Ehkä edelleenkin ajankohtaisia kysymyksiä, ainakin osa näistä..? :)
Johdanto & kysymykset Antti-Pekka Pietilän artikkelista Iltasanomista v. 1993
(Numerointi on omani.)
”Sitooko maajussi Suomen turpeeseen?
Maata hallitaan mielikuvilla vallasta, joka hoitaa elintärkeitä etuja. Tällä hetkellä maataloutta mainostetaan kansakunnan elämän ja kuoleman kysymyksenä. Teollisuutta ja työllisyyttä ei mielletä sellaiseksi. Jostain syystä.
’Jos Suomen maatalousvaatimuksia ei pääosiltaan hyväksytä niin luulenpa, ettei Suomesta tule (Euroopan) unionin jäsentä.’ (ulkoministeri Heikki Haavisto, 21.11.-93). Tämä on maanviljelijä Haaviston uhkavaatimus, joka sitoo Suomen kohtalon turpeeseen.”
KYSYMYKSET:
”1. Katkeaako Suomen elämän valtimo, jos maatalous ei saa haluamaansa? - -
2. Uskotaanko samalla, että maataloustuotannon nykytason turvaaminen tai lisääminen (kuten Suomen EU-tavoitteet vaativat) turvaisi suomalaisten nykyiset työpaikat ja kehittäisi uutta työtä nykyisille 500 000 työttömälle?
3. Onko maatalous todellakin se tuotannonala, jonka varaan suomalainen sosiaaliturva, koulutus ja nuorison tulevaisuus voidaan rakentaa?
4. Jos maatalous on tulevaisuuden toivo, miksi nuoriso pakenee maalta?
5. Miksi nuoriso hakeutuu Oulun seudulla maataloustöistä uuden teknologian yrityksiin ja Salon seudulle kokoamaan kannettavia puhelimia?
6. Miksi he eivät tartu auraan ja luota isiensä elinkeinoon? - -
7. Suomen koko tuotannon ja palvelusten yhteisarvosta (bruttokansantuotteesta) maatalous tuottaa 3%. Maatalouden palveluksessa on enintään 200 000 ihmistä (vaikka miten laskisi) ja koko työllinen työvoima (työttömät mukaanlukien) on 2,6 miljoonaa. Haaviston-Ahon matematiikan mukaan alle 8% työvoimasta ratkaisee yli 90%:n asiat. Onko se harvainvaltaa vai ylivaltaa?
8. Mikä on se järki, joka pitää maataloutta Suomen kohtalonkysymyksenä?
9. Tarvitseehan Suomi oman ruokatuotannon?
10. – Kyllä, mutta onko olemassa omavaraisuutta, joka perustuu tuontiin (- - Suomen pelloille ei levitetä yhtään siementä eikä pelloilta korjata yhtään jyvää ilman koneita, jotka käyvät tuontipolttoaineita. Paraskaan laiho ei lainehdi ilman tuontilannoitteita. Sato ei muutu maataloustuloksi ilman tuontipanoksia. Maatalouden tarvitsema tuonti maksetaan teollisuuden viennillä. - -)?
11. Sisältyykö järki siihen, että maa pidetään kokonaan asuttuna?
12. Jos niin on, onko maa pidettävä asuttuna kylvämällä routaisia peltoja?
13. Sisältyykö järki siihen, että maaseudun on näytettävä maaseudulta ja maalaisten elämäntapa on turvattava?
14. Miksei samalla turvata vanhojen tehdasyhdyskuntien mennyttä maailmaa savupiippuineen?
15. Onko oikeampaa maksaa tuottamattomasta työstä maanviljelijälle ansiosidonnaista työttömyysturvaa (maataloustukea) kuin työttömälle sorvarille (työttömyyspäivärahaa)?
16. Onko elämäntapamaanviljely arvokkaampaa kuin jokin muu elämäntapa?
17. Sitäkö Haavisto ja Aho tarkoittavat? - -
18. Maatalous on haudannut maahan tärkeämmät asiat: Aho ei puhu teollisuuden viennin turvaamisesta, vaikka hänen hallituksensa koko talouspolitiikka lepää viennin varassa. Aho ei puhu teollisuuden työntekijöistä, vaikka vain heidän työnsä voi tehdä Suomesta nykyaikaisen hyvinvointiyhteiskunnan. Sopiiko myös EU:n kannattajille, että jäsenyyskeskustelu käydään maatalouden perusteella eikä esille nosteta esimerkiksi eduskunnan vaikutusvaltaa tai ulkopolitiikkaa EU-Suomessa?
19. Maasta me olemme tulleet, mutta pitääkö meidät haudata siihen elävältä?”
Siitä sitten..eikun miettimään! :)
Johdanto & kysymykset Antti-Pekka Pietilän artikkelista Iltasanomista v. 1993
(Numerointi on omani.)
”Sitooko maajussi Suomen turpeeseen?
Maata hallitaan mielikuvilla vallasta, joka hoitaa elintärkeitä etuja. Tällä hetkellä maataloutta mainostetaan kansakunnan elämän ja kuoleman kysymyksenä. Teollisuutta ja työllisyyttä ei mielletä sellaiseksi. Jostain syystä.
’Jos Suomen maatalousvaatimuksia ei pääosiltaan hyväksytä niin luulenpa, ettei Suomesta tule (Euroopan) unionin jäsentä.’ (ulkoministeri Heikki Haavisto, 21.11.-93). Tämä on maanviljelijä Haaviston uhkavaatimus, joka sitoo Suomen kohtalon turpeeseen.”
KYSYMYKSET:
”1. Katkeaako Suomen elämän valtimo, jos maatalous ei saa haluamaansa? - -
2. Uskotaanko samalla, että maataloustuotannon nykytason turvaaminen tai lisääminen (kuten Suomen EU-tavoitteet vaativat) turvaisi suomalaisten nykyiset työpaikat ja kehittäisi uutta työtä nykyisille 500 000 työttömälle?
3. Onko maatalous todellakin se tuotannonala, jonka varaan suomalainen sosiaaliturva, koulutus ja nuorison tulevaisuus voidaan rakentaa?
4. Jos maatalous on tulevaisuuden toivo, miksi nuoriso pakenee maalta?
5. Miksi nuoriso hakeutuu Oulun seudulla maataloustöistä uuden teknologian yrityksiin ja Salon seudulle kokoamaan kannettavia puhelimia?
6. Miksi he eivät tartu auraan ja luota isiensä elinkeinoon? - -
7. Suomen koko tuotannon ja palvelusten yhteisarvosta (bruttokansantuotteesta) maatalous tuottaa 3%. Maatalouden palveluksessa on enintään 200 000 ihmistä (vaikka miten laskisi) ja koko työllinen työvoima (työttömät mukaanlukien) on 2,6 miljoonaa. Haaviston-Ahon matematiikan mukaan alle 8% työvoimasta ratkaisee yli 90%:n asiat. Onko se harvainvaltaa vai ylivaltaa?
8. Mikä on se järki, joka pitää maataloutta Suomen kohtalonkysymyksenä?
9. Tarvitseehan Suomi oman ruokatuotannon?
10. – Kyllä, mutta onko olemassa omavaraisuutta, joka perustuu tuontiin (- - Suomen pelloille ei levitetä yhtään siementä eikä pelloilta korjata yhtään jyvää ilman koneita, jotka käyvät tuontipolttoaineita. Paraskaan laiho ei lainehdi ilman tuontilannoitteita. Sato ei muutu maataloustuloksi ilman tuontipanoksia. Maatalouden tarvitsema tuonti maksetaan teollisuuden viennillä. - -)?
11. Sisältyykö järki siihen, että maa pidetään kokonaan asuttuna?
12. Jos niin on, onko maa pidettävä asuttuna kylvämällä routaisia peltoja?
13. Sisältyykö järki siihen, että maaseudun on näytettävä maaseudulta ja maalaisten elämäntapa on turvattava?
14. Miksei samalla turvata vanhojen tehdasyhdyskuntien mennyttä maailmaa savupiippuineen?
15. Onko oikeampaa maksaa tuottamattomasta työstä maanviljelijälle ansiosidonnaista työttömyysturvaa (maataloustukea) kuin työttömälle sorvarille (työttömyyspäivärahaa)?
16. Onko elämäntapamaanviljely arvokkaampaa kuin jokin muu elämäntapa?
17. Sitäkö Haavisto ja Aho tarkoittavat? - -
18. Maatalous on haudannut maahan tärkeämmät asiat: Aho ei puhu teollisuuden viennin turvaamisesta, vaikka hänen hallituksensa koko talouspolitiikka lepää viennin varassa. Aho ei puhu teollisuuden työntekijöistä, vaikka vain heidän työnsä voi tehdä Suomesta nykyaikaisen hyvinvointiyhteiskunnan. Sopiiko myös EU:n kannattajille, että jäsenyyskeskustelu käydään maatalouden perusteella eikä esille nosteta esimerkiksi eduskunnan vaikutusvaltaa tai ulkopolitiikkaa EU-Suomessa?
19. Maasta me olemme tulleet, mutta pitääkö meidät haudata siihen elävältä?”
Siitä sitten..eikun miettimään! :)
Vastaukset 10
Vanhimmat
Onko Suomessa olemassa sellainen puolue, joka on ajamassa maatalouden alas?
Vuonna 1987 maatalousministeri T. Pohjola kysyi, missä on se halpa tuontivilja, josta on aina puhuttu?
Vastaukset löytyvät menneiltä vuosilta, jolloin miehet olivat rautaa ja laivat puuta, hiihoi.
Sellainen kumma asia tässä kesällä tapahtui kun puhuttiin sokerijuurikkaiden vijelyn loppumisesta, niin ay-johto elintarviketeollisuudesta huolestuivat työpaikoistaan.
Et siis halua vastata kysymyksiin? :)
Pietilän tavoite.
Oli siinä pari vastausta.
Muuten kyllä suurin osa lannoitteista tehdään vielä Suomessa ja ne ostetaan puhtaalla rahalla, miten luulisit kemiran muuten nostaneen tulostaan.
...
mutta eikö pietilän tavoite ollutkaan poistaa tuet Suomesta? seuraus kyllä tietään jo etukäteen.
...
routaan. Suomessa EI ole ikiroutaa ja talven aikana syntynyt routa sulaa keväällä pois ja samalla parantaa maan tuottokykyä.
Se roudasta, jos viljelyä ei olisi mikä toinen keino olisi pitää Suomi asuttuna?
voisi kirjoittaa lähes samanlaisena myös tänään. Suomessa on edelleen yllättävän paljon ihmisiä, jotka tarkastelevat esim. Suomen EU-jäsenyyttä vain maatalouden kannalta. Ikäänkuin maatalous olisi Suomen tärkein elinkeino, siitä huolimatta, että maataloudesta toimeentulevien määrä ja maatalouden osuus Suomen bkt:sta on laskenut tuntuvasti artikkelin kirjoittamisen ajoista.
...
ainakin kouhottaa siitä maataloustuesta, vaikka se ei ole kuin 0,5% bkt:sta