkeuksellisen kauniina tai komeana. Välillä enkelien näkijällä oli vaikeuksia ymmärtää näkemänsä enkeleiksi, välillä taas hän ymmärsi asian helposti.
Todellinen usko enkeleihin vaatii mielestäni (raamatun) Jumalan tunnustamista. Muunlaiset kuin raamatun näkemykset enkelien alkuperästä tai olemuksesta olisivat enkeli-sanan väärinkäyttöä. Toisaalta on oltava mielestäni varovainen siinä, minkä havainnon enkeliksi määrittää. Henkimaailman hahmoja en ainakaan itse lähtisi jakamaan yksinomaan enkeleiksi ja paholaisiksi.
Sanoit, ettet käsitä miksi enkeleitä muka EI voisi olla olemassa. Jos ajatellaan, että Jumalakin voisi ainakin 50% todennäköisyydellä olla olemassa, niin miksei tietenkin voida ajatella, että siinä tapauksessa enkeleitäkin on ainakin samalla todennäköisyydella olemassa.Siis kyseessa on "enkeli" tai joku muu HENKI. Uskon siis henkimaailmaan. (niin hyvaan kuin pahaan) Tuota sanaa "enkeli" nyt on ehka helpointa kayttaa tassa yhteydessa.
Periaatteessa kyse voi olla mista tahansa "hengesta". - Noita-Nainen
Laz1 kirjoitti:
No missäs tilassa sinä itse sitten olit? Enkeli nyt tietysti saattaisi olla selvinpäin, kuten sanot, mutta hiukan kyllä epäilyttää.
;^)
Lapset kokevat todellisuuden monin paikoin eri tavalla kuin aikuiset. Ajatellaan vaikka tilannetta, että lapselle on saarnattu suojelusenkeleistä ja semmoisista. Tottahan lapsi uskoo joka sanan mitä aikuinen kertoo. Lapsi saattaa hyvinkin leikkiessään kuvitella enkelin, nähdä unta enkelistä jne. Pienen ajan kuluttua lapsi voi puhua siitä aikuiselle, joka sitten ottaa sen täydestä todesta, koska hän saattaa toivoa lapsen uskovan enkeleihin. No asia edistyy sitten vielä esim. niin, että lapsi kuulee aikuisen kertovan kolmannelle osapuolelle lapsen nähneen enkelin. Nyt alkuperäinen leikkihahmo onkin jo muuttunut todellisuudeksi."No missäs tilassa sinä itse sitten olit? Enkeli nyt tietysti saattaisi olla selvinpäin, kuten sanot, mutta hiukan kyllä epäilyttää.
;^) "
Vesiselvana olen ollut...ja siina "sivussa" myos kavellyt useampia kymmenia metreja sen kyseisen talon keittioon hakemaan sielta suklaata...siis olen myos ollut HEREILLA, vaikka tama ilmio tapahtuikin keskella yota...
Minulle jatettiin viesti, jonka myos luin taysin selvin pain. (Mutta ei siita sen enempaa, koska olen tullut siihen tulokseen, etta tama juttu on ennenkaikkea minun ja sen "hengen" valinen asia.)
Se, mita sanoit "lapsen mielesta", saattaa hyvinkin pitaa paikkansa niin ja niin monen tapauksen kohdalla, mutta se ei myoskaan edelleenkaan poissulje enkelien ja muiden henkien olemassaoloa. - Noita-Nainen
mrkala kirjoitti:
>>>Jos lapsesi kyvyt sailyvat, hanesta voisi esim. tulla meedio aikuisena...
On hyvä huomata, ettei meedioksi tuleminen vaadi tiettyä ikää. Yleinen harhaluulo on, että meedio olisi jonkinlainen noitanainen (hehe...mitenkään viittamatta nimimerkkiisi). Itseasiassa meedio voi olla kuka tahansa, minkä ikäinen ihminen tahansa, jonka kautta muodostuu yhteys henkimaailmaan tai muuhun yliluonnolliseen. Henkilön ei tarvitse välttämättä edes "tehdä" mitään sen eteen, että toimii meediona yliluonnollisen ilmiön synnylle. Talamonti kirjassaan Kielletty maailmankaikkeus huomauttaa, että 'meedion ruumiista irtoaa protoplasmaa, ja näin hän on yliluonnollisen materialisoitumisessa tarvittavan ektoplasman lähde'. Lisäksi kirjassa todetaan, että meedio voi hyvinkin olla myös lapsi.Olet oikeassa...ei se "meedioituminen" katso ikaa...tarkoitin sanoa, etta lapsesta voisi aikuisena tulla meedio, joka TIEDOSTAA olevansa meedio, eika vain toimi valikappaleena sen kummemmin asiaa tajuamatta.:)
Aikuismeediothan voivat esim. jarjestaa ns. istuntoja ja kokouksia, jossa he harjoittavat TIETOISTA meedion toimintaa.
Eli asiat eivat vain "tapahdu", ne "pistetaan tapahtumaan". - maisteri
Laz1 kirjoitti:
No missäs tilassa sinä itse sitten olit? Enkeli nyt tietysti saattaisi olla selvinpäin, kuten sanot, mutta hiukan kyllä epäilyttää.
;^)
Lapset kokevat todellisuuden monin paikoin eri tavalla kuin aikuiset. Ajatellaan vaikka tilannetta, että lapselle on saarnattu suojelusenkeleistä ja semmoisista. Tottahan lapsi uskoo joka sanan mitä aikuinen kertoo. Lapsi saattaa hyvinkin leikkiessään kuvitella enkelin, nähdä unta enkelistä jne. Pienen ajan kuluttua lapsi voi puhua siitä aikuiselle, joka sitten ottaa sen täydestä todesta, koska hän saattaa toivoa lapsen uskovan enkeleihin. No asia edistyy sitten vielä esim. niin, että lapsi kuulee aikuisen kertovan kolmannelle osapuolelle lapsen nähneen enkelin. Nyt alkuperäinen leikkihahmo onkin jo muuttunut todellisuudeksi.Tässä lapsemme kastetilaisuudessa näkemistä "enkeleistä", hän hymyili ja silmät seurasi näitä hahmoja. Vaimoni vain kuiskasi minulle, että ovat "enkeleitä". Tämä riitti minulle. Lapsemme, silloin 3 kk vanha, ei toki tiennyt mitä ne olivat, alkoi vaan nauramaan ja katse seurasi näitä hahmoja.
Vaimoni muuten kun kastettiin, ja hän laittoi valkoisen kasteasun päälle kirkossa, hän huomasi saman valkoisten hahmojen kerääntyvän hänen ympärille. Repikää tästä taas, että ei ne ollut enkeleitä, vaan vaimosi oli päissään ja hänet oli jo lapsena aivopesty puhuen enkeleistä etc. Alkaa mennä typeräksi jankkaamiseksi. - maisteri
Laz1 kirjoitti:
No missäs tilassa sinä itse sitten olit? Enkeli nyt tietysti saattaisi olla selvinpäin, kuten sanot, mutta hiukan kyllä epäilyttää.
;^)
Lapset kokevat todellisuuden monin paikoin eri tavalla kuin aikuiset. Ajatellaan vaikka tilannetta, että lapselle on saarnattu suojelusenkeleistä ja semmoisista. Tottahan lapsi uskoo joka sanan mitä aikuinen kertoo. Lapsi saattaa hyvinkin leikkiessään kuvitella enkelin, nähdä unta enkelistä jne. Pienen ajan kuluttua lapsi voi puhua siitä aikuiselle, joka sitten ottaa sen täydestä todesta, koska hän saattaa toivoa lapsen uskovan enkeleihin. No asia edistyy sitten vielä esim. niin, että lapsi kuulee aikuisen kertovan kolmannelle osapuolelle lapsen nähneen enkelin. Nyt alkuperäinen leikkihahmo onkin jo muuttunut todellisuudeksi.On ollut kiinnostavaa huomata, miten kertomani kokemukset ovat saaneet armotonta väittelyä. Kutsutaanko valkoista hahmoa enkeliksi vai miksi. Olemmeko aivopesseet lapsemme, olenko ollut päissään jne.. Aika lailla asiatonta kommenttia.
Ne, jokta ovat näitä kokeneet itse, ymmärtävät asiat ja keskutelua voidaan käydä järkevällä tavalla.
En ole kehumassa, miten erikoinen lapseni tai vaimoni on näiden kykyjen kanssa. He varmaan olisivat mielelläänkin ilman tätä lisäaistia jos voisivat.
Vaimoni ei muuten mielellään keskustele näistä henkiasioista. Tilanteessa, jossa reaktiot lapsen tai vaimoni puolelta ovat riittävän vahvat, vaimoni selventää, mitä he näkevät tai näkivät.
Sen tästä opin, että niitä asioita, joita jotkut eivät ymmärrä/ole kokeneet itse, on aikalailla turhaa kertoa.
Kiitos kaikille kommenteista ja siunausta. Sitä me kaikki tarvitsemme. Pitää keskittyä taas enemmän työasioihin, syyskiireet painavat päälle. maisteri kirjoitti:
Tässä lapsemme kastetilaisuudessa näkemistä "enkeleistä", hän hymyili ja silmät seurasi näitä hahmoja. Vaimoni vain kuiskasi minulle, että ovat "enkeleitä". Tämä riitti minulle. Lapsemme, silloin 3 kk vanha, ei toki tiennyt mitä ne olivat, alkoi vaan nauramaan ja katse seurasi näitä hahmoja.
Vaimoni muuten kun kastettiin, ja hän laittoi valkoisen kasteasun päälle kirkossa, hän huomasi saman valkoisten hahmojen kerääntyvän hänen ympärille. Repikää tästä taas, että ei ne ollut enkeleitä, vaan vaimosi oli päissään ja hänet oli jo lapsena aivopesty puhuen enkeleistä etc. Alkaa mennä typeräksi jankkaamiseksi.>>>Vaimoni muuten kun kastettiin, ja hän laittoi valkoisen kasteasun päälle kirkossa, hän huomasi saman valkoisten hahmojen kerääntyvän hänen ympärille.
No kerro nyt vielä kuka nämä enkelit totesi, sillä vaimosi oli myöskin sylivauva tuossa vaiheessa, eikä ole todennäköistä että hän voisi muistaa asiaa.maisteri kirjoitti:
On ollut kiinnostavaa huomata, miten kertomani kokemukset ovat saaneet armotonta väittelyä. Kutsutaanko valkoista hahmoa enkeliksi vai miksi. Olemmeko aivopesseet lapsemme, olenko ollut päissään jne.. Aika lailla asiatonta kommenttia.
Ne, jokta ovat näitä kokeneet itse, ymmärtävät asiat ja keskutelua voidaan käydä järkevällä tavalla.
En ole kehumassa, miten erikoinen lapseni tai vaimoni on näiden kykyjen kanssa. He varmaan olisivat mielelläänkin ilman tätä lisäaistia jos voisivat.
Vaimoni ei muuten mielellään keskustele näistä henkiasioista. Tilanteessa, jossa reaktiot lapsen tai vaimoni puolelta ovat riittävän vahvat, vaimoni selventää, mitä he näkevät tai näkivät.
Sen tästä opin, että niitä asioita, joita jotkut eivät ymmärrä/ole kokeneet itse, on aikalailla turhaa kertoa.
Kiitos kaikille kommenteista ja siunausta. Sitä me kaikki tarvitsemme. Pitää keskittyä taas enemmän työasioihin, syyskiireet painavat päälle.Minun tarkoitukseni oli sanoa, että sinun kannattaisi punnita myös muita mahdollisia syitä tapahtumille. Ainoat todisteet mitä sinulla on, ovat ne, mitä vaimosi on sinulle puhunut. Ne ovat kyllä todella kaukana "vakuuttavista" todisteista. Olet päättänyt uskoa tietyllä tavalla ja siitä ei voi ketään syyllistää. Kannattaa kuitenkin, vaikka leikillään, pohtia asioita toiseltakin näkökantilta... ja vielä vaikka kolmannelta. Tämä on erityisen tärkeää tällaisten uskoon perustuvien poikkeavien näkemysten osalla.
- einari
mrkala kirjoitti:
>>>Ainakin minä olen kohta 20v sanonut lapselleni, jolla on ollut samanlaisia "yliluonnollisia" kokemuksia, että mieti tarkkaan mitä se on. Se voi olla puhtaasti mielikuvituksen tuotetta.
Näinhän useimmiten onkin; tiedämme, että lapsilla on ilmiömäinen kyky kuvitella "mielikuvitusystäviä" leikkiessään. Lapsen runsas kuvittelukyky ja -halu lienee kiistatonta ja siitä jokaisella lienee omakohtaisiakin kokemuksia. Iän myötä usein häviää, jos ei kuvittelukyky, niin ainakin kuvitteluhalu.
Muutkin kyvyt voivat hävitä iän myötä. Jos lukee rapotteja, joissa väitetään tapahtuneen yliluonnollisia tai niihin verrannollisia ilmiöitä tai kanssakäymistä yliluonnollisen kanssa, havaitsee tyypillisesti tiettyjen asioiden liittyvän tiettyyn ikään. Raporteissa monenlaiset parapsykologiset kyvyt ovat rikkaita lapsilla (esim. henkien näkeminen, ilmestykset) ja häviävät vähitellen iän myötä. Murrosikä taas liittyy poltergeisttapahtumiin. Uskonnolliset stigmatat ilmestyvät useimmiten (nuorille) aikuisille.
Tuosta viimeisestä tulee kuitenkin mieleen uskonnollisuuden merkitys yliluonnollisten ilmiöiden kokemisessa. Esimerkiksi stigmata-ilmiö ei liene koskaan tapahtunut ns. ei-uskovaiselle. Jos lapsi puhuu enkelien näkemisestä, niin herää kysymys perheen uskonnollisuudesta. Kuinka uskonnollinen perhe (vanhemmat/isovanhemmat) on ja mikä on näiden henkilöiden rooli uskonnollisten asioiden kertomisessa lapselle? Jos mummo tai päiväkodin hoitotädit tms. ovat kertoneet ja lukeneet lapselle tarinoita enkeleistä, jumalasta ja jeesuksesta, laupiaasta samarialaisesta jne. niin ei liene yllätys, että lapsi sellaisia kertoo näkevänsä.Muistuttaisin tähän väliin, että ilman uskoa näihin asioihin ei niitä myöskään omalle kohdalle tapahdu. Meillä on vapaa tahto ja kieläytymällä uskomasta kieltää nämä ilmiöt samalla omasta elämästä pois. Lapset ovat herkempiä avoimempia uskomaan.
Ei esim. henkiparannuskaan ei ole mahdollista jos parannettava itse ei usko, että se on mahdollista. Tämä selittää sen miksi niitä ei tapahdu kuin niihin asioihin uskoville. einari kirjoitti:
Muistuttaisin tähän väliin, että ilman uskoa näihin asioihin ei niitä myöskään omalle kohdalle tapahdu. Meillä on vapaa tahto ja kieläytymällä uskomasta kieltää nämä ilmiöt samalla omasta elämästä pois. Lapset ovat herkempiä avoimempia uskomaan.
Ei esim. henkiparannuskaan ei ole mahdollista jos parannettava itse ei usko, että se on mahdollista. Tämä selittää sen miksi niitä ei tapahdu kuin niihin asioihin uskoville.>>>Muistuttaisin tähän väliin, että ilman uskoa näihin asioihin ei niitä myöskään omalle kohdalle tapahdu.
Paranormaaleja ilmiöitä ei mielestäni pidä ajatella sellaisena, joita tapahtuu vain niihin uskoville. Silloinhan helposti tulee ajatelleeksi, että ne tapahtuvat vain "uskovan" pään sisällä. Paranormaalit ilmiöt yleisesti voivat mielestäni tapahtua kenelle tahansa. Kuka tahansa, jopa paatuneinkin skeptikko voi nähdä UFO:n, kuolleen omaisen, kummituksen tms. Tietenkin skeptisyys voi vaikuttaa siihen, miten asian noteeraa ja sulattelee; etsiikö sille jonkin luonnollisen selityksen esimerkiksi. On totta kuitenkin, että eräissä parapsykologissa testeissä, esimerkiksi PSI:n suhteen skeptisyydellä on havaittu negatiivista vaikutusta testin tuloksellisuuteen.
>>>Ei esim. henkiparannuskaan ei ole mahdollista jos parannettava itse ei usko, että se on mahdollista.
Jos henkiparannus toimisi vain niihin uskoville, niin koko ajatus menisi ihan nurinniskoin. Silloinhan parannus tapahtuisi vain ja nimenomaan "parannettavan" oman henkisyyden eli uskon kautta. Silloin asia on verrannollinen lumelääkkeisiin, joissa on joillakin ihmisillä havaittu parannusta tapahtuvan, vaikkei lumelääkkeellä ole itsellään minkäänlaista lääketieteellistä vaikutusta. Parannukseen vaikuttaa nimenomaan usko, "illuusio" lääkkeen tehoon. Tästä on muuten hyvä artikkeli tuoreimmassa Tiede-lehdessä.
Kuitenkin henkiparantamisessa on nimenomaan kyse parantaja-osapuolesta, joka korkeamman tason värähtelyenergiaa tai henkimaailmaa hyväksikäyttäen kautta suorittaa parannuksen. Parantaja toimii tässä energioiden tasapainottajana. Itseen kohdistuva henkiparannus on henkiparannusmuodoissa vähemmistössä ja siinä parannus mielestäni ennemminkin edustaa tuota illuusiopohjaista "itsensä huijaamista".mrkala kirjoitti:
>>>Muistuttaisin tähän väliin, että ilman uskoa näihin asioihin ei niitä myöskään omalle kohdalle tapahdu.
Paranormaaleja ilmiöitä ei mielestäni pidä ajatella sellaisena, joita tapahtuu vain niihin uskoville. Silloinhan helposti tulee ajatelleeksi, että ne tapahtuvat vain "uskovan" pään sisällä. Paranormaalit ilmiöt yleisesti voivat mielestäni tapahtua kenelle tahansa. Kuka tahansa, jopa paatuneinkin skeptikko voi nähdä UFO:n, kuolleen omaisen, kummituksen tms. Tietenkin skeptisyys voi vaikuttaa siihen, miten asian noteeraa ja sulattelee; etsiikö sille jonkin luonnollisen selityksen esimerkiksi. On totta kuitenkin, että eräissä parapsykologissa testeissä, esimerkiksi PSI:n suhteen skeptisyydellä on havaittu negatiivista vaikutusta testin tuloksellisuuteen.
>>>Ei esim. henkiparannuskaan ei ole mahdollista jos parannettava itse ei usko, että se on mahdollista.
Jos henkiparannus toimisi vain niihin uskoville, niin koko ajatus menisi ihan nurinniskoin. Silloinhan parannus tapahtuisi vain ja nimenomaan "parannettavan" oman henkisyyden eli uskon kautta. Silloin asia on verrannollinen lumelääkkeisiin, joissa on joillakin ihmisillä havaittu parannusta tapahtuvan, vaikkei lumelääkkeellä ole itsellään minkäänlaista lääketieteellistä vaikutusta. Parannukseen vaikuttaa nimenomaan usko, "illuusio" lääkkeen tehoon. Tästä on muuten hyvä artikkeli tuoreimmassa Tiede-lehdessä.
Kuitenkin henkiparantamisessa on nimenomaan kyse parantaja-osapuolesta, joka korkeamman tason värähtelyenergiaa tai henkimaailmaa hyväksikäyttäen kautta suorittaa parannuksen. Parantaja toimii tässä energioiden tasapainottajana. Itseen kohdistuva henkiparannus on henkiparannusmuodoissa vähemmistössä ja siinä parannus mielestäni ennemminkin edustaa tuota illuusiopohjaista "itsensä huijaamista".Jos henkiparannuksella tarkoitetaan uskovaisten "Niilo Ylivainio" -tyyppisiä parantumisia, niin kyse on suuresta valeesta. Todistetusti kukaan ei ole parantunut tällä tavoin. Asiaa tutkittiin joitain vuosia sitten ja ainoa mitä havaittiin, oli se, että ihmiset jotka väittivät koneensa parantumisen, olivat enemmän tai vähemmän henkisesti häiriintyneitä tai jälkeenjääneitä. Väitettyjä lääketieteellisiä parantumisia ei havaittu.
Laz1 kirjoitti:
Jos henkiparannuksella tarkoitetaan uskovaisten "Niilo Ylivainio" -tyyppisiä parantumisia, niin kyse on suuresta valeesta. Todistetusti kukaan ei ole parantunut tällä tavoin. Asiaa tutkittiin joitain vuosia sitten ja ainoa mitä havaittiin, oli se, että ihmiset jotka väittivät koneensa parantumisen, olivat enemmän tai vähemmän henkisesti häiriintyneitä tai jälkeenjääneitä. Väitettyjä lääketieteellisiä parantumisia ei havaittu.
Itseasiassa tuo Niilo Ylivainio-tyyppinen "parannus" mitä mainitsit on ns. ihmeparantamista.
Kopioin oheen eroja paremmin selventävän tekstin.
----------------------------------------------
Henkiparannus (engl. healing, psychic healing):
Henkiparannukseen sisältyy useita erilaisia uskomuslääkinnällisiä menetelmiä, joita yhdistää sairauksien parantaminen jonkinlaista ”korkeamman värähtelytason energiaa” tai henkimaailmaa hyväksikäyttäen. Henkiparantamisen muotoja ovat esimerkiksi terapeuttinen kosketus, kiviterapia ja väriterapia. Psyykikko Edgar Cayce käytti puolestaan akaasista arkistoa löytääkseen parannuskeinoja potilaidensa sairauksiin.
Henkiparannuksen erottaa ihmeparantamisesta jumaluuden mukanaolo: henkiparannuksessa sellainen toimii korkeintaan vain taustalla, ihmeparantamisessa jumaluus on aktiivisesti mukana parantamisessa. Tämä ei yleensä tarkoita, että henkiparantaja kokisi olevansa parantamisen lähde, sillä hän toimii ainoastaan ”energioita tasapainottaen” tms. Henki- ja ihmeparantamisen voisikin erottaa magian ja taikauskon avulla: henkiparantaminen on maagista, ihmeparantaminen taikauskoista parantamista.
Henkiparannus voi kohdistua myös itseen omaa tietoisuutta hyväksikäyttäen. Esimerkiksi Deepak Chopran mukaan ihminen voi pysyä aina nuorena ja terveenä, sekä parantaa sairauksia pelkällä ajatuksen voimalla.
----------------------------------------------
(Lähde: http://www.skepsis.fi/ihmeellinen/henkiparannus.html)>>>Kuinkahan usein oikeat pilleritkin toimivat vain koska usko niihin on niin valtava, ajatukset lopulta tekevät työn. Usko on tärkeä parantumisessa, enkä tiedä onko sillä väliä mihin uskoo, kunhan uskoo.
Epäilemättä siitä, että uskoo lääkkeen tehoon ja parantumiseen ei ole ainakaan haittaa parantumisen kannalta, vaan päinvastoin. Sinänsä tietenkin lääketieteellisen kontrollin läpäisseet lääkkeet ovat "tehokkaita" muutenkin. Ne on testattu laajoilla verrokkiryhmillä, jotka on jaettu yleensä kolmeen: ne jotka saavat oikeaa lääkettä, ne jotka saavat lumelääkettä ja ne jotka eivät saa yhtään mitään. Saadakseen hyväksynnän lääkkeelle pitää tulokset siinä ryhmässä, jossa on annettu oikeaa lääkettä, olla muita ryhmiä positiivisemmat.>>>Sairaudet yleensä ovat lähtöisin henkiseltä puolelta, ajatuksista, tunteista, jotka estävät energian vapaata virtaamista, tukkeumia, joihin ajan kanssa tulee sairaus, mikäli syytä ei poisteta.
Tämä epäilemättä pätee OSAAN sairauksista ja lääketieteessä on ymmärtääkseni tunnustettu henkisen puolen vaikutus sairauksiin jossain määrin. Voisi varmaan sanoa, että nämä tälläiset ovat sisäsyntyisiä sairauksia.
Osa sairauksista taas on luonteeltaan sellaisia , jossa selkeästi syyllinen ei voi olla lähtöisin henkiseltä puolelta, vaan on identifioitavissa tiettyyn ulkopuoliseen tekijään. Esimerkkinä käy säteilysairaudet.
Toisaalta hyvä uskokaan parannusmetodiin ei poista kaikkia sairauksia. Tiettävästi joidenkin afrikan heimojen harjoittamalla magiaan pohjautuvalla AIDS:n parannusmenetelmällä, jossa taudin uskotaan poistuvan suojaamattomassa sukupuolisessa kanssakäymisessä neitsyen kanssa, ei ole havaittu olevan minkäänlaista parantavaa vaikutusta. Parannusmetodilla lienee enemmänkin korrelaatiota taudin leviämisen kanssa.- Pohjan akka
Toki ihmisen paranemisessa henkistä tahtoa tarvitaan, mutta on turha kuvitella että sairaudet vain uskon avulla kaikkoavat.
Vaikka nyky maailma on kovasti medikalisoitunut, koululääketiede tarjoaa kuitenkin moniin sairauksiin avun.
Kun ihminen sairastuu, on hän usein heikoilla ja omat voimat eivät riitä. Hän voi olla myös vaikutuksille altis. On eettisesti arveluttavaa uskotella, että ainoastaan henkisen kehomme parantamalla, paranee myös fyysinen kehomme.
Ihminen on kokonaisuus, kaikki vaikuttaa kaikkeen. - maiqqu iqen
mrkala kirjoitti:
>>>Sairaudet yleensä ovat lähtöisin henkiseltä puolelta, ajatuksista, tunteista, jotka estävät energian vapaata virtaamista, tukkeumia, joihin ajan kanssa tulee sairaus, mikäli syytä ei poisteta.
Tämä epäilemättä pätee OSAAN sairauksista ja lääketieteessä on ymmärtääkseni tunnustettu henkisen puolen vaikutus sairauksiin jossain määrin. Voisi varmaan sanoa, että nämä tälläiset ovat sisäsyntyisiä sairauksia.
Osa sairauksista taas on luonteeltaan sellaisia , jossa selkeästi syyllinen ei voi olla lähtöisin henkiseltä puolelta, vaan on identifioitavissa tiettyyn ulkopuoliseen tekijään. Esimerkkinä käy säteilysairaudet.
Toisaalta hyvä uskokaan parannusmetodiin ei poista kaikkia sairauksia. Tiettävästi joidenkin afrikan heimojen harjoittamalla magiaan pohjautuvalla AIDS:n parannusmenetelmällä, jossa taudin uskotaan poistuvan suojaamattomassa sukupuolisessa kanssakäymisessä neitsyen kanssa, ei ole havaittu olevan minkäänlaista parantavaa vaikutusta. Parannusmetodilla lienee enemmänkin korrelaatiota taudin leviämisen kanssa.Niin ne on tosi monimutkasia juttuja ja tuntuu, ett me tiedetään niistä niin vähän vielä. Oletko lukenut Caroline Myssin kirjoja. Ne on tosi hyviä, en vaan oo oikeen lopullisesti sisäistäny niitä vielä. Thorwald Dethlefsenin kirja Kohtalo on haaste oli kans tosi hyvä. Tuntuu ett ne sisältää tosi tärkeetä tietoa, kun vaan ne täysin ymmärtäis. Usein ymmärtää ensin osan ja kun aikaa kuluu ymmärtää taas hiukan enemmän...
- maiqqu igen
Pohjan akka kirjoitti:
Toki ihmisen paranemisessa henkistä tahtoa tarvitaan, mutta on turha kuvitella että sairaudet vain uskon avulla kaikkoavat.
Vaikka nyky maailma on kovasti medikalisoitunut, koululääketiede tarjoaa kuitenkin moniin sairauksiin avun.
Kun ihminen sairastuu, on hän usein heikoilla ja omat voimat eivät riitä. Hän voi olla myös vaikutuksille altis. On eettisesti arveluttavaa uskotella, että ainoastaan henkisen kehomme parantamalla, paranee myös fyysinen kehomme.
Ihminen on kokonaisuus, kaikki vaikuttaa kaikkeen.Totta ihminen on kokonaisuus. Enkä halua väittää mitään kaikki sairaudet..., koska niin paljon en tiedä. Mutta yllättävän paljon sairauksista kuitenkin, kenties paljon enemmän kuin vielä tiedämme. Ja toisaalta uskohan se on sekin kun uskotaan ettei kaikkia (yleensä kait mitään) sairauksia voi ajatuksin parantaa.
Sekin on yksi mahdollisuus, että sekä unet että sairaudet ovat ihmisen keino päästä henkiseen tasapainoon. : ) maiqqu iqen kirjoitti:
Niin ne on tosi monimutkasia juttuja ja tuntuu, ett me tiedetään niistä niin vähän vielä. Oletko lukenut Caroline Myssin kirjoja. Ne on tosi hyviä, en vaan oo oikeen lopullisesti sisäistäny niitä vielä. Thorwald Dethlefsenin kirja Kohtalo on haaste oli kans tosi hyvä. Tuntuu ett ne sisältää tosi tärkeetä tietoa, kun vaan ne täysin ymmärtäis. Usein ymmärtää ensin osan ja kun aikaa kuluu ymmärtää taas hiukan enemmän...
En ole valitettavasti lukenut kummankaan kirjoittajan kirjoja. Heidänkin ajamansa vaihtoehtoisterapiat ovat kuitenkin mielenkiintoinen aihe; uskon että siinä kentässä piilee useita aliarvostettuja metodeja ja toimintatapoja (esim. akupunktuuri), kun taas osa on vailla todellisuuspohjaa. Täytyy lisätä luettavien kirjojen luetteloon, joka kylläkin, valitettavasti, on ikävän pitkä. On tullut hamstrattua alan lukemistoa suorastaan liikaa. Toisaalta kun kirjan valmiiksi hyllyyn hankkii, niin tuleepahan ainakin jossain vaiheessa luettua.
- Pohjan akka
maiqqu igen kirjoitti:
Totta ihminen on kokonaisuus. Enkä halua väittää mitään kaikki sairaudet..., koska niin paljon en tiedä. Mutta yllättävän paljon sairauksista kuitenkin, kenties paljon enemmän kuin vielä tiedämme. Ja toisaalta uskohan se on sekin kun uskotaan ettei kaikkia (yleensä kait mitään) sairauksia voi ajatuksin parantaa.
Sekin on yksi mahdollisuus, että sekä unet että sairaudet ovat ihmisen keino päästä henkiseen tasapainoon. : )ilman unta ihminen sairastuu. Unella on tasapainoittava voima. Aivomme tarvitsevat unta. Unessa alitajunta tekee töitä, käsittelee ihmisen itse kenties vielä tiedostamattomia asioita.
Ihminen on aikamoinen tekele ja mielenkiintoinen myös! - liisa
Laz1 kirjoitti:
Minun tarkoitukseni oli sanoa, että sinun kannattaisi punnita myös muita mahdollisia syitä tapahtumille. Ainoat todisteet mitä sinulla on, ovat ne, mitä vaimosi on sinulle puhunut. Ne ovat kyllä todella kaukana "vakuuttavista" todisteista. Olet päättänyt uskoa tietyllä tavalla ja siitä ei voi ketään syyllistää. Kannattaa kuitenkin, vaikka leikillään, pohtia asioita toiseltakin näkökantilta... ja vielä vaikka kolmannelta. Tämä on erityisen tärkeää tällaisten uskoon perustuvien poikkeavien näkemysten osalla.
Silloin kun tietää, on ihan turhaa ruveta spekuloimaan muita mahdollisia syitä.
Joka on kokenut ihmeelliset tapaukset ensimmäistä kertaa ihan varmasti kieltä ne, laittaa mielikuvituksen piikkiin tai sitten ryhtyy epäilemään omaa mielenterveyttään.
Minulla ja minun läheisilläni on ollut erikoisia kokemuksia. Ei ihan enkelijuttuja, mutta jotain ilmaa keveämpää kuitenkin.
Enkeleitä on. Hyviä. Mutta on myös niitä pahoja enkeleitä.
Ja muistaakseni enkeleihin uskovat myös muut kuin kristityt. - einari
mrkala kirjoitti:
>>>Muistuttaisin tähän väliin, että ilman uskoa näihin asioihin ei niitä myöskään omalle kohdalle tapahdu.
Paranormaaleja ilmiöitä ei mielestäni pidä ajatella sellaisena, joita tapahtuu vain niihin uskoville. Silloinhan helposti tulee ajatelleeksi, että ne tapahtuvat vain "uskovan" pään sisällä. Paranormaalit ilmiöt yleisesti voivat mielestäni tapahtua kenelle tahansa. Kuka tahansa, jopa paatuneinkin skeptikko voi nähdä UFO:n, kuolleen omaisen, kummituksen tms. Tietenkin skeptisyys voi vaikuttaa siihen, miten asian noteeraa ja sulattelee; etsiikö sille jonkin luonnollisen selityksen esimerkiksi. On totta kuitenkin, että eräissä parapsykologissa testeissä, esimerkiksi PSI:n suhteen skeptisyydellä on havaittu negatiivista vaikutusta testin tuloksellisuuteen.
>>>Ei esim. henkiparannuskaan ei ole mahdollista jos parannettava itse ei usko, että se on mahdollista.
Jos henkiparannus toimisi vain niihin uskoville, niin koko ajatus menisi ihan nurinniskoin. Silloinhan parannus tapahtuisi vain ja nimenomaan "parannettavan" oman henkisyyden eli uskon kautta. Silloin asia on verrannollinen lumelääkkeisiin, joissa on joillakin ihmisillä havaittu parannusta tapahtuvan, vaikkei lumelääkkeellä ole itsellään minkäänlaista lääketieteellistä vaikutusta. Parannukseen vaikuttaa nimenomaan usko, "illuusio" lääkkeen tehoon. Tästä on muuten hyvä artikkeli tuoreimmassa Tiede-lehdessä.
Kuitenkin henkiparantamisessa on nimenomaan kyse parantaja-osapuolesta, joka korkeamman tason värähtelyenergiaa tai henkimaailmaa hyväksikäyttäen kautta suorittaa parannuksen. Parantaja toimii tässä energioiden tasapainottajana. Itseen kohdistuva henkiparannus on henkiparannusmuodoissa vähemmistössä ja siinä parannus mielestäni ennemminkin edustaa tuota illuusiopohjaista "itsensä huijaamista".Tietysti on satunnaisia havaintoja ufoista ja sun muista ilmiöistä, eikä niihin uskovatkaan välttämättä niitä näe.
Tarkoitin hieman laajemmin, että jos näkee kaiken aikaa henkiolentoja tai vastaavaa. Ei se kolmas silmäkään aukea jos sen ei usko (eli halua) aukeavan.
Henkiparantuminen ei välttämättä onnistu myöskään karman tai sielunsuunnitelman takia ja siihen täytyy olla lupa myös korkeammalta taholta. Jos kuitenkin lupa on parantaa, niin tuo kyseinen tapahtuma vain nopeuttaa sitä parannusta. Eli poistetaan negatiiviset energiat ihmisen tunnekehosta. Mutta nämä negatiiviset energiat tulevat kuitenkin takaisin jos ihminen ei usko sen auttavan ja ei muuta ajatteluaan tai huomaa syytä siihen mistä ne on tullut.
Ihminen voi uskomalla itse omaan parantumiseensa auttaa itse itseään, eikä siihen tarvitse välttämättä ketään toista tasapainoittamaan energioita. Näin toimii myös lumelääkkeet. einari kirjoitti:
Tietysti on satunnaisia havaintoja ufoista ja sun muista ilmiöistä, eikä niihin uskovatkaan välttämättä niitä näe.
Tarkoitin hieman laajemmin, että jos näkee kaiken aikaa henkiolentoja tai vastaavaa. Ei se kolmas silmäkään aukea jos sen ei usko (eli halua) aukeavan.
Henkiparantuminen ei välttämättä onnistu myöskään karman tai sielunsuunnitelman takia ja siihen täytyy olla lupa myös korkeammalta taholta. Jos kuitenkin lupa on parantaa, niin tuo kyseinen tapahtuma vain nopeuttaa sitä parannusta. Eli poistetaan negatiiviset energiat ihmisen tunnekehosta. Mutta nämä negatiiviset energiat tulevat kuitenkin takaisin jos ihminen ei usko sen auttavan ja ei muuta ajatteluaan tai huomaa syytä siihen mistä ne on tullut.
Ihminen voi uskomalla itse omaan parantumiseensa auttaa itse itseään, eikä siihen tarvitse välttämättä ketään toista tasapainoittamaan energioita. Näin toimii myös lumelääkkeet.>>>Henkiparantuminen ei välttämättä onnistu myöskään karman tai sielunsuunnitelman takia ja siihen täytyy olla lupa myös korkeammalta taholta. Jos kuitenkin lupa on parantaa, niin tuo kyseinen tapahtuma vain nopeuttaa sitä parannusta.
Niin, eikös itseasiassa New Age-näkemysten omaksuma Karma-oppi näe nimenomaan niin, että sairaudet ovat karmallisia tapahtumia ja sielu on nimenomaan se, joka ratkaisee viime kädessä sen parantuuko keho vai ei. Jäi mietityttämään muuten tuo lupa korkeammalta taholta. Mikäs taho tämä tämmöinen on?
Karmistiset näkemyserot ovat mielestäni hieman hämäriä. Buddhalaisessa sielunvaellusopissa päämääränä on saavuttaa ykseyden eli täydellisen tietoisuuden tila. Sielu tavoittelee valaistumista, mutta sielun teot vaikuttavat siihen, läheneekö se perimmäistä todellisuutta vai ei. Karman lain mukaan ihminen joutuu maksamaan teoistaan ja tekemättä jättämisistään syntymällä henkilöksi, jonka on vaikea tavoitella valaistumista eli brahmania. Kyseessä ei ole kuitenkaan moraalinen tuomio, vaan luonnonlaki.
Krishna-tietoisuudessa karma määrää, millaiseen kehoon kukin yksilöllinen sielu sielunvaelluksessa asettuu ja millaisiin tilanteisiin hän elämänsä varrella joutuu muttei sitä, miten yksilö näihin tilanteisiin vastaa. Toisin sanoen jokaisella on vapaa tahto, johon karma ei vaikuta ja näin ollen karma ei määrää, millaisia tekoja yksilö suorittaa. Yksilön vapaa tahto tuo mukanaan myös vastuun: hyvistä teoista tulee hyviä seuraamuksia, toisin sanoen hyvää karmaa, kun taas huonoista teoista tulee huonoja seuraamuksia eli huonoa karmaa. Päämääränä on saada takaisin alkuperäinen asemansa Krishnan palvelijana, ja siten ei ole toivottavaa palata tähän aineelliseen maailmaan vastaanottamaan tekemiensä tekojen hyviä tai huonoja seuraamuksia. Tältä välttyäkseen tulisi suorittaa ainoastaan sellaisia tekoja, joissa ei ole karman painoa. Teknisesti tämänkaltaisia tekoja kutsutaan akarmaksi. Sielu palaa takaisin Herran henkiseen asuinpaikkaan suoritettuaan vain tällaisia tekoja.
New Agen -tyyppisessä karmakäsityksessä, esimerkiksi otan Kryonin opetukset, yhtenä perusteemana on se, että Jumaltietoisuudessa (ts. ennen inkarnoitumista) me itse kirjoitamme elämämme käsikirjoituksen yhdessä kaikkien omaan elämänpiiriimme kuuluvien sielujen kanssa. Suunnittelun tekee monimutkaiseksi se, että se on jatkuva prosessi, toisin sanoen se jatkuu vielä silloinkin, kun me olemme jo inkarnoituneet Maahan. Suunnitteluistuntoihin osallistuu usein myös muita Maahan jo inkarnoituneiden ihmisten sieluolentoja. Silloin, kun me olemme verhon toisella puolella Jumaltietoisuudessa, me teemme suurella viisaudella suunnitelman seuraavaa inkarnaatiotamme varten, ja valitsemme itse kaikki ne haasteet, joita haluamme seuraavalla kerralla kokea. Elämän käsikirjoituksessa me otamme huomioon myös karmalliset seikat eli kaiken sen "painolastin", jota olemme edellisten elämiemme aikana keränneet mukaamme. Karman painolasti näkyy haasteina, kuten pelkoina, sairauksina jne. jotka ovat ennalta-asetettuja, mutta joihin voimme hakea itse ratkaisua. Jokainen haaste antaa meille tilaisuuden valita sen, kuljemmeko kohti valoa ja rakkautta, vai pelkoa ja pimeyttä.
Toisinaan nähdään myös, että ns. karmallinen sykli vaikuttaa siihen, mitkä kaikki mahdolliset karmalliset asiat käymme läpi. Jokaisella sielulla on karmallinen sykli, joka on muuttumaton ominaisuus eli se seuraa elämästä toiseen. Tämä sykli vaikuttaa myös siihen, kuinka kuinka usein meillä on karmallisesti merkityksellisiä elämiä eli toisinaan sielu saa "lepoaikaa" ja elää tavallista elämää.
Nämä olivat aika tiivistettyjä ja siten hieman kärjistettyjä, mutta niistä näkeee, että karmanäkemykset ovat siis jossain määrin varsin erilaisia. Epäilemättä New Age-näkemyksissä (uskonnoissa) on eniten variaatiota eli muitakin näkemyksiä asiaan vielä on.
>>>Ihminen voi uskomalla itse omaan parantumiseensa auttaa itse itseään, eikä siihen tarvitse välttämättä ketään toista tasapainoittamaan energioita. Näin toimii myös lumelääkkeet.
Näin todellakin on, että parantuminen lähtee itsestä ja omasta uskosta. Esimerkiksi Tiede-lehden artikkelissa todettiin, että nimenomaan myönteiset odotukset, usko ja toivo, ovat plasebovaikutuksen ydin. Lumehoito ei ole kuitenkaan pelkkiä lumelääkkeitä, vaan myös hoitomuodon valinta voi toimia lumeena; usein ihmiset pitävä leikkausoperaatiota pillereitä parempana ja tehokkaampana hoitomuotona. Niinpä lumeleikatut tunsivat testeissä olevansa tavallista paremmassa kunnossa vielä pitkään "hoidon" jälkeen. Artikkelissa on muuten lueteltu, mihin kaikkiin lumehoito on testeissä tehonnut. Useat näistä näyttävät olevan ns. henkistä sairautta. Niinpä voisi todellakin arvella, ettei tämä hengestä lähtevä parannus tehoa suinkaan kaikkiin sairauksiin, esim. AIDS:iin.
Artikkelissa ei muuten puhuttu energioista ja niiden puhdistumisesta tervehtymisen yhteydessä, vaan välittäjäaineiden tuottamisesta (tärkeimpänä dopamiini, jonka yhtenä tärkeimmistä vaikutuksista on mielihyvän tuottaminen). Usko parantumiseen ja hyvinvoimiseen siis tuottaa mielihyvää, minkä voisin kuvitella vaikuttavan tasapainottavasti juuri tuollaisiin ns. henkistä sairautta edustaviin tauteihin, kuten depressioo, fobiat ja paniikkihäiriö.- einari
mrkala kirjoitti:
>>>Henkiparantuminen ei välttämättä onnistu myöskään karman tai sielunsuunnitelman takia ja siihen täytyy olla lupa myös korkeammalta taholta. Jos kuitenkin lupa on parantaa, niin tuo kyseinen tapahtuma vain nopeuttaa sitä parannusta.
Niin, eikös itseasiassa New Age-näkemysten omaksuma Karma-oppi näe nimenomaan niin, että sairaudet ovat karmallisia tapahtumia ja sielu on nimenomaan se, joka ratkaisee viime kädessä sen parantuuko keho vai ei. Jäi mietityttämään muuten tuo lupa korkeammalta taholta. Mikäs taho tämä tämmöinen on?
Karmistiset näkemyserot ovat mielestäni hieman hämäriä. Buddhalaisessa sielunvaellusopissa päämääränä on saavuttaa ykseyden eli täydellisen tietoisuuden tila. Sielu tavoittelee valaistumista, mutta sielun teot vaikuttavat siihen, läheneekö se perimmäistä todellisuutta vai ei. Karman lain mukaan ihminen joutuu maksamaan teoistaan ja tekemättä jättämisistään syntymällä henkilöksi, jonka on vaikea tavoitella valaistumista eli brahmania. Kyseessä ei ole kuitenkaan moraalinen tuomio, vaan luonnonlaki.
Krishna-tietoisuudessa karma määrää, millaiseen kehoon kukin yksilöllinen sielu sielunvaelluksessa asettuu ja millaisiin tilanteisiin hän elämänsä varrella joutuu muttei sitä, miten yksilö näihin tilanteisiin vastaa. Toisin sanoen jokaisella on vapaa tahto, johon karma ei vaikuta ja näin ollen karma ei määrää, millaisia tekoja yksilö suorittaa. Yksilön vapaa tahto tuo mukanaan myös vastuun: hyvistä teoista tulee hyviä seuraamuksia, toisin sanoen hyvää karmaa, kun taas huonoista teoista tulee huonoja seuraamuksia eli huonoa karmaa. Päämääränä on saada takaisin alkuperäinen asemansa Krishnan palvelijana, ja siten ei ole toivottavaa palata tähän aineelliseen maailmaan vastaanottamaan tekemiensä tekojen hyviä tai huonoja seuraamuksia. Tältä välttyäkseen tulisi suorittaa ainoastaan sellaisia tekoja, joissa ei ole karman painoa. Teknisesti tämänkaltaisia tekoja kutsutaan akarmaksi. Sielu palaa takaisin Herran henkiseen asuinpaikkaan suoritettuaan vain tällaisia tekoja.
New Agen -tyyppisessä karmakäsityksessä, esimerkiksi otan Kryonin opetukset, yhtenä perusteemana on se, että Jumaltietoisuudessa (ts. ennen inkarnoitumista) me itse kirjoitamme elämämme käsikirjoituksen yhdessä kaikkien omaan elämänpiiriimme kuuluvien sielujen kanssa. Suunnittelun tekee monimutkaiseksi se, että se on jatkuva prosessi, toisin sanoen se jatkuu vielä silloinkin, kun me olemme jo inkarnoituneet Maahan. Suunnitteluistuntoihin osallistuu usein myös muita Maahan jo inkarnoituneiden ihmisten sieluolentoja. Silloin, kun me olemme verhon toisella puolella Jumaltietoisuudessa, me teemme suurella viisaudella suunnitelman seuraavaa inkarnaatiotamme varten, ja valitsemme itse kaikki ne haasteet, joita haluamme seuraavalla kerralla kokea. Elämän käsikirjoituksessa me otamme huomioon myös karmalliset seikat eli kaiken sen "painolastin", jota olemme edellisten elämiemme aikana keränneet mukaamme. Karman painolasti näkyy haasteina, kuten pelkoina, sairauksina jne. jotka ovat ennalta-asetettuja, mutta joihin voimme hakea itse ratkaisua. Jokainen haaste antaa meille tilaisuuden valita sen, kuljemmeko kohti valoa ja rakkautta, vai pelkoa ja pimeyttä.
Toisinaan nähdään myös, että ns. karmallinen sykli vaikuttaa siihen, mitkä kaikki mahdolliset karmalliset asiat käymme läpi. Jokaisella sielulla on karmallinen sykli, joka on muuttumaton ominaisuus eli se seuraa elämästä toiseen. Tämä sykli vaikuttaa myös siihen, kuinka kuinka usein meillä on karmallisesti merkityksellisiä elämiä eli toisinaan sielu saa "lepoaikaa" ja elää tavallista elämää.
Nämä olivat aika tiivistettyjä ja siten hieman kärjistettyjä, mutta niistä näkeee, että karmanäkemykset ovat siis jossain määrin varsin erilaisia. Epäilemättä New Age-näkemyksissä (uskonnoissa) on eniten variaatiota eli muitakin näkemyksiä asiaan vielä on.
>>>Ihminen voi uskomalla itse omaan parantumiseensa auttaa itse itseään, eikä siihen tarvitse välttämättä ketään toista tasapainoittamaan energioita. Näin toimii myös lumelääkkeet.
Näin todellakin on, että parantuminen lähtee itsestä ja omasta uskosta. Esimerkiksi Tiede-lehden artikkelissa todettiin, että nimenomaan myönteiset odotukset, usko ja toivo, ovat plasebovaikutuksen ydin. Lumehoito ei ole kuitenkaan pelkkiä lumelääkkeitä, vaan myös hoitomuodon valinta voi toimia lumeena; usein ihmiset pitävä leikkausoperaatiota pillereitä parempana ja tehokkaampana hoitomuotona. Niinpä lumeleikatut tunsivat testeissä olevansa tavallista paremmassa kunnossa vielä pitkään "hoidon" jälkeen. Artikkelissa on muuten lueteltu, mihin kaikkiin lumehoito on testeissä tehonnut. Useat näistä näyttävät olevan ns. henkistä sairautta. Niinpä voisi todellakin arvella, ettei tämä hengestä lähtevä parannus tehoa suinkaan kaikkiin sairauksiin, esim. AIDS:iin.
Artikkelissa ei muuten puhuttu energioista ja niiden puhdistumisesta tervehtymisen yhteydessä, vaan välittäjäaineiden tuottamisesta (tärkeimpänä dopamiini, jonka yhtenä tärkeimmistä vaikutuksista on mielihyvän tuottaminen). Usko parantumiseen ja hyvinvoimiseen siis tuottaa mielihyvää, minkä voisin kuvitella vaikuttavan tasapainottavasti juuri tuollaisiin ns. henkistä sairautta edustaviin tauteihin, kuten depressioo, fobiat ja paniikkihäiriö."Jäi mietityttämään muuten tuo lupa korkeammalta taholta. Mikäs taho tämä tämmöinen on?"
No se on semmoinen taho, joka tietää onko se luvallista. Ihmisen korkeampi minä tai joku korkeampi olento luultavastikkin.
Tavoitehan tällä tasolla on luokalta pääsy. Ja kyllä sinäkin varmasti löydät noista uskonnoista sen punaisen langan mikä niitä yhdistää. Tähän ajankohtaan on valinnut inkarnoitua myös paljon korkampia olentoja sattuneesta syystä...
Usko liikuttaa vaikka vuoria ja myös aidsia vastaan on joillain ihmisillä kehittynyt immuniteetti.
Tuolla toisella foorumilla onkin meneillään keskustelua 6. aistista:
http://www.jippii.fi/jsp/forum/thread.jsp?b=rajatieto&t=2611- SiriusB
On täysin typerää yrittää selittää näitä ilmiöitä iällä tai millään muullakaan "mielenhäiriöllä".
Kuvaamasi ilmiöt ovat todellisia ja aivan tavanomaisia ilmiöitä. Niissä ei ole mitään "merkillistä".
Tuo "kuudes aisti" on olemassa meillä jokaisella. Osa ihmisistä on sulkenut sen täysin ja yrittää epätoivoisesti selittää KAIKKI tällaiset ilmiöt milloin miksikin.
Osalla ihmisistä chakrat ovat avoimempia, jolloin heillä on kyky nähdä ja kokea kuvailemiasi ilmiöitä.
Sielut todellakin vaeltavat. Henkimaailma on TODELLAKIN olemassa. Enkelit ovat aivan yhtä todellisia kuin toiset ihmiset.>>>On täysin typerää yrittää selittää näitä ilmiöitä iällä tai millään muullakaan "mielenhäiriöllä".
Kai nyt väität samaan rahaan, että lapset EIVÄT koskaan keksi mitään mielikuvituksellista, vaan KAIKKI on totta. Lapset eivät toisinsanoen keksi näkevänsä dinosauruksia, lentävänsä teräsmiehen kanssa pelastamassa maailmaa tai piilottelevansa jotain muuta supersankaria sänkynsä alla, eikä mitään muutakaan arkijärjen vastaista. Mielikuvitukseen perustuvia leikkihahmoja ei lapsilla siis ole. Myöskään televisio, uskonnollinen mummo, päiväkotien ja äidin kertomat sadut ja tarinat (vaikkapa enkeleistä) eivät mielestäsi ole mahdollisia selitystekijöitä lapsen näkemälle?
Myöskään kaikki hallusinaatioita, vaaleanpunaisia elefantteja ja muita hahmoja näkevät eivät voi olla mielenhäiriöisiä, vaan ovat oikeasti herkempiä näkemään todellisia asioita? Tutkimukset (esim. Grayson 1977; Windholz & Diamant 1974; Thalbourne 1994) joissa on empiirisesti havaittu, että parapsyykkiset kokemukset ovat yleisempiä skitsofreenikkojen keskuudessa kuin ns. terveiden keskuudessa voidaan mielestäsi ohittaa kevyesti. Eiköhän ole niin, että on täysin typerää selittää näitä ilmiöitä YKSINOMAAN sillä, että "Kuvaamasi ilmiöt ovat todellisia ja aivan tavanomaisia ilmiöitä." Totuus on se, että hyviä selitysmahdollisuuksia on paljon.
>>>Sielut todellakin vaeltavat. Henkimaailma on TODELLAKIN olemassa. Enkelit ovat aivan yhtä todellisia kuin toiset ihmiset.
Tämä kertoo jo lähtöoletuksesta, että uskoo sieluun. Tämän perusteella henkimaailmassa oleilee kokonaisia sieluja. Mitähän enkelit sitten mahtavat mielestäsi olla? Veikkaan, että kuolleiden, "hyvien ihmisten" sieluja.
Yhtä hyvin voi olla, että kunkin ihmisen todellinen sisin, sielu, on jonkinlaisen universaalin, kosmisen energian tihentymä. Kun ihminen kuolee, tämä energiatihentymä "purkautuu" ja sulautuu takaisin kosmiseen energiaan. Sielu ei ole siis vaelteleva entiteetti, kuollut mummo, jonka lapsenlapsi näkee hymyilemässä ja kertomassa että kaikki on hyvin taivaassa. Tässäkin korostuu taas se, että hyviä selityksiä on paljon. Ei kannata siis yrittää sulkea pois kaikkia muita mahdollisuuksia ilman päteviä perusteluita. Niinkuin Matin sanoin voisi sanoa: jokainen tsäänssi on mahdollisuus.- Noita-Nainen
mrkala kirjoitti:
>>>On täysin typerää yrittää selittää näitä ilmiöitä iällä tai millään muullakaan "mielenhäiriöllä".
Kai nyt väität samaan rahaan, että lapset EIVÄT koskaan keksi mitään mielikuvituksellista, vaan KAIKKI on totta. Lapset eivät toisinsanoen keksi näkevänsä dinosauruksia, lentävänsä teräsmiehen kanssa pelastamassa maailmaa tai piilottelevansa jotain muuta supersankaria sänkynsä alla, eikä mitään muutakaan arkijärjen vastaista. Mielikuvitukseen perustuvia leikkihahmoja ei lapsilla siis ole. Myöskään televisio, uskonnollinen mummo, päiväkotien ja äidin kertomat sadut ja tarinat (vaikkapa enkeleistä) eivät mielestäsi ole mahdollisia selitystekijöitä lapsen näkemälle?
Myöskään kaikki hallusinaatioita, vaaleanpunaisia elefantteja ja muita hahmoja näkevät eivät voi olla mielenhäiriöisiä, vaan ovat oikeasti herkempiä näkemään todellisia asioita? Tutkimukset (esim. Grayson 1977; Windholz & Diamant 1974; Thalbourne 1994) joissa on empiirisesti havaittu, että parapsyykkiset kokemukset ovat yleisempiä skitsofreenikkojen keskuudessa kuin ns. terveiden keskuudessa voidaan mielestäsi ohittaa kevyesti. Eiköhän ole niin, että on täysin typerää selittää näitä ilmiöitä YKSINOMAAN sillä, että "Kuvaamasi ilmiöt ovat todellisia ja aivan tavanomaisia ilmiöitä." Totuus on se, että hyviä selitysmahdollisuuksia on paljon.
>>>Sielut todellakin vaeltavat. Henkimaailma on TODELLAKIN olemassa. Enkelit ovat aivan yhtä todellisia kuin toiset ihmiset.
Tämä kertoo jo lähtöoletuksesta, että uskoo sieluun. Tämän perusteella henkimaailmassa oleilee kokonaisia sieluja. Mitähän enkelit sitten mahtavat mielestäsi olla? Veikkaan, että kuolleiden, "hyvien ihmisten" sieluja.
Yhtä hyvin voi olla, että kunkin ihmisen todellinen sisin, sielu, on jonkinlaisen universaalin, kosmisen energian tihentymä. Kun ihminen kuolee, tämä energiatihentymä "purkautuu" ja sulautuu takaisin kosmiseen energiaan. Sielu ei ole siis vaelteleva entiteetti, kuollut mummo, jonka lapsenlapsi näkee hymyilemässä ja kertomassa että kaikki on hyvin taivaassa. Tässäkin korostuu taas se, että hyviä selityksiä on paljon. Ei kannata siis yrittää sulkea pois kaikkia muita mahdollisuuksia ilman päteviä perusteluita. Niinkuin Matin sanoin voisi sanoa: jokainen tsäänssi on mahdollisuus.Mitapas jos kaikki puhumme TAYSIN samasta asiasta (niinkuin varmaan puhummekin), mutta ERI nimilla ja teorioilla?
Jokainen nakee periaatteessa saman ulottuvuuden omalla tavallaan...nakemyksia on yhta paljon kuin on ihmisia.:) - maisteri
mrkala kirjoitti:
>>>On täysin typerää yrittää selittää näitä ilmiöitä iällä tai millään muullakaan "mielenhäiriöllä".
Kai nyt väität samaan rahaan, että lapset EIVÄT koskaan keksi mitään mielikuvituksellista, vaan KAIKKI on totta. Lapset eivät toisinsanoen keksi näkevänsä dinosauruksia, lentävänsä teräsmiehen kanssa pelastamassa maailmaa tai piilottelevansa jotain muuta supersankaria sänkynsä alla, eikä mitään muutakaan arkijärjen vastaista. Mielikuvitukseen perustuvia leikkihahmoja ei lapsilla siis ole. Myöskään televisio, uskonnollinen mummo, päiväkotien ja äidin kertomat sadut ja tarinat (vaikkapa enkeleistä) eivät mielestäsi ole mahdollisia selitystekijöitä lapsen näkemälle?
Myöskään kaikki hallusinaatioita, vaaleanpunaisia elefantteja ja muita hahmoja näkevät eivät voi olla mielenhäiriöisiä, vaan ovat oikeasti herkempiä näkemään todellisia asioita? Tutkimukset (esim. Grayson 1977; Windholz & Diamant 1974; Thalbourne 1994) joissa on empiirisesti havaittu, että parapsyykkiset kokemukset ovat yleisempiä skitsofreenikkojen keskuudessa kuin ns. terveiden keskuudessa voidaan mielestäsi ohittaa kevyesti. Eiköhän ole niin, että on täysin typerää selittää näitä ilmiöitä YKSINOMAAN sillä, että "Kuvaamasi ilmiöt ovat todellisia ja aivan tavanomaisia ilmiöitä." Totuus on se, että hyviä selitysmahdollisuuksia on paljon.
>>>Sielut todellakin vaeltavat. Henkimaailma on TODELLAKIN olemassa. Enkelit ovat aivan yhtä todellisia kuin toiset ihmiset.
Tämä kertoo jo lähtöoletuksesta, että uskoo sieluun. Tämän perusteella henkimaailmassa oleilee kokonaisia sieluja. Mitähän enkelit sitten mahtavat mielestäsi olla? Veikkaan, että kuolleiden, "hyvien ihmisten" sieluja.
Yhtä hyvin voi olla, että kunkin ihmisen todellinen sisin, sielu, on jonkinlaisen universaalin, kosmisen energian tihentymä. Kun ihminen kuolee, tämä energiatihentymä "purkautuu" ja sulautuu takaisin kosmiseen energiaan. Sielu ei ole siis vaelteleva entiteetti, kuollut mummo, jonka lapsenlapsi näkee hymyilemässä ja kertomassa että kaikki on hyvin taivaassa. Tässäkin korostuu taas se, että hyviä selityksiä on paljon. Ei kannata siis yrittää sulkea pois kaikkia muita mahdollisuuksia ilman päteviä perusteluita. Niinkuin Matin sanoin voisi sanoa: jokainen tsäänssi on mahdollisuus.Yksi esimerkki lisää, olimme kesällä mökillä, joka kuului mummollemme. Koska vaimoni näkee samat asiat kuin lapsemme, hän tietää mitä lapsemme näkee. Kun he kävelivät ulkona, pihalla oli leikkimökki, jossa mummomme (vainaa) tapasi nukkua. Lapsemme näki mummon siellä kävelemässä, ja sanoi äidilleen, että mummi on tuolla. johon vaimoni sanoi, että nii-iin...
Paras oli, kun lähdimme mökiltä, vaimoni sanoi mummoni sanoneen että käykäähän taas täällä. Aivan samoin, kun hän sanoi minulle, kun me siellä olimme, ja kun hän oli vielä hengissä. Enkä ollut tästä puhunut mitään vaimolleni.
Nämä on sellaisia asioita, että näitä on vaikea miltei mahdoton uskoa jos ei halua. Mutta kun ne "näkee" läheltä, niin pakko on. Mitäpä minä näitä kertoilemaan lisää. Vaimoni pystyisi avaamaan mrkalan näkemään näitä asioita jos vaimoni vaan siihen suostuisi. Minä en halunnut. Ehkä sitten loppuisi tämän mrkalan vastaväitteet kirjallisuuteen pohjautuen.
Yritin vain tuoda nämä edes muutaman tietoisuuteen, että jos koette vastaavaa, niin se ei ole epänormallia tai merkki mistään sairaudesta ! maisteri kirjoitti:
Yksi esimerkki lisää, olimme kesällä mökillä, joka kuului mummollemme. Koska vaimoni näkee samat asiat kuin lapsemme, hän tietää mitä lapsemme näkee. Kun he kävelivät ulkona, pihalla oli leikkimökki, jossa mummomme (vainaa) tapasi nukkua. Lapsemme näki mummon siellä kävelemässä, ja sanoi äidilleen, että mummi on tuolla. johon vaimoni sanoi, että nii-iin...
Paras oli, kun lähdimme mökiltä, vaimoni sanoi mummoni sanoneen että käykäähän taas täällä. Aivan samoin, kun hän sanoi minulle, kun me siellä olimme, ja kun hän oli vielä hengissä. Enkä ollut tästä puhunut mitään vaimolleni.
Nämä on sellaisia asioita, että näitä on vaikea miltei mahdoton uskoa jos ei halua. Mutta kun ne "näkee" läheltä, niin pakko on. Mitäpä minä näitä kertoilemaan lisää. Vaimoni pystyisi avaamaan mrkalan näkemään näitä asioita jos vaimoni vaan siihen suostuisi. Minä en halunnut. Ehkä sitten loppuisi tämän mrkalan vastaväitteet kirjallisuuteen pohjautuen.
Yritin vain tuoda nämä edes muutaman tietoisuuteen, että jos koette vastaavaa, niin se ei ole epänormallia tai merkki mistään sairaudesta !>>>Vaimoni pystyisi avaamaan mrkalan näkemään näitä asioita jos vaimoni vaan siihen suostuisi. Minä en halunnut. Ehkä sitten loppuisi tämän mrkalan vastaväitteet kirjallisuuteen pohjautuen.
Kuten sanoin, niin täällä varmaan useimmilla on omakohtaisia tai lähipiirissä tämänkin tapaisia kokemuksia. Itsellä on omilla vanhemmilla ollut tämän tapaisia kokemuksia. En väitäkään, etteikö sellaisia voi olla; päinvastoin uskon että hyvinkin voi olla. Sensijaan olisin erittäin varovainen niiden tulkinnasta (esim. enkeleiksi) sekä pohtisin vaihtoehtoisia selityksiä. Niinkuin aiemmin olemme keskustelleet täällä, voi kummitus tai henki yhtä hyvin olla jonkinlaista henkilön jättämää energiaa, jota varastoituu ympäristöön, esimerkiksi leikkimökkiin. Itseasiassa havaittu "henkiolento" olisikin vain heijastuma, eräänlainen muistikuva, eikä mikään itsenäinen entiteetti. Muitakin selitysmalleja löytyy, niin yliluonnollisia kuin luonnollisia. Toisaalta on aina myös hyvä pohtia fysiologiset ja mentaaliset yms. tekijät havainnoissa; väsymys, päihdeaineet, mielikuvitus, jne. Painotan edelleen, että vahvojen tulkintojen tekeminen minimaalisin tiedoin tai uskomuksin ei ole mielestäni oikea tapa lähestyä yliluonnollisia ilmiöitä.- maisteri
mrkala kirjoitti:
>>>Vaimoni pystyisi avaamaan mrkalan näkemään näitä asioita jos vaimoni vaan siihen suostuisi. Minä en halunnut. Ehkä sitten loppuisi tämän mrkalan vastaväitteet kirjallisuuteen pohjautuen.
Kuten sanoin, niin täällä varmaan useimmilla on omakohtaisia tai lähipiirissä tämänkin tapaisia kokemuksia. Itsellä on omilla vanhemmilla ollut tämän tapaisia kokemuksia. En väitäkään, etteikö sellaisia voi olla; päinvastoin uskon että hyvinkin voi olla. Sensijaan olisin erittäin varovainen niiden tulkinnasta (esim. enkeleiksi) sekä pohtisin vaihtoehtoisia selityksiä. Niinkuin aiemmin olemme keskustelleet täällä, voi kummitus tai henki yhtä hyvin olla jonkinlaista henkilön jättämää energiaa, jota varastoituu ympäristöön, esimerkiksi leikkimökkiin. Itseasiassa havaittu "henkiolento" olisikin vain heijastuma, eräänlainen muistikuva, eikä mikään itsenäinen entiteetti. Muitakin selitysmalleja löytyy, niin yliluonnollisia kuin luonnollisia. Toisaalta on aina myös hyvä pohtia fysiologiset ja mentaaliset yms. tekijät havainnoissa; väsymys, päihdeaineet, mielikuvitus, jne. Painotan edelleen, että vahvojen tulkintojen tekeminen minimaalisin tiedoin tai uskomuksin ei ole mielestäni oikea tapa lähestyä yliluonnollisia ilmiöitä.niin, vaimoni ei käytä alkoholia eikä lapsemme. Enkä muuten itsekään. Nämä kaksi meidän perheessä näkee näitä asioita ja sille ei voi mitään.
On hiusten halkomista, etsiä syitä, onko energia virtojen jätäämiä jälkiä vai heijastuksia vai mitä. Mutta yhteys näihin tuonpuoleisiin henkilöihin on tosi uskot tai et. Miten pienellä lapsellamme voisi olla mitään muistikuvia, koska mummi kuoli ennen lapsemme syntymää. Eikä kuvia mummista ole näytetty. Vasta kun hän ensimmäistä kertaa tähän mummiin reagoi, vaimoni tunnisti hahamon, ja sanoi sen olevan mummi. Lisäsi lapselleme, vielä että hän on ystävä. Minkä toki lapsikin heti tajusi.
Onko oikea tapa kritisoida jotain, mistä ei ole muuuta kuin kirjatietoa ? mielestäni hieman arveluttavaa.
Vaimoltani kysyen näistä enkeleistä kirkossa, hän sanoi lämpimän ja ystävällisyyden henkivän näistä valoisista hahmoista. Vaimoni osaa tehdä hyvin eron, olenkin kysynyt onko jokin henki neutraali, paha vai hyvä henki. Karkea luokittelu auttaa minua monissa tapauksissa. Lapsemme ei tiennyt tuolloin kastetilaisuudessa 3 kk ikäisenä mitään uskonnosta ja enkeleistä, hän vain reagoi näihin hahmoihin hymyllä ja naurulla.
On edelleen hiuksien halkomista, millä nimillä näitä valkeita hahmoja kutsutaan.
Miksi pitää etsiä selityksiä asialle, mitä ei tunne. tämä on nykypäivän maailmassa hyvin yleistä. Kaikkeen täytyy etsiä "järkevä" selitys vaikka väkisin. Monelle toki nämä näyt ovat hyvin normaalia, ja selityksiä ei tarvitse enempää hakea. maisteri kirjoitti:
niin, vaimoni ei käytä alkoholia eikä lapsemme. Enkä muuten itsekään. Nämä kaksi meidän perheessä näkee näitä asioita ja sille ei voi mitään.
On hiusten halkomista, etsiä syitä, onko energia virtojen jätäämiä jälkiä vai heijastuksia vai mitä. Mutta yhteys näihin tuonpuoleisiin henkilöihin on tosi uskot tai et. Miten pienellä lapsellamme voisi olla mitään muistikuvia, koska mummi kuoli ennen lapsemme syntymää. Eikä kuvia mummista ole näytetty. Vasta kun hän ensimmäistä kertaa tähän mummiin reagoi, vaimoni tunnisti hahamon, ja sanoi sen olevan mummi. Lisäsi lapselleme, vielä että hän on ystävä. Minkä toki lapsikin heti tajusi.
Onko oikea tapa kritisoida jotain, mistä ei ole muuuta kuin kirjatietoa ? mielestäni hieman arveluttavaa.
Vaimoltani kysyen näistä enkeleistä kirkossa, hän sanoi lämpimän ja ystävällisyyden henkivän näistä valoisista hahmoista. Vaimoni osaa tehdä hyvin eron, olenkin kysynyt onko jokin henki neutraali, paha vai hyvä henki. Karkea luokittelu auttaa minua monissa tapauksissa. Lapsemme ei tiennyt tuolloin kastetilaisuudessa 3 kk ikäisenä mitään uskonnosta ja enkeleistä, hän vain reagoi näihin hahmoihin hymyllä ja naurulla.
On edelleen hiuksien halkomista, millä nimillä näitä valkeita hahmoja kutsutaan.
Miksi pitää etsiä selityksiä asialle, mitä ei tunne. tämä on nykypäivän maailmassa hyvin yleistä. Kaikkeen täytyy etsiä "järkevä" selitys vaikka väkisin. Monelle toki nämä näyt ovat hyvin normaalia, ja selityksiä ei tarvitse enempää hakea.>>>Lapsemme ei tiennyt tuolloin kastetilaisuudessa 3 kk ikäisenä mitään uskonnosta ja enkeleistä, hän vain reagoi näihin hahmoihin hymyllä ja naurulla.
Niin, täytyy nyt toki huomata että 3 kk ikäinen lapsi ei kykene kertomaan siitä, että näkee jotain valkoisia hahmoja kastetilaisuudessa kirkossa. On siis itsestään selvyys, että ainoastaan vaimosi näki varmuudella nämä. Lapsen hymystä ja naurusta ei voi päätellä mitään; eikö lapsi muka voi hymyillä lukuisista muista syistä?
>>>Onko oikea tapa kritisoida jotain, mistä ei ole muuuta kuin kirjatietoa ? mielestäni hieman arveluttavaa
Edelleen toistan; onko joku sanonut että kyseessä olisi vain kirjatietoa? Toisaalta onko mielestäsi oikea tapa järkähtämättä väittää puhtaaseen mutu-tietoon ja uskomuksiin pohjautuen jotain asiaa sellaiseksi, kuin sen uskoo olevan? Tieto on tietoa, oli se kirjassa tai ei. Tiedon laatu ratkaisee. Tarkoittamasi kirjatieto ehdottomasti auttaa etsimään selityksiä kokemukselle.
>>>Miksi pitää etsiä selityksiä asialle, mitä ei tunne. tämä on nykypäivän maailmassa hyvin yleistä. Kaikkeen täytyy etsiä "järkevä" selitys vaikka väkisin. Monelle toki nämä näyt ovat hyvin normaalia, ja selityksiä ei tarvitse enempää hakea.
No niinpä niin, miksipä pitäisi etsiä selityksiä millekään. Varsinkin kun olet jo sen ainoan oikean selityksen löytänyt? Eihän muut selitykset voi olla millään tavalla oikeita; koska ne järkyttävät ja ovat ristiriidassa päättämäsi selityksen kanssa, ne ovat siis väärässä. Luonnollisesti "järkevät" eli ns. luonnolliset selitykset ovat täysin poissa laskuista; vain yksinomaan henkilökohtaiseen uskomukseen pohjautuva selitys on kelpoisa. Muuten, miksi olet kiinnostunut uskonasioista? Ettei olisi vain siksi, että haluat selityksen jollekin syvälliselle henkilökohtaiselle kysymykselle. Eikö uskossa nimenomaan etsitä sitä selitysmallia, joka parhaiten omasta mielestä kuvaa problemaattista asiaa?maisteri kirjoitti:
niin, vaimoni ei käytä alkoholia eikä lapsemme. Enkä muuten itsekään. Nämä kaksi meidän perheessä näkee näitä asioita ja sille ei voi mitään.
On hiusten halkomista, etsiä syitä, onko energia virtojen jätäämiä jälkiä vai heijastuksia vai mitä. Mutta yhteys näihin tuonpuoleisiin henkilöihin on tosi uskot tai et. Miten pienellä lapsellamme voisi olla mitään muistikuvia, koska mummi kuoli ennen lapsemme syntymää. Eikä kuvia mummista ole näytetty. Vasta kun hän ensimmäistä kertaa tähän mummiin reagoi, vaimoni tunnisti hahamon, ja sanoi sen olevan mummi. Lisäsi lapselleme, vielä että hän on ystävä. Minkä toki lapsikin heti tajusi.
Onko oikea tapa kritisoida jotain, mistä ei ole muuuta kuin kirjatietoa ? mielestäni hieman arveluttavaa.
Vaimoltani kysyen näistä enkeleistä kirkossa, hän sanoi lämpimän ja ystävällisyyden henkivän näistä valoisista hahmoista. Vaimoni osaa tehdä hyvin eron, olenkin kysynyt onko jokin henki neutraali, paha vai hyvä henki. Karkea luokittelu auttaa minua monissa tapauksissa. Lapsemme ei tiennyt tuolloin kastetilaisuudessa 3 kk ikäisenä mitään uskonnosta ja enkeleistä, hän vain reagoi näihin hahmoihin hymyllä ja naurulla.
On edelleen hiuksien halkomista, millä nimillä näitä valkeita hahmoja kutsutaan.
Miksi pitää etsiä selityksiä asialle, mitä ei tunne. tämä on nykypäivän maailmassa hyvin yleistä. Kaikkeen täytyy etsiä "järkevä" selitys vaikka väkisin. Monelle toki nämä näyt ovat hyvin normaalia, ja selityksiä ei tarvitse enempää hakea.Kun olen lukenut tätä keskustelua, tulee mieleeni, että oletpa sinä herkkäuskoinen kaveri. Tai sitten vain haluat uskoa siihen, että vaimosi näkee jotain outoa ja on jotenkin poikkeuksellisen erikoinen ihminen. Lisäksi minusta vaikuttaa siltä, että vaimosi saattaa olla henkisesti häiriintynyt, koska uskottelee myös lapselle kuvitelmien olevan todellisuutta.
Se mitä kerroit vaimosi tienneen mummisi ulkonäöstä ja muusta sellaisesta, kuuluu lähinnä samaan sarjaan kuin Seura-lehden horoskoopit tai mustetahratestien käyttäminen psykologisissa tutkimuksissa. Vaikea sanoa tekeekö vaimosi homman tahallaan vai tietämättään... ainakin sinä olet siinä hyvin mukana.- Noita-Nainen
maisteri kirjoitti:
Yksi esimerkki lisää, olimme kesällä mökillä, joka kuului mummollemme. Koska vaimoni näkee samat asiat kuin lapsemme, hän tietää mitä lapsemme näkee. Kun he kävelivät ulkona, pihalla oli leikkimökki, jossa mummomme (vainaa) tapasi nukkua. Lapsemme näki mummon siellä kävelemässä, ja sanoi äidilleen, että mummi on tuolla. johon vaimoni sanoi, että nii-iin...
Paras oli, kun lähdimme mökiltä, vaimoni sanoi mummoni sanoneen että käykäähän taas täällä. Aivan samoin, kun hän sanoi minulle, kun me siellä olimme, ja kun hän oli vielä hengissä. Enkä ollut tästä puhunut mitään vaimolleni.
Nämä on sellaisia asioita, että näitä on vaikea miltei mahdoton uskoa jos ei halua. Mutta kun ne "näkee" läheltä, niin pakko on. Mitäpä minä näitä kertoilemaan lisää. Vaimoni pystyisi avaamaan mrkalan näkemään näitä asioita jos vaimoni vaan siihen suostuisi. Minä en halunnut. Ehkä sitten loppuisi tämän mrkalan vastaväitteet kirjallisuuteen pohjautuen.
Yritin vain tuoda nämä edes muutaman tietoisuuteen, että jos koette vastaavaa, niin se ei ole epänormallia tai merkki mistään sairaudesta !"Yritin vain tuoda nämä edes muutaman tietoisuuteen, että jos koette vastaavaa, niin se ei ole epänormallia tai merkki mistään sairaudesta ! "
Tiedetaan, ja se olisi hyva muidenkin tiedostaa...aivan liian helposti saa "hullun leiman" otsaansa tassa maassa. Iso-Britanniassa muuten tutkitaan todella aktiivisesti erilaisia parapsykologisia ilmioita. On kaiken maailman "haamujengi-yksikkoja", jotka esim. tekevat retkia kohteisiin, joissa taatusti kummittelee jne...sitten he mittaavat ja raportoivat tutkimustulokset, etta muutkin viisastuvat.
Yritapa tuollaista ahdasmielisessa Suomessa... - Noita-Nainen
Laz1 kirjoitti:
Kun olen lukenut tätä keskustelua, tulee mieleeni, että oletpa sinä herkkäuskoinen kaveri. Tai sitten vain haluat uskoa siihen, että vaimosi näkee jotain outoa ja on jotenkin poikkeuksellisen erikoinen ihminen. Lisäksi minusta vaikuttaa siltä, että vaimosi saattaa olla henkisesti häiriintynyt, koska uskottelee myös lapselle kuvitelmien olevan todellisuutta.
Se mitä kerroit vaimosi tienneen mummisi ulkonäöstä ja muusta sellaisesta, kuuluu lähinnä samaan sarjaan kuin Seura-lehden horoskoopit tai mustetahratestien käyttäminen psykologisissa tutkimuksissa. Vaikea sanoa tekeekö vaimosi homman tahallaan vai tietämättään... ainakin sinä olet siinä hyvin mukana.Mikset lue (ja muutkin epailijat) alan kirjallisuutta...esim. eraan walesilaisen Paul Meekin, joka on ammattimeedio, teoksia?
Itse olen ostanut hanen teoksensa ulkomailta.
Mutta siis etsikaa nimella Paul Meek...
Han taatusti saa silmanne aukeamaan aivan uudella tavalla. - Karppa
Noita-Nainen kirjoitti:
Mikset lue (ja muutkin epailijat) alan kirjallisuutta...esim. eraan walesilaisen Paul Meekin, joka on ammattimeedio, teoksia?
Itse olen ostanut hanen teoksensa ulkomailta.
Mutta siis etsikaa nimella Paul Meek...
Han taatusti saa silmanne aukeamaan aivan uudella tavalla....luulet etteivät epäilijät lukisi alan kirjallisuutta. Ehkä kirjojen uskottavuus ja totuudellisuus ei vain vakuuta? Järkevä ihminen ensin funtsii asiaa ennen kuin pitää sitä luotettavana... jännältä ja kiehtovalta kuulostavat asiat eivät meinaa, että ne olisivat heti sellaisenaan totta. Ehkä sinun pitäisi tutustua enemmän "vastapuolen" kirjoihin. Jos kerran olet oikeassa, niin siitä tuskin on mitään haittaa.
- Karppa
Noita-Nainen kirjoitti:
"Yritin vain tuoda nämä edes muutaman tietoisuuteen, että jos koette vastaavaa, niin se ei ole epänormallia tai merkki mistään sairaudesta ! "
Tiedetaan, ja se olisi hyva muidenkin tiedostaa...aivan liian helposti saa "hullun leiman" otsaansa tassa maassa. Iso-Britanniassa muuten tutkitaan todella aktiivisesti erilaisia parapsykologisia ilmioita. On kaiken maailman "haamujengi-yksikkoja", jotka esim. tekevat retkia kohteisiin, joissa taatusti kummittelee jne...sitten he mittaavat ja raportoivat tutkimustulokset, etta muutkin viisastuvat.
Yritapa tuollaista ahdasmielisessa Suomessa..."On kaiken maailman "haamujengi-yksikkoja", jotka esim. tekevat retkia kohteisiin, joissa taatusti kummittelee jne...sitten he mittaavat ja raportoivat tutkimustulokset, etta muutkin viisastuvat."
Jos he kerran saavat aikaiseksi tuloksia, niin mikseivät ne kestä päivänvaloa tai kukaan ota niitä vakavasti? Ehkä koska he eivät ole saaneet mitään oikeita tuloksia tai näyttöä kummituksista. Olisi aika mielenkiintoista, jos he sellaisia pystyisivät esittämään.
"Yritapa tuollaista ahdasmielisessa Suomessa..."
Haha... eli koska suomalaiset ensin pyrkivät funtsimaan asiaa ennen kuin pitävät sitä 100% totuutena, niin se tekee meistä ahdasmielisiä? Eikö ole vain viisasta ensin tutkia ja yrittää ottaa selvää aiheesta ennen kuin alkaa paasata sitä. Ai niin... myös edes YKSI TODISTE olisi fantsu nähdä... todisteethan ovat ilmeisesti vain ahdasmielisille... vai? :D
Eli miksi kutsua ihmisiä ahdasmielisiksi, jos he eivät vain luota sunnuntaitieteilijöihin keillä ei ole mitään todisteita tai päivänvaloa kestävää matskua tutkimistaan aiheista. Itse kutsuisin ahdasmieliseksi henkilöä joka uskoo kaiken vähänkin jännältä kuullostavan tai omaa kantaansa tukevan jutun välittömästi ja siten tyrmää kaikki vastaväitteet ja näkökannat. Aivojen käyttö on nimittäin SALLITTU, joten kannattaa ensin hieman tutkia kaikkia näkökantoja. Noita-Nainen kirjoitti:
"Yritin vain tuoda nämä edes muutaman tietoisuuteen, että jos koette vastaavaa, niin se ei ole epänormallia tai merkki mistään sairaudesta ! "
Tiedetaan, ja se olisi hyva muidenkin tiedostaa...aivan liian helposti saa "hullun leiman" otsaansa tassa maassa. Iso-Britanniassa muuten tutkitaan todella aktiivisesti erilaisia parapsykologisia ilmioita. On kaiken maailman "haamujengi-yksikkoja", jotka esim. tekevat retkia kohteisiin, joissa taatusti kummittelee jne...sitten he mittaavat ja raportoivat tutkimustulokset, etta muutkin viisastuvat.
Yritapa tuollaista ahdasmielisessa Suomessa...>>>Iso-Britanniassa muuten tutkitaan todella aktiivisesti erilaisia parapsykologisia ilmioita.
Tämä on totta, saarivaltakunnassa on todellakin aivan tasokasta tieteellistäkin paranormaalin tutkimusta. Kannattaa kuitenkin muistaa paria asiaa yliluonnollisesta. Paranormaalitapaukset ovat AINA yliluonnollisen kokemista; kyseessä on siis psykologinen kokemus. Syitä sille, miksi joku henkilö kokee jotain yliluonnollisen piiriin kuuluvaa, voi olla "luonnollisellakin puolella" useita; esimerkiksi harha-aistimus, väsymys, mielenhäiriö, masennus, maanis-depressiivisuus, päihteiden vaikutuksen alaisena oleminen, skitsofrenia, mielikuvitus, kuumehourailu, lääkkeiden sivuvaikutus, pelkotilat, herkkäuskoisuus, uskonnollinen hurmos- tai transsitila, huijaus, fysikaalisia luonnonilmiöitä, jne. Yliluonnollisen kokeminen on mielestäni siis AINA todellisuutta. En missään nimessä kiistä jonkun henkilökohtaista kokemusta. Syy kokemukselle voi olla kuitenkin aivan luonnollinen.
Tämän lisäksi JOSKUS paranormaalit ilmiöt ovat mielestäni todellisuutta; anomalioita, seikkoja jotka eivät sovi dominoivan näkemyksen ja tietämyksemme piiriin. Nämä ilmiöt voivat olla todellisia syitä yliluonnollisen kokemiselle. Kuitenkaan ei missään nimessä tule kaikkea pyyteettömästi hyväksyä todelliseksi paranormaaliksi ilmiöksi. Useimmiten paranormaali ilmiö voidaan selittää enemmän tai vähemmän todistettavasti, järkiperäisesti ja uskottavasti luonnollisella selityksella. Ei kuitenkaan aina. Aina ei hyväkään selitys silti tarkoita että se olisi oikein. Ilmiön selittäminen ei kuitenkaan tee havaitusta paranormaalista ilmiöstä normaalia ilmiötä, vaan ilmiön vasta syvällinen ilmiön ymmärtäminen ja yleinen hyväksyminen voivat tähän vaikuttaa.
>>>On kaiken maailman "haamujengi-yksikkoja", jotka esim. tekevat retkia kohteisiin, joissa taatusti kummittelee jne...sitten he mittaavat ja raportoivat tutkimustulokset, etta muutkin viisastuvat.
Tästä ehdottomana huomautuksena, että näitä "haamujengejä" on kahdenlaisia. Toiset ovat amatöörien harrasteryhmiä, jotka mm. iltaisin astelevat hautausmailla räpsimässä kuvia, toivoen saavansa haamuja kameraan. Nämä ryhmät eivät tee sellaisia raportteja, joissa arvioitaisiin tasapuolisesti ilmiötä, vaan ovat tasaisen yksipuolisia. Tyypillisesti kuvassa näkyy jokin valoilmiö (johtuen täysin luonnollisista syistä, esim. heijastumista), joka tulkitaan kritiikittä ja löyhin perustein kummitukseksi. Sen jälkeen siitä tehdään nettisivu, joka hukkuu miljoonien muiden sivujen joukkoon.
Toinen ryhmä on ns. tieteelliset ja puolitieteelliset tutkijat. Näillä on yleensä laadukkaat ilmiöiden havainnointi- ja rekisteröintilaitteet, hyvä suunnitelma, ammattimaisempi ote ja kriittisempi näkökulma asioihin. Huomattavaa on, että tälläisen "haamujengin" kutsuminen kotiin tutkimaan ilmiötä ei ole yleensä ilmaista, vaan yleensä muutaman päivän reissusta joutuu pulittamaan tuhansia puntia tai dollareita, joskus vielä matkakulutkin. Tyypillisesti tapauksesta tehdään yksityiskohtainen raportti, joka julkaistaan haamujengin taustaorganisaation sivulla. Liiketoiminnallisen puolen vuoksi toisinaan herää epäilys tutkimuksen pyyteettömyydestä. Yksittäiset tutkijat voivat tehdä ilmaista tutkimusta, mikäli ovat tekemässä tieteellistä tutkimusta; tulokset saatetaan raportoida sitten alan julkaisuissa.- Noita-Nainen
Karppa kirjoitti:
"On kaiken maailman "haamujengi-yksikkoja", jotka esim. tekevat retkia kohteisiin, joissa taatusti kummittelee jne...sitten he mittaavat ja raportoivat tutkimustulokset, etta muutkin viisastuvat."
Jos he kerran saavat aikaiseksi tuloksia, niin mikseivät ne kestä päivänvaloa tai kukaan ota niitä vakavasti? Ehkä koska he eivät ole saaneet mitään oikeita tuloksia tai näyttöä kummituksista. Olisi aika mielenkiintoista, jos he sellaisia pystyisivät esittämään.
"Yritapa tuollaista ahdasmielisessa Suomessa..."
Haha... eli koska suomalaiset ensin pyrkivät funtsimaan asiaa ennen kuin pitävät sitä 100% totuutena, niin se tekee meistä ahdasmielisiä? Eikö ole vain viisasta ensin tutkia ja yrittää ottaa selvää aiheesta ennen kuin alkaa paasata sitä. Ai niin... myös edes YKSI TODISTE olisi fantsu nähdä... todisteethan ovat ilmeisesti vain ahdasmielisille... vai? :D
Eli miksi kutsua ihmisiä ahdasmielisiksi, jos he eivät vain luota sunnuntaitieteilijöihin keillä ei ole mitään todisteita tai päivänvaloa kestävää matskua tutkimistaan aiheista. Itse kutsuisin ahdasmieliseksi henkilöä joka uskoo kaiken vähänkin jännältä kuullostavan tai omaa kantaansa tukevan jutun välittömästi ja siten tyrmää kaikki vastaväitteet ja näkökannat. Aivojen käyttö on nimittäin SALLITTU, joten kannattaa ensin hieman tutkia kaikkia näkökantoja.Siis todisteitahan he NIMENOMAAN keraavat ja taltioivat. Ei kukaan sanonut, etta todisteet jotenkin puuttuvat.
Painvastoin - videokamera taltioi valoilmioita, joita he kutsuvat "orbeiksi" ja joka on siis henki-energiaa.
Aania jaa nauhalle - poltergeismaisesta paukkeesta "haamuvauvan" itkuun...
Myos hajuja esiintyy, kuten esim. "haamuvauvan" oksennuksen hajua...
Todisteistahan naissa jutuissa nimenomaan on kyse! - Noita-Nainen
Noita-Nainen kirjoitti:
Siis todisteitahan he NIMENOMAAN keraavat ja taltioivat. Ei kukaan sanonut, etta todisteet jotenkin puuttuvat.
Painvastoin - videokamera taltioi valoilmioita, joita he kutsuvat "orbeiksi" ja joka on siis henki-energiaa.
Aania jaa nauhalle - poltergeismaisesta paukkeesta "haamuvauvan" itkuun...
Myos hajuja esiintyy, kuten esim. "haamuvauvan" oksennuksen hajua...
Todisteistahan naissa jutuissa nimenomaan on kyse!...eivat kesta paivanvaloa...?
Siis naista "haamujengi-iskuista" on siis tehty tv-ohjelmia, etta miten niin "eivat kesta paivanvaloa"?? - Noita-Nainen
Karppa kirjoitti:
...luulet etteivät epäilijät lukisi alan kirjallisuutta. Ehkä kirjojen uskottavuus ja totuudellisuus ei vain vakuuta? Järkevä ihminen ensin funtsii asiaa ennen kuin pitää sitä luotettavana... jännältä ja kiehtovalta kuulostavat asiat eivät meinaa, että ne olisivat heti sellaisenaan totta. Ehkä sinun pitäisi tutustua enemmän "vastapuolen" kirjoihin. Jos kerran olet oikeassa, niin siitä tuskin on mitään haittaa.
...myos "vastapuolen kirjoja". Luen myos Raamattua, jossa kielletaan esim. yhteyden otto vainajiin, mutta toisaalta ikaankuin epasuorasti myos sallitaan se...viitaten Jumalan armolahjoihin tms...
- Karppa
Noita-Nainen kirjoitti:
...eivat kesta paivanvaloa...?
Siis naista "haamujengi-iskuista" on siis tehty tv-ohjelmia, etta miten niin "eivat kesta paivanvaloa"??...en ainakaan itse ikinä muista lukeneeni mistään tiedealan julkaisusta moisista jutuista. Jos kerran heillä on noin hyvät todisteet, niin sehän olisi valtava löytö mikä epäilemättä pääsisi suureen osaan tiedemaailmassa. Näin ei ole kuitenkaan käynnyt... jotenkin sen vuoksi epäilyttää, että onko näillä ihmisillä kuitenkaan mitään päivänvaloa kestävää todistusaineistoa mikä kestäisi tutkimuksen. Jos kerran on, niin miksi he kertovat niistä vain huonosti myyvissä kirjoissa tai jossain dokumentti sarjoissa joiden luotettavuus on kyseenalainen... mikseivät he julkaise löytöjään tiedealan lehdissä tai muissa semmoisissa. Voiko olla, että nämä "todisteet" ovat kuitenkin vain kyhäelmiä tai sitten jotain mitkä voidaan lukea sarjaan esim. "kameran pölyiset linssit" tai jotain ja sen vuoksi ne eivät olisi päässeet julkisuuteen. Olisi erittäin mielenkiintoista, jos heillä olisi semmoisia todisteita mitkä kestäisivät muidenkin kuin haamualan harrastajien tutkiskelun.
- Karppa
Noita-Nainen kirjoitti:
...myos "vastapuolen kirjoja". Luen myos Raamattua, jossa kielletaan esim. yhteyden otto vainajiin, mutta toisaalta ikaankuin epasuorasti myos sallitaan se...viitaten Jumalan armolahjoihin tms...
...vastapuolen kirjoilla lähinnä, että lukisit myös haamualasi kritiikkiä. Yliluonnollisella puolella tehdään valtava määrä huijauksia... olisi tärkeää erottaa ensin selvät huijaukset ja vanhat trikit ennen kuin lähtisi niiden perusteella etsimään "oikeita" tapahtumia. Itse en pahemmin oleta, että näitä "oikeita" tapahtumia edes löytyisi, mutta ainahan on se mahdollisuus... olisi sääli jos löytyisi oikeasti jotain todisteita vaikka kuolemanjälkeisestä elämästä ja sekin menisi romukoppaan aikaisempien tuhansien huijausten vuoksi.
Raamattu taas kuuluu fiktio puolelle... siitä on turha ottaa mallia tai neuvoja missään tutkimuksessa. En missään nimessä meinannut "vastapuolen" kirjoilla raamattua. Noita-Nainen kirjoitti:
...eivat kesta paivanvaloa...?
Siis naista "haamujengi-iskuista" on siis tehty tv-ohjelmia, etta miten niin "eivat kesta paivanvaloa"??Nyt en ole aivan varma oletko tosissasikaan...mutta. Kai tiedät miksi TV-ohjelmia tehdään? Monet elävät tekemällä ja myymällä niitä. Vai onko TV sinulle jokin sellainen kanava, jonka kautta totuus siirtyy tietoisuuteesi?
- Liisa
mrkala kirjoitti:
>>>Iso-Britanniassa muuten tutkitaan todella aktiivisesti erilaisia parapsykologisia ilmioita.
Tämä on totta, saarivaltakunnassa on todellakin aivan tasokasta tieteellistäkin paranormaalin tutkimusta. Kannattaa kuitenkin muistaa paria asiaa yliluonnollisesta. Paranormaalitapaukset ovat AINA yliluonnollisen kokemista; kyseessä on siis psykologinen kokemus. Syitä sille, miksi joku henkilö kokee jotain yliluonnollisen piiriin kuuluvaa, voi olla "luonnollisellakin puolella" useita; esimerkiksi harha-aistimus, väsymys, mielenhäiriö, masennus, maanis-depressiivisuus, päihteiden vaikutuksen alaisena oleminen, skitsofrenia, mielikuvitus, kuumehourailu, lääkkeiden sivuvaikutus, pelkotilat, herkkäuskoisuus, uskonnollinen hurmos- tai transsitila, huijaus, fysikaalisia luonnonilmiöitä, jne. Yliluonnollisen kokeminen on mielestäni siis AINA todellisuutta. En missään nimessä kiistä jonkun henkilökohtaista kokemusta. Syy kokemukselle voi olla kuitenkin aivan luonnollinen.
Tämän lisäksi JOSKUS paranormaalit ilmiöt ovat mielestäni todellisuutta; anomalioita, seikkoja jotka eivät sovi dominoivan näkemyksen ja tietämyksemme piiriin. Nämä ilmiöt voivat olla todellisia syitä yliluonnollisen kokemiselle. Kuitenkaan ei missään nimessä tule kaikkea pyyteettömästi hyväksyä todelliseksi paranormaaliksi ilmiöksi. Useimmiten paranormaali ilmiö voidaan selittää enemmän tai vähemmän todistettavasti, järkiperäisesti ja uskottavasti luonnollisella selityksella. Ei kuitenkaan aina. Aina ei hyväkään selitys silti tarkoita että se olisi oikein. Ilmiön selittäminen ei kuitenkaan tee havaitusta paranormaalista ilmiöstä normaalia ilmiötä, vaan ilmiön vasta syvällinen ilmiön ymmärtäminen ja yleinen hyväksyminen voivat tähän vaikuttaa.
>>>On kaiken maailman "haamujengi-yksikkoja", jotka esim. tekevat retkia kohteisiin, joissa taatusti kummittelee jne...sitten he mittaavat ja raportoivat tutkimustulokset, etta muutkin viisastuvat.
Tästä ehdottomana huomautuksena, että näitä "haamujengejä" on kahdenlaisia. Toiset ovat amatöörien harrasteryhmiä, jotka mm. iltaisin astelevat hautausmailla räpsimässä kuvia, toivoen saavansa haamuja kameraan. Nämä ryhmät eivät tee sellaisia raportteja, joissa arvioitaisiin tasapuolisesti ilmiötä, vaan ovat tasaisen yksipuolisia. Tyypillisesti kuvassa näkyy jokin valoilmiö (johtuen täysin luonnollisista syistä, esim. heijastumista), joka tulkitaan kritiikittä ja löyhin perustein kummitukseksi. Sen jälkeen siitä tehdään nettisivu, joka hukkuu miljoonien muiden sivujen joukkoon.
Toinen ryhmä on ns. tieteelliset ja puolitieteelliset tutkijat. Näillä on yleensä laadukkaat ilmiöiden havainnointi- ja rekisteröintilaitteet, hyvä suunnitelma, ammattimaisempi ote ja kriittisempi näkökulma asioihin. Huomattavaa on, että tälläisen "haamujengin" kutsuminen kotiin tutkimaan ilmiötä ei ole yleensä ilmaista, vaan yleensä muutaman päivän reissusta joutuu pulittamaan tuhansia puntia tai dollareita, joskus vielä matkakulutkin. Tyypillisesti tapauksesta tehdään yksityiskohtainen raportti, joka julkaistaan haamujengin taustaorganisaation sivulla. Liiketoiminnallisen puolen vuoksi toisinaan herää epäilys tutkimuksen pyyteettömyydestä. Yksittäiset tutkijat voivat tehdä ilmaista tutkimusta, mikäli ovat tekemässä tieteellistä tutkimusta; tulokset saatetaan raportoida sitten alan julkaisuissa.Suomessa on tutkijoita, jotka eivät rahasta vierailujaan.
He tulevat silkasta mielenkiinnosta tutkimaan, mitä, missä, miten ja kuka.
En tiedä miten tasokasta tämä tutkimus on, mutta tiedän, että nämä henkilöt eivät ota mitään itsestään selvyytenä. He tekevät tutkimuksensa täysin objektiivisesti.
Eikä se maksa mitään.
Usein puhutaan, että tieteellinen tutkimus on niin kauhean kallista, aikaa vievää eikä tutkijoita ole tarpeeksi.
Totta toinen puoli. Tieteellinen tutkimus maksaa, koska kukaan ei tee työtä ilmaiseksi, eikä ne koneetkaan ihan halpoja ole..
Toisen puolen totuus on ihmisryhmä, joka tutkii asioita resursseilla, joihin ovat kykenevät. Kun he saavat jotain aikaan, tiedepuoli kääntää heille selkänsä.
Tarvitaankin aktiivista yhteistyötä tiedepuolen ja ns. harrastelijoiden kanssa. Molemmat ovat oikeassa. - SiriusB
Liisa kirjoitti:
Suomessa on tutkijoita, jotka eivät rahasta vierailujaan.
He tulevat silkasta mielenkiinnosta tutkimaan, mitä, missä, miten ja kuka.
En tiedä miten tasokasta tämä tutkimus on, mutta tiedän, että nämä henkilöt eivät ota mitään itsestään selvyytenä. He tekevät tutkimuksensa täysin objektiivisesti.
Eikä se maksa mitään.
Usein puhutaan, että tieteellinen tutkimus on niin kauhean kallista, aikaa vievää eikä tutkijoita ole tarpeeksi.
Totta toinen puoli. Tieteellinen tutkimus maksaa, koska kukaan ei tee työtä ilmaiseksi, eikä ne koneetkaan ihan halpoja ole..
Toisen puolen totuus on ihmisryhmä, joka tutkii asioita resursseilla, joihin ovat kykenevät. Kun he saavat jotain aikaan, tiedepuoli kääntää heille selkänsä.
Tarvitaankin aktiivista yhteistyötä tiedepuolen ja ns. harrastelijoiden kanssa. Molemmat ovat oikeassa.on asianlaita. Tälläkin foorumilla äänekkäimmät skeptikot vetoavat rahastukseen, kun aletaan puhua henkisistä asioista.
Mitä he itse ovat muuta kuin meidän kaikkien veronmaksajien rahastajia.
Leikkivät päivästä toiseen ja saavat siitä vielä palkkaa. Liisa kirjoitti:
Suomessa on tutkijoita, jotka eivät rahasta vierailujaan.
He tulevat silkasta mielenkiinnosta tutkimaan, mitä, missä, miten ja kuka.
En tiedä miten tasokasta tämä tutkimus on, mutta tiedän, että nämä henkilöt eivät ota mitään itsestään selvyytenä. He tekevät tutkimuksensa täysin objektiivisesti.
Eikä se maksa mitään.
Usein puhutaan, että tieteellinen tutkimus on niin kauhean kallista, aikaa vievää eikä tutkijoita ole tarpeeksi.
Totta toinen puoli. Tieteellinen tutkimus maksaa, koska kukaan ei tee työtä ilmaiseksi, eikä ne koneetkaan ihan halpoja ole..
Toisen puolen totuus on ihmisryhmä, joka tutkii asioita resursseilla, joihin ovat kykenevät. Kun he saavat jotain aikaan, tiedepuoli kääntää heille selkänsä.
Tarvitaankin aktiivista yhteistyötä tiedepuolen ja ns. harrastelijoiden kanssa. Molemmat ovat oikeassa.>>>He tekevät tutkimuksensa täysin objektiivisesti.
Minä en usko täysin objektiiviseen tutkimukseen, koska se on periaatteellinen mahdottomuus. Tieteessä voidaan vain pyrkiä objektiivisuuteen, mutta niin kauan kuin prosessissa on ihmisiä läsnä, ei sellainen ole mahdollista. Ihmisten (tutkijan, haastateltavien, jne. ) vaikutus tutkimusprosessiin aiheuttaa käytännössä aina sen, että tuotoksena on subjektiivista tietoa. Lisäksi on havaittu, että tutkijan oletuslähtökohta usein heijastuu tutkimuksen tuloksiin, vaikka näin ei saisi tieteenfilosofisten oppien mukaan olla. Toisinsanoen tutkimusilmiöön uskova tuottaisi tutkimuksia, joiden tulos on ilmiön kannalta positiivinen ja tutkimusilmiön kieltävä tuottaisi tuloksia, jotka ovat ilmiön kannalta negatiivisia. Hyvä esimerkki tästä parapsykologian alueella on USA:n pitkäaikainen (n. 25-vuotta) Stargate-projekti (PSI:n käyttö militaristisiin ja tiedustelutarkoituksiin), jonka loppupuolella arviointiprosessissa alunperin projektiin positiivisesti suhtautunut tutkija näki tulosten olleen selvästi positiivisia ja alunperin negatiivisesti suhtautunut näki tulosten olleen selvästi negatiivisia.
Objektiivisinta tietoa tutkimuksessa voisin kuvitella jostain kvantitatiivisesta tutkimuksesta, joissa usein tapahtuu ns. yllättäviä löydöksiä. Nyt kuitenkin paranormaaleja asioita tutkittaessa tulee huomioida pari seikkaa. Ensinnäkään tämänkaltainen tutkimus ei ole kovinkaan hyvä tutkimusilmiöiden luonteesta johtuen. Toiseksi uskon, että mitä todennäköisimmin tämänkaltainen tutkimus tuottaisi sellaisia tuloksia, jotka olisivat negatiivisia ja näin ollen pettymys paranormaaliin uskoville.
Toisaalta niitä lähestymistapoja, joilla paranormaaleja asioita voidaan paremmin lähestyä, kohtaa ihan samat validiteettiongelmat. Siitä huolimatta, että lähestymistapa olisi ilmiön laatuun sopivampi, ei tulokset kuitenkaan todennäköisesti olisi kovin positiivisia ja näin ollen edelleen pettymys paranormaaliin uskoville.
Itseasiassa paranormaalin tieteellisestä tutkimuksesta löytyy useita kannanottoja ja artikkeleja siitä, miten paranormaalin tutkiminen on erityisen subjektiivista tutkimusta ja tämän vuoksi pitäisi tieteen vaatimuksia muuttaa tai laskea. Tämä keskustelu on erittäin perusteltua ja allekirjoitan sen monilta osin. Kuitenkin jotkin osat eivät ole mielestäni kovin hyviä. Esimerkiksi PSI-tutkimuksissa on havaittu, että nykyiset tiukat tieteen vaatimukset ja tätä myötä kasvaneet valvontakriteerit testeissä ovat aiheuttaneet sen, että tulokset ovat huonompia kuin väljemmin valvotuissa testeissä. Eräskin ehdotus oli, että tämän vuoksi tulisi valvonta- eli laatukriteereitä laskea tai siirtyä jopa äärisubjektiiviseen itsetestaukseen. Tämä on mielestäni perusteltua, mutta täysin kestämätöntä. Jos ajatellaan mitä tämänkaltaiset muutokset merkitsisivät toisilla tieteenaloilla, esimerkiksi lääketieteessä laskettaisiin testien laatukriteereitä, niin kuvitelkaapa vain seurauksia. Todennäköisesti osa myyntiin tulevista lääkkeistä olisi aivan tyhjänpäiväisiä tai jopa vaarallisia sivuvaikutustensa kautta. On mielestäni täysin epäeettistä, että jollakin tieteenalalla olisi huomattavasti alhaisemmat vaatimukset. Ennemmin pitäisi löytää kaikkien tieteenalojen anomalioiden eli poikkeuksien tutkimiseen kriteerit. Juuri siksi anomaliat ovat useimmiten aliarvostettuja, että tieteessä arvostetaan ennemmin yleistyksiä ja enemmistöä, mikä sinänsä onkin aivan hyvä. Anomaliat saattavat silti tarjota tärkeää ja hyvää tietoa ja mitäpä paranormaalin kentän useat ilmiöt ovat kuin juuri anomalioita.SiriusB kirjoitti:
on asianlaita. Tälläkin foorumilla äänekkäimmät skeptikot vetoavat rahastukseen, kun aletaan puhua henkisistä asioista.
Mitä he itse ovat muuta kuin meidän kaikkien veronmaksajien rahastajia.
Leikkivät päivästä toiseen ja saavat siitä vielä palkkaa.>>>Tälläkin foorumilla äänekkäimmät skeptikot vetoavat rahastukseen, kun aletaan puhua henkisistä asioista.
Minä olen esimerkiksi paranormaalien ilmiöiden tunnustamisen ehdoton kannattaja. Uskon jopa moniin täysin huuhaaksi julkisesti väitettyihin asioihin. Silti suhtaudun moniin kentän ilmiöihin ja asioihin erittäin skeptisesti ja kriittisesti. Skeptisyyshän on viimekädessä epäilyä. Epäilyn tarkoitus on koetella ilmiön kestävyyttä. Näin voidaan paremmin arvioida sen todellisuutta, sillä kuten tunnettua on, tällä alueella esiintyy todella runsaasti huijausta, vääristelyä ja väärinymmärryksiä.
Huijauksen ja vääristelyn keskeinen motiivi on raha. Jos tutkit millaista liiketoimintaa ja rahastusta liikkuu paranormaalin kentässä, niin eittämättä herää mieleen puhdas herkkäuskoisuudella rahastus. On kuitenkin totta, että kukaan ei tee ilmaiseksi mitään eikä siinä ole mielestäni mieltäkään. Aina asioissa on ottajia ja antajia. Ottajia löytyy aina ja se on ilmaiseksi asiaa tekevälle taakka. Siinäkin löytyy maksaja, nimittäin ilmaisen työn tekijä. Hän maksaa ajallaan ja usein jopa taloudellisestikin siitä, että toiset saavat asioita ilmaiseksi. Itse hän ei hyödy mitään taloudellisesti, tosin sosiaalisesti kylläkin. Siksi on perusteltua veloittaa työstään.
Niinpä kentältä löytyy paljon hyvää ja asiallista tietoa ja palveluita, jotka ovat maksullisia niiden janoajille. Tähän kenttään ovat kuitenkin valitettavasti iskeneet myös huijarit, jotka rahastavat valheellisin ja mielikuvituksellisin syin tiedonjanoajia, tarjoamalla silkkaa huuhaata tavoitteenaan oma taloudellinen ja/tai sosiaalinen hyöty. Koska useat kentän asiosta perustuvat uskoon eikä niitä voi objektiivisesti havaita, on huijauksen osoittaminen vaikeaa. Siksi on tärkeää paranormaalin kentän asioita pohdittaessa harjoittaa sekä kritiikkiä että itsekritiikkiä, ettei pyyteettä hyväksy kaikkea uskomattomalta, mutta kivalta tuntuvaa.
>>>Mitä he itse ovat muuta kuin meidän kaikkien veronmaksajien rahastajia. Leikkivät päivästä toiseen ja saavat siitä vielä palkkaa.
Skeptikko ei ole ammatti, vaan skeptikko on epäilijä. Skeptikko voi olla kuka tahansa, mitä työtä tahansa tekevä, minkä tahansa yhteiskunnan tasolla oleva henkilö. Skeptisyydestä ei saa palkkaa, vaan skeptisyys on kriittinen asenne ja testaus erikoisia ilmiöitä ja asioita kohtaan. Skeptisyyden tavoitteena ei ole asioiden kieltäminen, vaan totuuden löytäminen. Patologinen skeptisyys on mielestäni taas asioiden kieltämiseen pyrkiminen.
Viittaat tässä leikkimis-esimerkissä selvästi tutkijoihin ja tiedemiehiin. Tämä on kardinaalitason väärinymmärrys taholtasi tutkimusta kohtaan. Ensinnäkään ei ole olemassa mitään tutkijoita ja tiedemiehiä, jotka "leikkisivät päivästä toiseen" ja joiden tavoitteena olisi pyrkiä kieltämään paranormaalit ilmiöt. Aivan samoin kuin kuka tahansa voi olla skeptikko, voi kuka tahansa olla paranormaaliin uskova, myös tiedemies. Samoin kuin uskonnollinen uskovainen voi olla kuka tahansa, myös tiedemies. Teet karkean virheen, jos väität tutkijoita ja tiedemiehiä skeptikoiksi tai kieltäjiksi. Asennoituminen asioihin ja ilmiöihin ei ole kiinni kenenkään ammatista.
Logiikallasi voisi muuten väittää, että esimerkiksi sairaanhoitajat leikkivät päivästä toiseen veronmaksajien rahoilla. Näinhän ei asia tietenkään ole. Aivan samoin kuin sairaanhoitajat tekevät yhteiskunnallisesti vaikuttavaa ja arvokasta työtä, tekevät tutkijat ja tiedemiehet samalla tavalla vaikuttavaa työtä. Ilman heitä ja heidän "veronmaksajilla maksatettuja leikkejään" et käyttäisi monia nykyteknologian mukavuuksia, et söisi tehokkaita lääkkeitä, et nauttisi sosiaalieduista, jne.- SiriusB
mrkala kirjoitti:
>>>Tälläkin foorumilla äänekkäimmät skeptikot vetoavat rahastukseen, kun aletaan puhua henkisistä asioista.
Minä olen esimerkiksi paranormaalien ilmiöiden tunnustamisen ehdoton kannattaja. Uskon jopa moniin täysin huuhaaksi julkisesti väitettyihin asioihin. Silti suhtaudun moniin kentän ilmiöihin ja asioihin erittäin skeptisesti ja kriittisesti. Skeptisyyshän on viimekädessä epäilyä. Epäilyn tarkoitus on koetella ilmiön kestävyyttä. Näin voidaan paremmin arvioida sen todellisuutta, sillä kuten tunnettua on, tällä alueella esiintyy todella runsaasti huijausta, vääristelyä ja väärinymmärryksiä.
Huijauksen ja vääristelyn keskeinen motiivi on raha. Jos tutkit millaista liiketoimintaa ja rahastusta liikkuu paranormaalin kentässä, niin eittämättä herää mieleen puhdas herkkäuskoisuudella rahastus. On kuitenkin totta, että kukaan ei tee ilmaiseksi mitään eikä siinä ole mielestäni mieltäkään. Aina asioissa on ottajia ja antajia. Ottajia löytyy aina ja se on ilmaiseksi asiaa tekevälle taakka. Siinäkin löytyy maksaja, nimittäin ilmaisen työn tekijä. Hän maksaa ajallaan ja usein jopa taloudellisestikin siitä, että toiset saavat asioita ilmaiseksi. Itse hän ei hyödy mitään taloudellisesti, tosin sosiaalisesti kylläkin. Siksi on perusteltua veloittaa työstään.
Niinpä kentältä löytyy paljon hyvää ja asiallista tietoa ja palveluita, jotka ovat maksullisia niiden janoajille. Tähän kenttään ovat kuitenkin valitettavasti iskeneet myös huijarit, jotka rahastavat valheellisin ja mielikuvituksellisin syin tiedonjanoajia, tarjoamalla silkkaa huuhaata tavoitteenaan oma taloudellinen ja/tai sosiaalinen hyöty. Koska useat kentän asiosta perustuvat uskoon eikä niitä voi objektiivisesti havaita, on huijauksen osoittaminen vaikeaa. Siksi on tärkeää paranormaalin kentän asioita pohdittaessa harjoittaa sekä kritiikkiä että itsekritiikkiä, ettei pyyteettä hyväksy kaikkea uskomattomalta, mutta kivalta tuntuvaa.
>>>Mitä he itse ovat muuta kuin meidän kaikkien veronmaksajien rahastajia. Leikkivät päivästä toiseen ja saavat siitä vielä palkkaa.
Skeptikko ei ole ammatti, vaan skeptikko on epäilijä. Skeptikko voi olla kuka tahansa, mitä työtä tahansa tekevä, minkä tahansa yhteiskunnan tasolla oleva henkilö. Skeptisyydestä ei saa palkkaa, vaan skeptisyys on kriittinen asenne ja testaus erikoisia ilmiöitä ja asioita kohtaan. Skeptisyyden tavoitteena ei ole asioiden kieltäminen, vaan totuuden löytäminen. Patologinen skeptisyys on mielestäni taas asioiden kieltämiseen pyrkiminen.
Viittaat tässä leikkimis-esimerkissä selvästi tutkijoihin ja tiedemiehiin. Tämä on kardinaalitason väärinymmärrys taholtasi tutkimusta kohtaan. Ensinnäkään ei ole olemassa mitään tutkijoita ja tiedemiehiä, jotka "leikkisivät päivästä toiseen" ja joiden tavoitteena olisi pyrkiä kieltämään paranormaalit ilmiöt. Aivan samoin kuin kuka tahansa voi olla skeptikko, voi kuka tahansa olla paranormaaliin uskova, myös tiedemies. Samoin kuin uskonnollinen uskovainen voi olla kuka tahansa, myös tiedemies. Teet karkean virheen, jos väität tutkijoita ja tiedemiehiä skeptikoiksi tai kieltäjiksi. Asennoituminen asioihin ja ilmiöihin ei ole kiinni kenenkään ammatista.
Logiikallasi voisi muuten väittää, että esimerkiksi sairaanhoitajat leikkivät päivästä toiseen veronmaksajien rahoilla. Näinhän ei asia tietenkään ole. Aivan samoin kuin sairaanhoitajat tekevät yhteiskunnallisesti vaikuttavaa ja arvokasta työtä, tekevät tutkijat ja tiedemiehet samalla tavalla vaikuttavaa työtä. Ilman heitä ja heidän "veronmaksajilla maksatettuja leikkejään" et käyttäisi monia nykyteknologian mukavuuksia, et söisi tehokkaita lääkkeitä, et nauttisi sosiaalieduista, jne.Eikä siitä miksikään muutu.
Käytiin kuussa ja tuotiin sieltä muutama ämpärillinen hiekkaa. Todettiin, ettei siellä voi olla elämää.
Tämä on HYVIN kallista leikkiä. Ei mitään muuta. Miljardeja dollareita veronmaksajien kovalla työllä ansaitsemia rahoja heitettiin HUKKAAN.
Kohta mennään Marsiin. Ja tuodaan sieltä vielä enemmän kiviä ja hiekkaa. Ja lasku on monikymmenkertainen edelliseen verrattuna.
Tällaista on "tiede". Siis aineen tutkimukseen keskittynyt nk. tiede. Se ei ole mitään muuta kuin HYVIN kallista leikkiä. SiriusB kirjoitti:
Eikä siitä miksikään muutu.
Käytiin kuussa ja tuotiin sieltä muutama ämpärillinen hiekkaa. Todettiin, ettei siellä voi olla elämää.
Tämä on HYVIN kallista leikkiä. Ei mitään muuta. Miljardeja dollareita veronmaksajien kovalla työllä ansaitsemia rahoja heitettiin HUKKAAN.
Kohta mennään Marsiin. Ja tuodaan sieltä vielä enemmän kiviä ja hiekkaa. Ja lasku on monikymmenkertainen edelliseen verrattuna.
Tällaista on "tiede". Siis aineen tutkimukseen keskittynyt nk. tiede. Se ei ole mitään muuta kuin HYVIN kallista leikkiä.No otit nyt sitten kuunkin mukaan tähän keskusteluun ja vielä saman aikaisemmin lasketellun luikutuksen. Niin no, logiikkaasi mukaisesti voitaisiin oikeastaan tiede lopettaa "tarpeettomana ja kalliina leikkinä". Lopetaan kaikki tieteellinen tutkimus ja palataan kivikauden elämään. Luonnollisesti kaikki tarvittava tieto saadaan "hengen, uskomusten ja uskontojen kautta". Mitäpä sitä muutenkaan. Sairaudet parannetaan "uskolla ja hengen energialla". Uutta tietoa mistä tahansa asiasta saadaan "unista, näyistä ja kanavoinneista". Avaruudesta ja kosmisista ilmiöistä saadaan uutta tietoa "kanavoinneista ja astraalimatkustajien kertomisista". Uskotaan mitä erilaisimpiin jumaliin, jotka "heittelevät taivaalta salamoita vihastuksissaan ja puhaltavat myrskytuulia raivoissaan".
Kiitos vain, mutta minä ainakin luotan tieteeseen jatkossakin. Sinä voit minun puolestani hyvin keskittyä pelkästään "hengen" tutkimiseen. Jotta "hengen" tutkimisesi olisi mahdollisimman onnistunutta, kehotan lähtemään valaistumismatkalle Intiaan, jossa paikalliset gurut voivat tajuntaa laajentavien luonnonkasvien sekä mediaation avulla laajentaa "hengen" tutkimustasi. Lupaan jopa osallistua lentolipun kustannuksiin, ainakin meno-sellaiseen.- totuus.,.,.,
mrkala kirjoitti:
>>>Vaimoni pystyisi avaamaan mrkalan näkemään näitä asioita jos vaimoni vaan siihen suostuisi. Minä en halunnut. Ehkä sitten loppuisi tämän mrkalan vastaväitteet kirjallisuuteen pohjautuen.
Kuten sanoin, niin täällä varmaan useimmilla on omakohtaisia tai lähipiirissä tämänkin tapaisia kokemuksia. Itsellä on omilla vanhemmilla ollut tämän tapaisia kokemuksia. En väitäkään, etteikö sellaisia voi olla; päinvastoin uskon että hyvinkin voi olla. Sensijaan olisin erittäin varovainen niiden tulkinnasta (esim. enkeleiksi) sekä pohtisin vaihtoehtoisia selityksiä. Niinkuin aiemmin olemme keskustelleet täällä, voi kummitus tai henki yhtä hyvin olla jonkinlaista henkilön jättämää energiaa, jota varastoituu ympäristöön, esimerkiksi leikkimökkiin. Itseasiassa havaittu "henkiolento" olisikin vain heijastuma, eräänlainen muistikuva, eikä mikään itsenäinen entiteetti. Muitakin selitysmalleja löytyy, niin yliluonnollisia kuin luonnollisia. Toisaalta on aina myös hyvä pohtia fysiologiset ja mentaaliset yms. tekijät havainnoissa; väsymys, päihdeaineet, mielikuvitus, jne. Painotan edelleen, että vahvojen tulkintojen tekeminen minimaalisin tiedoin tai uskomuksin ei ole mielestäni oikea tapa lähestyä yliluonnollisia ilmiöitä.henkiä on hyvä ja pahoja he pystyvät jäljitelemän parhalla tavalla jonkun joka on koullut niin että omat sukulaisetkan eivät erotta mitän ja olen kuullu että pienille vauvoille pitää seura kaksi enkeliä jotka laskevat hänen koko elämän ajan hyvät ja pahat pisteet ne ihmiset jotka näkevät henkiä niin yleensä selasia näkevät vain spiritismiä pelannet minkä jälken henket ovat ollet hänen elämässän tuttu asia mutta pienet lapset ei ole tietoa miten he voivat jutella henkien kanssa ,ihmisten lisäksi on maapallossa muitaki mitä emme näe mutta he näkevät meitä olen kuullu että jos jumala näytäisi yhdenkin niistä me säikähtäisimme niin että kuolisimme , :L eli ei minun mielestä kukan näe mutta pystyy jutella jotenki tai ellei tule ihmisen muotoon
- jimejn
Ihmiset ovat niin pelokkaita, kaikki pitäisi pystyä hallitsemaan ja selittämään. Ihmisiä, jotka ovat tiedostaneet elämästä jotain pidetään hulluina. Se on sääli. Harmi että niin monet ihmiset pelkäävät nähdä.
Parempi antaa pelokkaiden elää omassa pienessä ja helpossa todellisuudessaan. Lukko on niin syvällä heissä ettei sitä voi helposti saada auki.- Pohjan akka
Ihmisen pelko tuntematonta kohtaan on vain tervettä itsesuojeluvaistoa.
Ja hyvin pitkälti myös kristinuskon mukana tullutta pelottelua.
Mutta kukaan ei osaa varmasti vielä sanoa mistä kaikesta näissä ilmiöissä on kyse. Siksi ne meitä kiinnostavatkin.
- miranda
miehelläni on kyky nähdä jonkinlaisia enneunia, hän näkee varoitukset etukäteen.. hän myös poimii minulta viestejä, vaikken tiedä niitä lähettävänikään.. hän soittaa minulle hyvinkin pian siitä, kun olen ajatellut soittaa, mutta sitten jostain syystä jättänyt soittamatta. Hän soittaa ja kysyy miksi en tehnyt niinkuin ajattelin. kun hölmistyneenä kysyn asiaa, hän vain sanoo nauraen ottaneensa viestini vastaan.
Samoin hän sanoo tuntevansa, jos puhun hänestä, esim ystäväni kanssa. Hän tuntee jos olen surullinen, matkojen päähän vaikkemme ole puhuneet keskenämme asiasta. hän sanoo tuntevansa kehossaan viestini ja tunteeni välimatkoista huolimatta.- ,,,,,,s,s,,s
siskoni syö aamulla leipä minä juon ylensä maitoa , ahhahahahahahhahahah
- jasu96
Minä näen tulevaisuuteen. Melkein päivittäin näen tai teen asiat jotka olen nähnyt unissani monta vuotta vuotta sitten.
Älkää muiden sanomisista välittäkö, he ovat väärässä. Ehkäpä he ovat kateellisia, kun eivät itse ole saanneet tällaista lahjaa. Se on arvokas! - Äöäöää
Jaahas, ainakin yle teeman ohjelman mukaan kuudes aisti on tasapaino..
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Kiitos nainen
Kuitenkin. Olet sitten ajanmerkkinä. Tuskin enää sinua näen ja huomasitko, että olit siinä viimeisen kerran samassa paik123680MTV: Kirkossa saarnan pitänyt Jyrki 69 koki yllätyksen - Paljastaa: "Se mikä oli hyvin erikoista..."
Jyrki Linnankivi alias Jyrki 69 on rokkari ja kirkonmies. Teologiaa opiskeleva Linnankivi piti elämänsä ensimmäisen saar721934Hyväksytkö sinä sen että päättäjämme ei rakenna rauhaa Venäjän kanssa?
Vielä kun sota ehkäpä voitaisiin välttää rauhanponnisteluilla niin millä verukkeella voidaan sanoa että on hyvä asia kun5421588Kirjoita yhdellä sanalla
Joku meihin liittyvä asia, mitä muut ei tiedä. Sen jälkeen laitan sulle wappiviestin811224Olet hyvin erilainen
Herkempi, ajattelevaisempi. Toisaalta taas hyvin varma siitä mitä haluat. Et anna yhtään periksi. Osaat myös ilkeillä ja661042Yksi syy nainen miksi sinusta pidän
on se, että tykkään luomusta. Olet luonnollinen, ihana ja kaunis. Ja luonne, no, en ole tavannut vielä sellaista, joka s33988Hyödyt Suomelle???
Haluaisin asettaa teille palstalla kirjoittelevat Venäjää puolustelevat ja muut "asiantuntijat" yhden kysymyksen pohditt214888Hyvää Joulua mies!
Toivottavasti kaikki on hyvin siellä. Anteeksi että olen hieman lisännyt taakkaasi ymmärtämättä kunnolla tilannettasi, o60853- 171844
Paljastavat kuvat Selviytyjät Suomi kulisseista - 1 päivä vs 36 päivää viidakossa - Katso tästä!
Ohhoh! Yli kuukausi viidakossa voi muuttaa ulkonäköä perusarkeen aika rajusti. Kuka mielestäsi muuttui eniten: Mia Mill3778